Sote-järjestöt

Sote-järjestöt Sote-järjestöt ovat jakautuneet Suomessa valtakunnallisesti ja alueellisesti ja niitä on sekä pienissä että suurissa kunnissa. Koko maassa vaikuttavien järjestöjen rinnalla toimii paljon pieniä yhdistyksiä. Kokosimme tähän tutkimustietoa suomalaisten sote-järjestöjen alueellisista määristä ja toimialoista.  Suomessa toimii yli 11 000 sosiaali- ja terveysalan järjestöä. Niissä on 1,3 miljoonaa jäsentä ja toimintaan osallistuu puoli miljoonaa vapaaehtoista. Vertaistukijoita järjestöissä […]

Sote-järjestöt Sosiaali- ja terveysalan järjestöt tekevät elintärkeää työtä suomalaisten hyvinvoinnin eteen. Niiden toiminta tavoittaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat ryhmät ja heidän läheisensä. Kokosimme tähän tutkimustietoa suomalaisten sote-järjestöjen työn sisällöstä ja toiminnasta.  Sosiaali- ja terveysjärjestöt tukevat vaikeissa tai erityisissä elämäntilanteissa olevia ihmisiä ja heidän läheisiään. Tarkoituksensa toteuttamiseksi järjestöt tarjoavat ihmisille monipuolisesti apua, tukea, tietoa ja mahdollisuuksia osallistua […]

Sote-järjestöt Sosiaali- ja terveysjärjestöillä on Suomessa pitkät perinteet. Vanhimmat on perustettu jo 1800-luvulla ja uusia syntyy koko ajan. Viikoittain rekisteröidään noin kolme uutta sosiaali- ja terveysalan yhdistystä. Kokosimme tähän tutkimustietoa sote-järjestöjen perustamisen ja purkamisen kehitystrendeistä Suomessa. Järjestökenttään syntyy jatkuvasti uusia ja samalla sieltä kuolee vanhoja järjestöjä. Suomessa on vuosina 2005–2019 rekisteröity yhteensä lähes 32 000 uutta […]

Sote-järjestöt Järjestöillä on pitkät perinteet sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajina ja kehittäjinä. Ne ovat yleishyödyllisiä, voittoa tavoittelemattomia ja oman kohderyhmänsä erityisasiantuntijoita. Kokosimme tähän tutkimustietoa palveluntuottajajärjestöjen roolista ja valtakunnallisesta jakaumasta Suomessa. Suomalaiset sosiaali- ja terveysjärjestöt tuottavat monialaisesti palveluja. Järjestöjen palvelut voivat olla lakisääteisiä, markkinaehtoisia tai yleishyödyllisiä. Palvelujen asiakasryhminä ovat pääosin erityisryhmät, kuten vanhukset, vammaiset sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutujat. […]

Kansalaisyhteiskunta Vuonna 1919 Suomen tasavallan ensimmäisten lakien joukossa tuli voimaan yhdistyslaki. Vapaus yhdistyä ja toimia yhteisen asian puolesta on kansalaisten perusoikeus. Tällä hetkellä yhdistysrekisterissä on yli 100 000 yhdistystä ja yhdistystoimintaa löytyy kaikilta yhteiskunnan aloilta ja jokaiseen elämän vaiheeseen. Oikeuttaan liittyä yhdistykseen ja osallistua tätä kautta yhteiskuntaan käyttää noin 75 prosenttia suomalaisista. Monen taskussa on useampikin […]

Hyvinvointitalous Kaksi kolmesta suomalaisesta pitää sosiaali- ja terveysjärjestöjen tarjoamaa tukea tärkeänä omalle hyvinvoinnilleen. Se on paitsi apua ja tukea, myös arjessa tapahtuvaa osallistumista ja vaikuttamista yhtä lailla oman elämän kuin tärkeiksi katsomien asioiden puolesta. Usein juuri järjestö kanavoi ihmisten aktiivisuuden teoiksi ja edelleen viesteiksi poliittiseen päätöksentekoon. Tämä on matalan kynnyksen demokratiaa ja kansalaisjärjestötoiminnan ydin. Ei ole […]

Kuntavaalit Muistisairaudet ovat kansanterveydellinen ja kuntataloudellinen haaste. Vuosittain diagnoosin saa 14 500 ihmistä. Suomessa on noin 200 000 sairastunutta ja läheistensä kautta asia koskettaa noin miljoonaa suomalaista. Väestön ikääntyessä muistisairaiden määrä kaksinkertaistuu tulevina vuosikymmeninä. Inhimillisesti ja taloudellisesti kestäviä toimintatapoja Muistisairauksien mittavat kustannukset johtuvat sairastuneiden suuresta määrästä ja erityisesti ympärivuorokautisen hoidon tarpeesta. Tähän tarpeeseen voidaan kuitenkin vastata ja varautua. […]

Sote-järjestöt Eri alojen järjestöt haluaisivat tehdä nykyistä enemmän yhteistyötä yritysten kanssa. Järjestöt uskovat sisällöllisen yhteistyön kasvuun yritysten kanssa tulevina vuosina. Toiveena on myös, että yritykset hyödyntäisivät laajemmin järjestöjen osaamista ja asiantuntijuutta. Neljäsosa vastaajista suunnittelee yritysyhteistyön vahvistamista ja 28 prosenttia kertoo panostavansa tuote- ja palvelumyyntiin sekä tapahtumiin. Tiedot selviävät Taloustutkimuksen maalis-huhtikuussa 2021 toteuttamasta tutkimuksesta, johon vastasi 120 […]

Kuntavaalit Hivpointin toiminnan päärahoittaja on STEA, joka linjasi vuoden 2021 rahoituspäätösten yhteydessä, että se ei enää rahoita järjestöjen hiv-testauspalveluita, koska toiminnan nähdään kuuluvan julkiseen terveydenhuoltoon. Onneksi Helsingin kaupunki tarttui asiaan ja on päättänyt rahoittaa Hivpointin testauspalvelut helsinkiläisille tänä vuonna ja mahdollisesti myös tulevaisuudessa. Tämä on tärkeä päätös hivin ennaltaehkäisyn ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten testauspalvelujen toteutumisen […]