SOSTE lausui koskien Suomen kahdeksatta määräaikaisraporttia taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen täytäntöönpanosta. Suomi antaa raportin keväällä 2026 taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitealle (CESCR), joka valvoo sopimuksen täytäntöönpanoa.
SOSTE korostaa lausunnossaan, että hallituksen politiikkatoimet ovat monin osin ristiriidassa yhdenvertaisuuden ja perus- ja ihmisoikeuksien velvoitteiden kanssa, ja raportista puuttuu useita keskeisiä tietoja.
Vaikka rasisminvastaisia ohjelmia ja vammaisten osallistumisen periaatteita on vahvistettu, samanaikaiset lainsäädäntöuudistukset ja leikkaukset ovat lisänneet eriarvoisuutta ja heikentäneet palvelujen saatavuutta. Vammaispalvelulain toimeenpano ei vastaa YK:n vammaisyleissopimuksen vaatimuksia, ja vammaisten oikeudet ja osallisuus ovat heikentyneet.
Sosiaaliturvamuutosten yhteisvaikutusten arviot osoittavat, että leikkaukset osuvat erityisesti pienituloisiin ja haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin. Sitä, että köyhimmiltä ei leikata, on aiemmin perusteltu sillä, että toimeentulotuki suojaa heitä. Kuitenkin tuore yhteisvaikutusten arviointi osoittaa, että toimeentulotuki on kompensoinut huomattavasti aikaisemmin arvioitua harvemmin täysimääräisesti muiden etuuksien supistumista. Toimeentulotuen kokonaisuudistuksen vaikutuksesta tulonmenetykset kasvavat edelleen ja koskettavat lähes kaikkia toimeentulotuen saajia.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudessa ja yhdenvertaisuudessa on vakavia puutteita. Hoitotakuun pidentäminen, resurssien niukkuus ja palvelujen digitalisoituminen ovat lisänneet eriarvoisuutta erityisesti heikoimmassa asemassa olevien keskuudessa. Asiakasmaksujen korotukset ovat lisänneet ulosottoja ja estävät pienituloisia hakeutumasta hoitoon ajoissa. Hyvinvointialueet joutuvat tekemään sopeutustoimia, jotka vaarantavat lakisääteisten palvelujen toteutumisen.
Lopuksi SOSTE huomauttaa, että leikkaukset taiteen, kulttuurin ja järjestöjen rahoitukseen heikentävät kansalaisyhteiskunnan toimintaa ja osallisuutta. Kansalaisjärjestöillä on keskeinen rooli demokratian ja yhteisöllisyyden vahvistajina, ja rahoitusleikkaukset uhkaavat tätä perustaa.
Lausunnossa suositellaan hallituksen politiikan arviointia perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta sekä raportin täydentämistä useilla keskeisillä tiedoilla.
