Kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuudet ovat kaventumassa eri puolilla Eurooppaa, vaikka ne ovat olennainen osa demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia. Tulevassa EU:n kansalaisyhteiskuntastrategiassa on vahvistettava kansalaisjärjestöjen asemaa, luotava raportointimekanismi toimintaa rajoittavista toimista sekä varmistettava järjestöjen osallistuminen EU:n päätöksentekoon ja rahoitusohjelmien suunnitteluun.
Kansalaisjärjestöjen toiminta perustuu voittoa tavoittelemattomuuteen, ja siksi toiminta-avustukset ovat niille elintärkeitä. EU:n rahoituksen tulee tukea luottamusta kasvattavaa ja osallistavaa toimintaa sekä mahdollistaa järjestöjen vaikuttamistyön avoimuus ilman kohtuutonta hallinnollista taakkaa.
Lausunnossaan SOSTE nostaa esiin kaksi konkreettista ongelmakohtaa EU-sääntelyssä. Ensinnäkin kansalaisjärjestöjen normaalia vaikuttamistoimintaa ei tule tulkita poliittiseksi mainonnaksi, kuten poliittisen mainonnan asetuksen laaja sanamuoto antaa ymmärtää. Toiseksi järjestöjen itsenäisyys on huomioitava hankintadirektiivejä uudistettaessa: pelkkä julkisen tuen saaminen ei saa rinnastaa järjestöjä viranomaisiin. SOSTE muistuttaa, että kansalaisyhteiskunnan osallisuuden vahvistaminen EU:ssa on välttämätöntä demokratian, ihmisoikeuksien ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden turvaamiseksi.
