Kansalaisyhteiskunta
Vahva ja vapaa kansalaisyhteiskunta on demokratian, sosiaalisen pääoman kasvun ja yhteiskuntarauhan edellytys. Vahvistamalla kansalaisten osallisuutta ja keskinäistä luottamusta sekä kanavoimalla kansalaisyhteiskunnan kuohuja, järjestöt ovat rakentaneet suomalaista vakaata hyvinvointiyhteiskuntaa.
Infopaketit
Osallisuus on tunne siitä, että kuuluu johonkin
Kansalaisyhteiskunta Oletko koskaan pohtinut osallisuutta omassa elämässäsi, tunnetko olevasi osallinen? Osallisuus on tunne, joka syntyy, kun ihminen kokee kuuluvansa johonkin. Osallisuus ilmenee esimerkiksi luottamuksena, yhdenvertaisuutena, arvostuksena ja mahdollisuutena vaikuttaa omassa yhteisössään. Johonkin kuulumisen tunteen löytää usein itselle tärkeän ja merkityksellisen yhteisön toimintaan osallistumisesta. Tällainen yhteisö voi löytyä vaikkapa työn, harrastuksen, asuinpaikan tai järjestötoiminnan kautta. Osallisuutta kokeva […]
Vahva ja vapaa kansalaisyhteiskunta on demokratian edellytys
Kansalaisyhteiskunta Vahva ja vapaa kansalaisyhteiskunta on demokratian, sosiaalisen pääoman luomisen ja yhteiskuntarauhan edellytys. Järjestöissä on kuitenkin herännyt huoli, onko julkisen vallan suhtautuminen kansalaisyhteiskuntaan muuttumassa: usein järjestöt kokevat joutuvansa sopeutumaan yritys- tai julkisen sektorin pelisääntöihin, vaikka kolmas sektori on oma autonominen osansa yhteiskuntaa. Tämä näkyy uutta avustusjärjestelmää rakennettaessa. Siihen pitää saada sellaisia pelisääntöjä, jotka turvaavat kansalaisyhteiskunnan autonomiaa […]
Elinvoimaiset järjestöt luovat osallisuutta
Maakuntavaalit –MAAKUNTAVAALITEESIT– Aktiivinen kansalaisyhteiskunta on maakunnan sydän Maakuntia ja sosiaali- ja terveysjärjestöjä yhdistää yhteinen tavoite, ihmisten hyvinvointi. Kuulemalla, tukemalla ja ottamalla järjestöjä mukaan valmisteluun, saavutetaan yhteinen tavoite. Paikallisia sosiaali- ja terveysyhdistyksiä on Suomessa noin 10 000. Ne toimivat kumppaneina kaikissa Suomen maakunnissa ja edistävät monin tavoin hyvinvointia ja terveyttä. Järjestöjen toiminnan ja tuen piiriin ovat tervetulleita […]
Yhdistykset antavat ainutlaatuista apua
Kansalaisyhteiskunta ”Siinä sitä sitten kävelee sairaalasta ulos. Oma lapsi jäi kuolleena sairaalaan. Pahin on tapahtunut. Ei ymmärrä, miten elämä jatkuu.” Kuuntelin pala kurkussa KÄPY Lapsikuolemaperheet ry:n vapaaehtoista ryhmänohjaajaa. Hän oli itsekin käynyt pahimman läpi ja auttaa nyt muita. Tein haastatteluita sosiaali- ja terveysjärjestöjen arjesta työnantajani SOSTEn Järjestöbarometriin. Se on kyselytutkimus, joka kertoo valtakunnallisten ja paikallisten sosiaali- […]
Ajankohtaisissa
Järjestöbarometri: Korona verottanut sosiaali- ja terveysalan paikallisyhdistysten toimintaa ja toimintaedellytyksiä
Järjestöbaro Lokakuussa julkaistavan Järjestöbarometri 2022 -kyselyn ennakkotietojen mukaan kuluneet kaksi koronavuotta ovat kaventaneet toimintaa ja sen edellytyksiä sosiaali- ja terveysalan paikallisyhdistyksissä. Kolmella neljästä (75 %) paikallisesta sosiaali- ja terveysalan yhdistyksestä toiminnan kokonaismäärä on supistunut kahden viime vuoden aikana. Toimintaan osallistuvien joukko on vähentynyt 60 prosentissa ja vapaaehtoisten 45 prosentissa yhdistyksistä. Tiedot perustuvat SOSTEn tammi-helmikuussa tekemään Järjestöbarometri-kyselyyn. […]
SOSTEn eduskuntavaalitavoitteet: Luottamuksella ja yhdenvertaisuudella kohti kestävää kasvua
Eduskuntavaalit SOSTEn vaalitavoitteet on julkaistu. Niissä korostuvat hyvinvointitalous: investoinnit sosiaaliturvaan, talouskasvun rakentaminen kaikkien työllisyyttä parantamalla, asiakasmaksujen kohtuullisuus sekä ilmastotoimien sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Keskeistä on myös järjestöjen autonomian ja toimintaedellytysten turvaaminen kansakunnan resilienssin vahvistamiseksi. Kansanterveyttä SOSTE ehdottaa edistettävän ottamalla käyttöön terveellisiin ruokavalintoihin kannustavan terveysveron. Lue lisää: SOSTEn eduskuntavaalit 2023 -sivut Järjestöjen tuesta ja avusta on pidettävä kiinni Demokratian […]
Arpajaislaki uudistuu
Avustusjärjestelmä Arpajaislakiuudistuksen keskeinen sisältö kohdistuu Veikkaus Oy:n tuoton tuloutukseen ja sosiaali- ja terveysjärjestöille tarkoitetun valtionavustusmäärärahan tason siirtämiseen osaksi kehysvaikutteista valtion budjettia. Jatkossa myös sosiaali- ja terveysalan yhdistyksille ja säätiöille kohdistettavan avustusmäärärahan tasosta päätettäisiin vuosittain sosiaali- ja terveysministeriön menoeränä siinä missä muistakin ministeriön kuluista. Jotta lakiuudistus ei heikentäisi sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaedellytyksiä, rahoituksen ennustettavuutta ja järjestöjen autonomiaa kansalaisyhteiskunnan toimijana, niin pidämme tärkeänä, että esimerkiksi valtiosihteeri […]
Miksi osallisuuden toteutuminen ei ole vielä läpihuutojuttu?
Kansalaisyhteiskunta Ihmisillä on oikeus olla osallisina heitä koskevissa palveluissa ja prosesseissa. Oikeus osallisuuteen on laajasti tunnustettu ja monin osin lainsäädännölläkin turvattu. Osallisuuden myötä ammattilaisten ymmärrys asiakkaista, heidän tarpeistaan ja toiveistaan lisääntyy ja palvelut saadaan vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita. Kuulluksi ja kohdatuksi tulemisen kautta ihminen sitoutuu paremmin tarvitsemaansa hoitoon ja palveluihin. On huomattu, että samalla palveluista saatava […]
Historiallinen sote-järjestöjen rahoituslaki lausunnolla: järjestöille tärkeät näkökohdat huomioitava asetuksissa
Avustusjärjestelmä Veikkausvoittovarajärjestelmään perustuva sote-järjestöjen rahoitusmalli lakkaa ensi vuoden lopussa ja korvaavaa lainsäädäntöä laaditaan parhaillaan. STM on laittanut kansalaisjärjestöjen tulevaisuuden kannalta ratkaisevan tärkeän avustusuudistuksen lakiluonnoksen juuri lausuntokierrokselle. SOSTE pitää sote-järjestöjen rahoituslain ratkaisua, jolla lain tasoinen sääntely pidettäisiin yksinkertaisena ja lain perusteella säädettävät asetukset pitkälti nykymuotoisina, oikeana. Samalla on syytä todeta, että se ei vastaa niihin odotuksiin järjestelmän […]
Millainen on koronan jälkeinen uusi aika vapaaehtoistoiminnassa?
Kansalaisyhteiskunta Monta kertaa ohimenneeksi toivottu korona on kiertänyt väestöä kevättalvella hurjalla tavalla. Samaan aikaan ovat järjestöjen erilaiset kasvokkaiset toiminnot päässeet uudelleen käyntiin. Isojakin tapahtumia vapaaehtoisille on jo voitu järjestää hetken aikaa. Uskon vakaasti, että tämä kaksivuotinen osittainen horros on nyt oikeasti päättymässä. Järjestöelämän vuosikellossa kevät on edellisen vuoden toiminnan raportoinnin, arvioinnin ja yhteenvetojen aikaa. Koronavaikutuksista pystyy […]