Sote-järjestöjen lisäleikkauksilla ei tasapainoteta julkista taloutta

SOSTElausunto.

Etusivu / Lausunnot / Sote-järjestöjen lisäleikkauksilla ei tasapainoteta julkista taloutta

SOSTE antoi kirjallisen lausuntonsa eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2027–2030 koskien valtionavustussäästöjä.

STEA-avustusten lisäleikkaukset on peruttava

Hallitus päätti huhtikuun kehysriihessä 50 miljoonan euron lisäleikkauksesta sote-järjestöjen STEA‑avustuksiin. Jo aiemmin päätetyt säästöt huomioiden hallitus leikkaa puolet STEA-avustuksista vuoden 2024 avustustasoon nähden.

SOSTE korostaa, että STEA-avustusten lisäleikkaus on peruttava syksyn budjettiriihessä.

SOSTE pitää leikkauksia kohtuuttomina ja korostaa, että ne kohdistuvat suoraan haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tukeen sekä järjestöjen terveyttä ja hyvinvointia edistävään työhön.

SOSTE esittää lykkäystä hyvinvointialueiden kautta kanavoitavaan kompensaatiorahoitukseen

STEA-leikkausten kompensaatioksi hallitus esittää 25 miljoonan euron määräaikaista valtionavustusta hyvinvointialueille vuosille 2027–2030 kohdennettavaksi järjestöjen tukeen.

Mallin aikataulu on sote-järjestöjen pitkäjänteisen toiminnan suunnittelun kannalta käytännössä mahdoton.

SOSTE esittää, että hyvinvointialueiden kautta kanavoitava rahoitus siirretään alkamaan vasta vuonna 2028 ja vuodelle 2027 varattu 25 miljoonan euron rahoitus käytetään suoraan STEA‑avustuksiin toiminnan hallittavan sopeuttamisen turvaamiseksi.

Leikkauksilla sote-järjestöiltä ei tasapainoteta julkista taloutta

SOSTE korostaa, ettei sote-järjestöjen valtionavustusleikkauksilla saavuteta julkista taloutta tasapainottavia säästöjä, vaan kustannukset kasvavat toisaalla, kun järjestöjen ennaltaehkäisevä työ ja matalan kynnyksen tuki heikkenevät.

SOSTE muistuttaa, että sote-järjestöt tekevät paitsi terveyden ja hyvinvoinnin kannalta korvaamatonta, myös julkisen sektorin kustannuksia säästävää työtä.

Julkisen talouden tasapainottamiseen olisi ollut vaihtoehtoja, jotka eivät heikennä heikoimmassa asemassa olevien asemaa. Esimerkiksi yhteisöveron maltillinen korottaminen, listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen uudistaminen, valmisteverojen sitominen indeksiin ja sokeriveron käyttöönotto vahvistaisivat julkista taloutta 3,1 miljardilla eurolla.