Skip to content

Kansalaisyhteiskunta

Vahva ja vapaa kansalaisyhteiskunta on demokratian, sosiaalisen pääoman kasvun ja yhteiskuntarauhan edellytys. Vahvistamalla kansalaisten osallisuutta ja keskinäistä luottamusta sekä kanavoimalla kansalaisyhteiskunnan kuohuja, järjestöt ovat rakentaneet suomalaista vakaata hyvinvointiyhteiskuntaa.

Artikkeli

Osallisuus on tunne siitä, että kuuluu johonkin

Kansalaisyhteiskunta Oletko koskaan pohtinut osallisuutta omassa elämässäsi, tunnetko olevasi osallinen? Osallisuus on tunne, joka syntyy, kun ihminen kokee kuuluvansa johonkin. Osallisuus ilmenee esimerkiksi luottamuksena, yhdenvertaisuutena, arvostuksena ja mahdollisuutena vaikuttaa omassa yhteisössään. Johonkin kuulumisen tunteen löytää usein itselle tärkeän ja merkityksellisen yhteisön toimintaan osallistumisesta. Tällainen yhteisö voi löytyä vaikkapa työn, harrastuksen, asuinpaikan tai järjestötoiminnan kautta. Osallisuutta kokeva […]

Artikkeli

Vahva ja vapaa kansalaisyhteiskunta on demokratian edellytys

Kansalaisyhteiskunta Vahva ja vapaa kansalaisyhteiskunta on demokratian, sosiaalisen pääoman luomisen ja yhteiskuntarauhan edellytys. Järjestöissä on kuitenkin herännyt huoli, onko julkisen vallan suhtautuminen kansalaisyhteiskuntaan muuttumassa: usein järjestöt kokevat joutuvansa sopeutumaan yritys- tai julkisen sektorin pelisääntöihin, vaikka kolmas sektori on oma autonominen osansa yhteiskuntaa. Tämä näkyy uutta avustusjärjestelmää rakennettaessa. Siihen pitää saada sellaisia pelisääntöjä, jotka turvaavat kansalaisyhteiskunnan autonomiaa […]

Artikkeli

Elinvoimaiset järjestöt luovat osallisuutta

Maakuntavaalit –MAAKUNTAVAALITEESIT– Aktiivinen kansalaisyhteiskunta on maakunnan sydän Maakuntia ja sosiaali- ja terveysjärjestöjä yhdistää yhteinen tavoite, ihmisten hyvinvointi. Kuulemalla, tukemalla ja ottamalla järjestöjä mukaan valmisteluun, saavutetaan yhteinen tavoite. Paikallisia sosiaali- ja terveysyhdistyksiä on Suomessa noin 10 000. Ne toimivat kumppaneina kaikissa Suomen maakunnissa ja edistävät monin tavoin hyvinvointia ja terveyttä. Järjestöjen toiminnan ja tuen piiriin ovat tervetulleita […]

Artikkeli

Yhdistykset antavat ainutlaatuista apua

Kansalaisyhteiskunta ”Siinä sitä sitten kävelee sairaalasta ulos. Oma lapsi jäi kuolleena sairaalaan. Pahin on tapahtunut. Ei ymmärrä, miten elämä jatkuu.” Kuuntelin pala kurkussa KÄPY Lapsikuolemaperheet ry:n vapaaehtoista ryhmänohjaajaa. Hän oli itsekin käynyt pahimman läpi ja auttaa nyt muita. Tein haastatteluita sosiaali- ja terveysjärjestöjen arjesta työnantajani SOSTEn Järjestöbarometriin. Se on kyselytutkimus, joka kertoo valtakunnallisten ja paikallisten sosiaali- […]

Ajankohtaisissa

Uutinen

23.10.2020 07:58

SOSTE esittää lähes 3 miljardin euron hyvinvointi-investointeja EU:n elpymisrahoista

Hyvinvointitalous SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry vaatii, että EU:n elpymis- ja palautumisvälineen rahat käytetään sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Tämä edellyttää rakenteita muuttavia hyvinvointi-investointeja sekä sosiaali-, terveys-, koulutus-, energia- että elinkeinopolitiikan alueille. Suomen kansalliseen ohjelmaan kolmelle vuodelle saama rahoitus EU:n eri rahastoista on noin 3 miljardia euroa. Panostuksella tavoitellaan mahdollisimman suurta vaikuttavuutta, jolloin […]

Seminaari
23.11.2020 13.00 - 15.00

STEAn raportointi uudistuu -webinaari

Järjestöille

Blogi

14.10.2020 10:15

Strategisen johtamisen avulla järjestö luo haluttua tulevaisuutta

Järjestöille Sopiiko strategia järjestöihin? Kannattaako liike-elämän käsitteitä ylipäänsä tuoda järjestötoimintaan? Eikö samalla kadoteta jotain olennaista järjestötoiminnan luonteesta? Strategiaa voidaan määritellä monella tavalla. Sitä voidaan kutsua pitkäjänteiseksi tavaksi saavuttaa asetetut päämäärät tai vaikkapa toiminnan juoneksi ja punaiseksi langaksi. Johtamisteoreetikko Peter F. Drucker on todennut, että jos strategia johonkin sopii, niin voittoa tavoittelemattomiin organisaatioihin. Hän kutsuu strategiaa puskutraktoriksi, […]

Blogi

13.10.2020 10:15

Työntekoa monitoimi-, etä- ja rajatiloissa

Järjestöille Vain vähän aikaa sitten Suomessa innostuttiin monitilatoimistoista. Niihin rakennettiin intensiivisen yksilötyön, yhteistyön, pistäytymisen ja erilaisen tekemisen vyöhykeitä. Niissä on puhelintiloja, ryhmätiloja ja työpisteitä. Ne olivat trendikäs vaihtoehto vanhakantaiselle toimistolle. Nyt ne ovat tyhjinä, kun töitä tehdään kotona. Etätyöaika muuttaa meitä Kotona on tavoitteita priorisoitava ja pilkottava osiksi. Merkitykselliset, tärkeät ja kiireelliset työt pitää erottaa ja […]

Blogi
erityisasiantuntija

8.10.2020 09:00

Kolmannen sektorin palkkatukea uudistetaan parhaillaan

Työllisyys Kolmannen sektorin 100 %:n palkkatuki on vuosien varrella ollut erilaisten pyöritysten kohteena. Viime vuosina palkkatuen käyttöä on rajoittanut palkkatukikiintiö, joka onneksi saatiin järjestöjen toteuttaman hallitusohjelmavaikuttamisen tuloksena poistumaan vuoden 2020 alussa. Julkiseen keskusteluun nousee aika ajoin myös palkkatuen vaikuttavuuden puute. Uudistus tulee tehdä yhteistyössä järjestöjen kanssa SOSTE on tukenut ajatusta kolmannen sektorin palkkatuen uudistamisesta korostaen, että […]

Lausunnot

20.10.2020

Koronavirus ja kustannustuki

Lausuntopyyntö koskien yritysten määräaikaista kustannustukea koskevan lain (508/2020) muuttamista
Vastaanottaja: Valtioneuvosto
16.10.2020

Sisäisen turvallisuuden selonteko

Sisäisen turvallisuuden selonteko; kehittämislinjaukset - SMDno-2019-1708
Vastaanottaja: Sisäministeriö
6.9.2020

Koronalait

HE 117/2020 vp / Lausunto koskien hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi väliaikaisesta poikkeamisesta osakeyhtiölaista, asunto-osakeyhtiölaista, osuuskuntalaista, yhdistyslaista ja eräistä muista yhteisölaeista Covid-19 epidemian leviämisen rajoittamiseksi
Vastaanottaja: Talousvaliokunta
5.8.2020

Julkiset hankinnat

Suomen julkisten hankintojen kansallinen strategia
Vastaanottaja: Valtioneuvosto