Skip to content

Yhtiöitetty palvelutoiminta ja sen erityispiirteet – toimiva omistajaohjaus varmistaa yhteiskunnallisen yrityksen suunnan

Kansalaisyhteiskunta
Järjestöjen palvelutuotantoKansalaisyhteiskunta

 


Pentti Lemmetyinen, hallituksen puheenjohtaja, ARVO

Kimmo J. Lipponen, toimitusjohtaja, ARVO


 

Keskustelu järjestöjen palvelutoiminnan yhtiöittämisestä nousi vahvemmin 2000-luvun alussa, kun järjestöt joutuivat yhä enemmän kilpailemaan julkisissa hankinnoissa yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajien kanssa. Yhtiöittämisellä voidaan saada monia hyötyjä kuten toiminnan selkeys ja mahdollisuudet laajentumiseen.

Keskustelua ja pohdintaa omien palvelujen yhtiöittämisestä on käyty läpi vuosien ja käydään jatkuvasti. Tässä kirjoituksessa pyrimme nostamaan muutamia näkökulmia yhtiöittämiseen ja siitä syntyvän yhteiskunnallisen yrityksen omistajaohjaukseen. Näkökulmamme on pääosin myönteinen, sillä uskomme, että yhtiöittäminen kannattaa nähdä uhan tai pakollisen pahan sijaan mahdollisuutena.

Yhtiö selkeyttää toimintaa ja luo uusia mahdollisuuksia

Niin osakeyhtiön kun suoraan yhdistyksen tai säätiön alaisuudessa olevaa palvelutoimintaa voidaan tehdä sekä hyvin että huonosti. Yhtiö ei itsessään ole kaikki ongelmat ratkaiseva ihmekone ja senkin kautta voidaan toimia monella tavalla. Tärkeintä kaikessa (järjestöjen) palvelutoiminnassa, toimintamuodosta huolimatta, tulisi olla todennettu laatu ja arvopohjaisuus. Monet järjestöt toimivat ansiokkaasti ilman yhtiötä, eikä yhtiöittäminen ole kaikille tarpeen.

Yhtiöittämisestä voidaan kuitenkin saada hyötyjä, joista ensimmäisenä selkeys. Monilla järjestöillä on sekä yleishyödyllistä (valtion)avustuksilla tuettua kansalaistoimintaa, että markkinaehtoisesti myytävää palveluliiketoimintaa. Yleishyödyllinen toiminta on useimmiten verovapaata, mutta jos saman yhdistyksen alaisuudessa on myös palveluliiketoimintaa, saattaa verottaja tulkita kaiken järjestön toiminnan veronalaiseksi. Yleishyödylliseen kansalaisjärjestötoimintaan saadaan STEA:n valtionavustuksia, mutta niitä ei saa käyttää liiketoimintaan kilpailuvääristymien välttämiseksi.

Verotukseen ja valtionavustuksiin liittyvät seikat saattavat suoraan vaarantaa järjestön talouden, mutta niiden ja palvelutoiminnan kanssa luoviminen voi aiheuttaa myös sisäistä sekavuutta. Myytävän palveluliiketoiminnan erottaminen erilliseen yhtiöön luo selkeyttä viranomaisten suuntaan, mutta voi myös helpottaa sisäistä hallintoa ja toimintojen kehittämistä. Yhtiöittämisellä voidaan myös rajata riskejä; jos järjestön omistama yhtiö kaatuu, se ei vie mennessään koko järjestöä.

Yhtiöittäminen voi myös avata monia mahdollisuuksia toiminnan laajentamiseen ja kehittämiseen. Perinteiset yritysrahoituksen keinot ovat haluttaessa helpommin osakeyhtiön saatavilla ja esimerkiksi lainan saaminen voi olla helpompaa. Myös osaa julkisista yritysten kehitystuista voivat hakea vain osakeyhtiöt. Yhtiö voi tuoda rahaliikenteen hallinnointiin ja palvelutoiminnan johtamiseen selkeyttä, mikä helpottaa markkinoilla kilpailemista.

Monet toimintamallit – yhteiskunnallinen tavoite aina johtotähtenä

Kun yleishyödyllinen järjestö perustaa tytäryhtiön, sen tavoitteeksi määritellään lähes aina emojärjestön tavoitteiden edistäminen. Tällä tavalla syntyvä yhtiö on yhteiskunnallinen yritys [1], eli liiketoimintaa harjoittava oikeushenkilö, jonka toiminnan päämääränä on jonkin yhteiskunnallisen tavoitteen edistäminen. Tavoite voi esimerkiksi olla vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden ja hyvän elämän edistäminen, nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen tai asunnottomuuden poistaminen.

Tavoitteita voidaan kuitenkin edistää eri tavoin, ja järjestöomisteiset yhteiskunnalliset yritykset voidaan jakaa karkeasti kahteen toimintamalliin:

  1. Järjestöomisteisen yhtiön liiketoiminta itsessään tuottaa yhteiskunnallista hyvää. Tässä mallissa yhtiön palvelut tuottavat yhteiskunnallista arvoa ja edistävät järjestön tavoitteita. Yhtiö ei jaa osinkoja, vaan toiminnasta mahdollisesti saatavat voitot käytetään yhtiön omaan toimintaan.
  2. Järjestön omistaman yhtiön liiketoiminta ei eroa vastuullisesti toimivasta perinteisestä yrityksestä. Yhtiön tarkoituksena on tehdä voittoa, jotta se voidaan käyttää täysimääräisesti omistavan järjestön toimintaan. Yhteiskunnallinen hyvä syntyy siis vasta voitonjaon jälkeen järjestön toiminnassa.

Kyseessä on karkea jako ja todellisuudessa malleja voidaan yhdistellä. Oleellista on, että valtaosa tuotoista käytetään yhteiskunnallisen päämäärän edistämiseen.  Molemmissa malleissa liiketoiminnan täytyy olla kannattavaa, mutta ensimmäisessä prosessiin ja palveluiden yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen kiinnitetään enemmän huomiota. Missään yhteiskunnallisen yrityksen toimintamallissa voittoa ei tehdä hinnalla millä hyvänsä, vaan yhteiskunnallinen päämäärä ja arvot ovat aina toiminnan johtotähtenä.

Yhteiskunnallisen konsernin hallinto ja omistajaohjaus

Yhtiöittämiseen liittyy usein huolia yhtiön ja järjestön hallintomallien yhteensovittamisesta. Miten pitää kiinni demokraattisesta päätöksenteosta ja varmistaa toimiva suhde yhdistyksen ja yhtiön välillä? Kun perustetaan uusi osakeyhtiö, täytyy sille myös nimetä oma hallitus ja johto. Mikäli järjestö omistaa enemmistön yhtiön osakkeista, on sillä myös määräysvalta yhtiön asioissa ja luottamushenkilövalinnoissa. Useimmiten järjestöt omistavat tytäryhtiönsä sataprosenttisesti, joten ylin päätäntävalta on aina loppukädessä yhdistyksen hallituksella (joka taas on vastuussa jäsenistölle).

Mikään ei estä nimittämästä esimerkiksi samoja henkilöitä omistavan yhdistyksen ja yhtiön vastuutehtäviin. Näin on toimittu esimerkiksi Setlementtiliitossa, jossa liiton toimitusjohtaja toimii sen kahden tytäryhtiön hallituksen puheenjohtajana ja näin myös tytäryhtiöiden toimitusjohtajien esimiehenä. Liiton toimitusjohtajan vastuulla on huolehtia siitä, että kaikki yhteiskunnallisen konsernin osat toimivat setlementtitoiminnalle määriteltyjen arvojen mukaisesti. Liiton toimitusjohtaja vastaa omasta toiminnastaan liittohallitukselle. Tällaisilla järjestelyillä voidaan taata, että kukin päättävä taho on viime kädessä vastuussa toiminnastaan yhdistyksen jäsenten demokraattisesti valitsemalle hallitukselle.

Hyvin toimivan hallinnon kannalta on tärkeää, että omistajan tahto on määritelty selkeästi tytäryhtiölle. Tämä tarkoittaa käytännössä yhtiön hallitukselle annettavaa omistajan toimeksiantoa, jossa määritellään yhtiön tavoitteet ja niiden saavuttamisen reunaehdot. Muun muassa vaatimus omistajayhdistyksen arvoihin sitoutumisesta. Suositus on, että jo yhtiötä perustettaessa sen yhtiöjärjestykseen kirjattaisiin ne yhteiskunnalliset tavoitteet, joiden puolesta on tarkoitus työskennellä. Yhtiöjärjestyskirjaus on itsessään hyvä kivijalka yhtiön yhteiskunnallisen kurssin säilyttämiseen.

Tärkeintä on kuitenkin hyvä yhteistyö ja keskusteluyhteys omistajan ja yhtiön välillä. Liiketoimintaosaamisen lisäksi yhtiön johdon rekrytoinnissa on syytä varmistaa, että myös omistajan arvot hyväksytään aidosti. Harvoin vastaan tulee sellaisia yhteiskunnallisia yrityksiä, joissa tytäryhtiön hallitus ja johto eivät olisi vähintään yhtä sitoutuneita yhteiskunnallisiin tavoitteisiin kuin omistavan yhdistyksenkin. Kun yhtiön johto ja henkilökunta ovat sitoutuneet ajatukseen yhteiskunnallisesta toiminnasta ja sen arvoista, omistajan tahto tulee hyvin toteutuneeksi ilman erillistä vahvaa ohjaustakin.

Hyvän kierto – voittojen palauttaminen omistajalle

Esittelimme karkean jaottelun kahteen järjestöomisteisen yhteiskunnallisen yrityksen toimintamalliin. Parhaassa tapauksessa malleja pystytään yhdistämään niin, että yhtiöitetty palvelutoiminta tuottaa itsessään järjestön tavoitteiden mukaista hyvää ja pystyy myös palauttamaan osan liiketoiminnan voitoista omistajajärjestölle.

Tästä hyvä esimerkki on Aspan yhteiskunnallinen konserni, jossa Aspa-säätiön sataprosenttisesti omistama yhtiö Aspa Palvelut Oy tuottaa tuetun asumisen palvelut Aspa-säätiön omistamiin koteihin. Aspan asiakasryhmiä ovat päihde- ja mielenterveyskuntoutujat sekä eri tavoin vammaiset ihmiset. Palveluyhtiön säätiölle palauttamilla voitoilla säätiö ostaa uusia asuntoja, joita vuokrataan edelleen asiakkaille. Hyvä siis kirjaimellisesti kiertää.

Toimintamalli ja järjestöomisteisuus kilpailuetuna

Yhä useampi yhteiskunnallinen yritys pitää omaa toimintamalliaan kilpailuetuna ja parhaimmillaan näin onkin. Yhteiskunnallisen hyvän tekemiseen sitoutuminen ja omistajan vahva arvopohjaisuus ovat asioita, joita ei todellakaan kannata pitää vain organisaation sisäisenä tai pienen sisäpiirin tietona. Vastuullinen yritystoiminta on ennennäkemättömässä nosteessa ja etenkin kuluttajat haluavat yhä enenevästi ostaa tuotteita ja palveluita toimijoilta, jotka todistetusti toimivat vastuullisesti ja edistävät yhteiskunnallisia päämääriä.

Yhteiskunnallisten yritysten kannattaa viestiä vastuullisesta ja vaikuttavasta toiminnastaan mahdollisimman avoimesti. Tässä olemme esimerkiksi Arvoliitossa pyrkineet auttamaan jäsentemme yhteisellä ARVO-lupauksella, jossa kootaan yhteiskunnallisten yritysten erityislaatuiset toimintaperiaatteet.

Haasteena on vielä toistaiseksi ollut, että julkiset hankkijat eivät kykene tai halua kilpailutuksissa painottaa vaikuttavuuden ja vastuullisen toiminnan merkitystä. Pitkällä tähtäimellä on löydettävä keinoja yhteiskunnallisten yritysten vaikuttavuuden todentamiseen, jotta myös julkisiin kilpailutuksiin voitaisiin lisätä vaikuttavuuskriteereitä. Hyvän Mitta -hankkeessa tässä työssä päästiin hyvään alkuun.

On myös löydettävä uusia rahoitusmalleja järjestöomisteisten yhteiskunnallisten yritysten toiminnan tukemiseksi ja laajentamiseksi. Perinteinen yritysrahoitus istuu näihin yrityksiin usein huonosti, ja vaikuttavuusinvestoinnit ovat vielä alkutekijöissään. Pyrimme Arvoliitossa vaikuttamaan kehitykseen muun muassa vaikuttavuusinvestoimisen kansallisessa ohjausryhmässä ja erilaisissa kansainvälisissä elimissä esimerkiksi EU-rahoituksen kehittämiseksi.

Vaikka järjestöt ovat yhtiöittäneet palvelujaan aktiivisesti jo pitkään, on kannattavan liiketoiminnan ja yhteiskunnallisen päämäärän yhdistämisessä edelleen omat haasteensa. Osaamisen kehittäminen, parhaiden käytäntöjen jakaminen ja toimintatavan tunnettuuden lisääminen onkin erittäin tärkeää. Uskomme, että yhteiskunnallisia päämääriä edistävä liiketoiminta on tulevaisuuden yritysvastuun suunta. Palvelutoiminnan yhtiöittäminen toimii hyvin, kun kaikessa tekemisessä muistetaan yhteiskunnalliset tavoitteet, selkeä omistajaohjaus sekä avoin päätöksenteko.

Kimmo J. Lipponen
Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO ry:n toimitusjohtaja

Kimmo J. Lipponen on Jyväskylän yliopiston (LitM) ja Albertan yliopiston (MBA) kasvatti. Kimmon erityiskiinnostuksen kohteena ovat yritysvastuu, yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja järjestöjohtaminen. Kimmolla on laaja kotimainen ja kansainvälinen kokemus järjestö- ja yrityselämästä sekä operatiivisissa (mm. Suomen Palloliitto, Nokia, Veikkaus) että luottamustehtävissä (mm. Boston College Center for Corporate Citizenship, Suomen Olympiakomitea, UEFA, HJK ry).

Pentti Lemmetyinen
Setlementtiliiton yhteiskunnallisen konsernin toimitusjohtaja
Kansainvälisen Setlementtiliito IFS hallituksen puheenjohtaja
Arvoliiton hallituksen puheenjohtaja

KM Pentti Lemmetyinen on toiminut Setlementtiliiton toimitusjohtajana vuodesta 2006. Setlementtiliitto on paikallisten setlementtiyhdistysten keskusjärjestö, mutta myös yhteiskunnallinen konserni. Setlementtiasunnot Oy on liiton omistama yhteiskunnallinen yritys. Yhtiö rakennuttaa edullisia vuokra-asuntoja seitsemällä paikkakunnalla Suomessa. Asumisen palveluihin liittyy yhteisöllinen toimintakonsepti.

Viittaukset

[1] Huom: Myös ilman yhtiötä liiketoimintaa harjoittavat yhdistykset ja säätiöt ovat yhteiskunnallisia yrityksiä.


©SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, kesäkuu 2020
Tämä artikkeli on osa SOSTEn artikkelisarjaa Järjestöjen palvelutuotanto.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

3.7.2020 07:58

Sosiaalibarometri 2020: Korona vahvisti kolmannen sektorin roolia viranomaistoiminnan kumppanina

Tuore Sosiaalibarometri 2020 osoittaa, että muun muassa seurakuntien, järjestöjen ja kansalaisten omalla aktiivisuudella oli tärkeä rooli kevään koronaponnisteluissa. Viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistyö toimi Sosiaalibarometrin mukaan erinomaisesti. Vastauksissa korostettiin erityisesti kolmannen sektorin toimijoiden nopeutta, ketteryyttä ja aitoa auttamisen halua. Kuntien sosiaali- ja terveysjohtajista peräti 64 prosenttia kertoi, että korona-aikana käynnistettiin uusia toimintamuotoja kolmannen sektorin toimijoiden […]

Uutinen

3.7.2020 07:54

Socialbarometern 2020: Corona förstärkte den tredje sektorns roll som myndighetsverksamhetens partner

Den färska Socialbarometern 2020 visar att bland annat församlingarnas, organisationernas och medborgarnas egen verksamhet har haft en viktig roll i vårens coronakamp. Myndigheters och andra aktörers samarbete fungerade utmärkt enligt Socialbarometern. I svaren betonades särskilt den tredje sektorns aktörers snabbhet, smidighet och genuina vilja att hjälpa. Av kommunernas social- och hälsochefer uppgav upp till 64 […]

Artikkeli

Ilmastokriisi ei katoa: sosiaali- ja terveysalan rooli reilussa ja kestävässä jälleenrakennuksessa

Artikkelisarjasta Koronan jälkeen 26.6.2020 Ansku Holstila erityisasiantuntija, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry   Ilmastonmuutoksen uhka ei ole koronapandemian myötä kadonnut, ja ilmastokysymykset ovat pysyneet esillä niin korona-ajan yhteiskunnallisessa keskustelussa kuin SOSTEn skenaariotyössäkin. Poikkeusolot ovat vähentäneet päästöjä väliaikaisesti, mutta olennaista ilmastokriisin torjumisessa on, miten jatketaan tästä eteenpäin. Haasteena on nopeiden ratkaisujen samanaikainen tarve sekä koronakriisin […]