SOSTE antoi 1.10. eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle kirjallisen lausunnon koskien pääministeri Petteri Orpon hallituksen esitystä laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi.
Hallitus esittää kevään puoliväliriihen mukaisesti pieni- ja keskituloisten työn verotuksen keventämistä sekä ylimpien rajaveroasteiden alentamista 52 prosenttiin. Muutokset vähentäisivät verotuloja nettomääräisesti noin 1,1 miljardilla eurolla.
SOSTE kannattaa pieni- ja keskituloisten verotuksen keventämistä mutta vastustaa ylimpien rajaveroasteiden alentamista 52 prosenttiin. Ylimpien rajaveroasteiden alentaminen hyödyttäisi vain yli 96 000 euroa vuodessa tienaavia tulonsaajia ja heikentäisi merkittävästi julkisyhteisöjen rahoitusasemaa. Hallitus on viitannut nimenomaan välttämättömyyteen vahvistaa julkisyhteisöjen rahoitusasemaa perustellessaan vuosina 2024–2025 tekemiään sosiaaliturvaleikkauksia, jotka lisäävät pienituloisuutta arviolta 110 000 henkilöllä.
Esityksessä ylimpien rajaveroasteiden alentamista perustellaan sillä, että veromuutoksen aikaansaamat käyttäytymisvaikutukset paitsi edistäisivät talouskasvua myös rahoittaisivat 76–100 prosenttia veronalennuksesta. SOSTE huomauttaa, että esityksessä annetaan korostuneen yksioikoinen kuva aihetta koskevasta tutkimusnäytöstä, joka on todellisuudessa moninaisempaa. Useissa tutkimuksissa on esimerkiksi havaittu, että suurituloisiin kohdistuvat veronkevennykset eivät lisää talouskasvua tai kulutuskysyntää. Ylimpien rajaveroasteiden alentaminen kohdistuisi muutenkin vain pariin prosenttiin tulonsaajista, joiden suuremmalla työpanoksella ei olisi merkittävää vaikutusta talouskasvuun Suomessa.
Esityksessä ei myöskään tuoda esiin itserahoitusasteen arviointiin liittyviä merkittäviä epävarmuuksia, jotka johtuvat siitä, että moni itserahoitusasteen laskukaavan muuttuja ei ole suoraan havaittavissa tai saa vain yhtä arvoa. Täten esitykseen sisältyvä arvio 76–100 prosentin itserahoitusasteesta on varsin mielivaltainen.
Ansiotuloveroperusteisiin ja työtulovähennykseen tehtävät muutokset ovat perusteltuja
Hallitus esittää ansiotuloveroperusteisiin 3,6 prosentin ansiotasoindeksin mukaista indeksitarkistusta. Indeksitarkistusta ei tehtäisi tuloveroasteikon kolmeen ylimpään tuloluokkaan, jotta indeksitarkistus ei koskisi niitä tulotasoja, joissa verotus kevenee, kun ylimmät rajaveroasteet lasketaan 52 prosenttiin. SOSTE kannattaa esitystä.
Indeksitarkistus säilyttäisi ansiotuloverotuksen reaalisen tason muissa kuin tuloveroasteikon kolmessa ylimmässä tuloluokassa. Kolmeen ylimpään tuloluokkaan kohdistuva veronkiristys olisi puolestaan perusteltu siinä tapauksessa, että ylimmät rajaveroasteet lasketaan 52 prosenttiin.
Lisäksi hallitus esittää työtulovähennykseen korotuksia, joiden myötä verotulot vähenisivät yhteensä noin 200 miljoonalla eurolla ensi vuonna. Puolet työtulovähennyksen korotuksesta kohdistuisi lapsikohtaiseen korotukseen.
SOSTE pitää esitystä perusteltuna, sillä se tukisi paitsi pieni- ja keskituloisten (eli noin 20 000–50 000 euroa vuodessa tienaavien) palkansaajien myös lapsiperheiden toimeentuloa ja ostovoimaa. Samalla SOSTE kuitenkin huomauttaa, että työtulovähennykseen tehtävät korotukset eivät kompensoisi vuosina 2024–2025 tehtyjen sosiaaliturvaleikkausten kielteisiä tulovaikutuksia, joiden seurauksena pienituloisten lasten määrä kasvaa 27 000 henkilöllä. Mikäli hallitus haluaa vahvistaa pienituloisten toimeentuloa ja ostovoimaa, sen tulee perua sosiaaliturvaan kohdistamiaan heikennyksiä.
Ay-jäsenmaksujen verovähennyksen ja työsuhdepyörien verovapauden poistaminen ei ole suositeltavaa
Hallitus esittää työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamista vuodesta 2026 alkaen. SOSTE ei kannata esitystä, koska sillä kompensoitaisiin ylimpien rajaveroasteiden alentamista ja se kiristäisi ay-jäsenmaksuja maksavien pieni- ja keskituloisen palkansaajien verotusta.
Lisäksi hallitus esittää työsuhdepolkupyörien verovapaan edun poistamista. SOSTE ei suosittele työsuhdepolkupyörien verovapaan edun poistamista, sillä muutos saattaisi vähentää joidenkin työntekijöiden liikkumista, millä olisi puolestaan kielteisiä terveysvaikutuksia.
