Köyhyys kasvaa arvioitua enemmän

Pääministeri Petteri Orpon hallitus on tehnyt merkittäviä leikkauksia sosiaaliturvaan. Leikkausten on arvioitu lisäävän köyhien ihmisten määrää merkittävästi. Esimerkiksi SOSTEn huhtikuussa julkaistun laskelman mukaan köyhyys kasvaa 64 600 henkilöllä vuosina 2023–2027.

Kyseinen vaikutusarvio ja eräät muut arviot kuitenkin aliarvioivat sosiaaliturvaleikkausten köyhyysvaikutuksia. Ongelma koskee arvioita, joissa on käytetty vuoden 2022 tilastotietoja. Tuolloin Suomen työllisyystilanne oli historiallisella huipputasollaan ja tiettyjen etuuksien saajia oli vähemmän. 

Viime viikolla Tilastokeskus julkaisi vuotta 2023 koskevat tilastotiedot, mikä mahdollistaa köyhyysvaikutusten tarkemman arvioinnin. Uusilla tiedoilla tehdyn laskelman mukaan Orpon hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset lisäävät köyhyyttä 67 800 henkilöllä. Tämä on 3 200 henkilöä enemmän kuin vuoden 2022 tilastotiedoilla tehdyssä laskelmassa. 

Kerron alla, miten sosiaaliturvaleikkausten köyhyysvaikutuksia arvioidaan, minkä jälkeen esittelen päivitetyn arvion. 

Miten köyhyysvaikutuksia arvioidaan?

Suomessa sosiaaliturvaan kohdistuvien uudistusten vaikutuksia arvioidaan niin kutsutulla SISU-mallilla. Kyseessä on Tilastokeskuksen hallinnoima mikrosimulointimalli, jota käytetään esimerkiksi lakiesitysten laatimisessa. SISU-simuloinnissa hyödynnetään rekisteriaineistoa, johon sisältyy tiedot noin 800 000 suomalaisesta. 

Orpon hallituksen sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksia on arvioitu SISU-mallilla muutamaan otteeseen. Vuonna 2023 SOSTE laski hallitusohjelmaan sisältyvien leikkausten köyhyysvaikutuksia, viime vuonna sosiaali- ja terveysministeriö (STM) selvitti vuosina 2024–2025 tehtävien leikkausten vaikutuksia ja huhtikuussa SOSTE arvioi etuuksien indeksikorotusten jäädytysten seurauksia vuosille 2025–2027. 

SISU-mallin käyttäjän on määritettävä lainsäädäntö- ja aineistovuodet, joilla simulaatiot tehdään. Esimerkiksi SOSTEn huhtikuisessa laskelmassa lainsäädäntövuosiksi määritettiin vuodet 2025–2027 ja aineistovuodeksi vuosi 2022. 

Vuonna 2022 työllisyystilanne oli kuitenkin huipputasolla ja tiettyjen etuuksien saajia oli vähemmän, minkä vuoksi vuoden 2022 tiedoilla tehdyt köyhyysarviot ovat alakanttiin. Nyt, kun Tilastokeskus on julkaissut vuotta 2023 koskevat tiedot, laskelma voidaan tehdä aineistovuodella 2023. 

Vuoden 2023 aineistolla 3 200 köyhää enemmän

Kuvio 1 näyttää aineistovuosilla 2022 ja 2023 tehdyt arviot Orpon hallituksen sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksista. Pinkki pylväs kuvaa vuoden 2022 tiedoilla tehtyä laskelmaa ja sininen pylväs vuoden 2023 aineistolla laadittua arviota. Aineistovuoteen 2023 perustuvan laskelman mukaan köyhien määrä kasvaa 3 200 henkilöä enemmän. 

Myös tähän arvioon liittyy epäselvyyttä sen suhteen, miten esimerkiksi työllisyys tulee kehittymään lähivuosina. Mikäli työllisyys palaa vuoden 2022 huipputasolle, köyhyysvaikutuksetkin jäävät pienemmiksi. 

Toisaalta heikko työmarkkinatilanne voi jatkua vielä pitkäänkin. Allekirjoittaneen, SOSTEn pääekonomisti Otto Kyyrösen, Uuden talousajattelun keskus -ajatushautomon toiminnanjohtajan Lauri Holapan ja STTK:n pääekonomistin Patrizio Lainàn laatiman arvion mukaan Suomen talous kehittyy hyvin heikosti vuoteen 2031 asti. Tämä johtuu julkisen talouden rajusta sopeuttamisesta, mikä puolestaan heikentää kysyntää ja kasvua. 

Lue lisää: 

Otto Kyyrönen, Lauri Holappa & Patrizio Lainà, ”Onko lääke vaarallisempi kuin tauti? Selvitys Orpon hallituksen finanssipolitiikan vaikutuksista talouskasvuun ja julkiseen talouteen” (UTAK) 
Otto Kyyrönen, ”Työ- ja elinkeinoministeriön ennuste sosiaali- ja terveysalan työmarkkinanäkymistä epävarmalla pohjalla”