SOSTE oli 11.11. sosiaali- ja terveysvaliokunnassa kuultavana yleistukea koskevasta lakiesityksestä. Esityksen mukaan yleistuki yhdistää työttömän peruspäivärahan ja työmarkkinatuen. Muutos tulisi voimaan 1.5.2026.
Suurimmalla osalla työttömistä etuus ei muutu. Esityksessä kerrotaan, että yhteensä noin 5 000 työttömällä etuus pienentyy, keskimäärin 1 166 euroa vuositasolla. Vastaavasti arviolta 2 662 henkilöllä työttömyysetuus kasvaa, keskimäärin 617 euroa vuodessa. Etuuden pienentymiset kohdistuvat henkilöihin, joilla on muita tuloja.
Yleistuen taso ei ole riittävä
Yleistuen määrä on sama kuin nykyisen työmarkkinatuen ja peruspäivärahan. SOSTE katsoo, että taso on liian matala. Se ei riitä kattamaan viitebudjettien mukaisia menoja. Tuen taso tulee asettaa riittäväksi ja indeksikorotukset on tehtävä normaalisti vuosittain. Yleistukeen tulee sisällyttää lapsikorotus tai muu vastaava elementti, joka huomioi hoiva- ja elatusvastuut.
Yleistuki maksettaisiin osittaisena henkilölle, joka asuu vanhempiensa taloudessa eikä ole täyttänyt työssäoloehtoa. Esitetty vanhempien tulorajojen korotus on kannatettava, mutta esitetty osittaisen yleistuen taso on riittämätön, vain noin 280 euroa kuukaudessa.
Etuuteen tarveharkinta
Yleistuki sisältäisi tarveharkintaa. Se tarkoittaa, että hakijan pääomatulot tai muut kuin palkkatulot vaikuttavat yleistuen määrään. Tarveharkinta ei koske puolison tai samassa taloudessa asuvan tuloja.
Työmarkkinatuessa nyt olevia tarveharkinnan poikkeussääntöjä ehdotetaan poistettavaksi. Vaikka esityksessä arvioidaan tarveharkinnan tulorajan ylittyvän kohtuullisen pienellä ryhmällä, noin 2700 henkilöllä, SOSTE katsoo, että ei ole perusteltua, että muutokset kohdistuvat erityisesti lapsiperheisiin ja iäkkäisiin työttömiin.
Tarveharkintaan vaikuttavat myös omaishoidon tuki ja perhehoitajan palkkiot. SOSTE katsoo, että näitä tukia ei tarveharkinnassa tulisi huomioida tulona.
Aktivointijaksolla tapaamiset kasvokkain
Jos työttömyys pitkittyy, alkaa yleistuessa aktivointijakso. Jakson aikana työnhakukeskustelut tulee järjestää kasvokkain ja arvioida yksilöllisesti palvelujen tarvetta. Lähtökohtaisesti kasvokkainen kohtaaminen on kannatettavaa, mutta SOSTE katsoo, että esimerkiksi poikkeuksellisen pitkän asiointimatkan vuoksi tämä ei saa koitua työnhakijalle kohtuuttomaksi järjestää. Työnhakukeskustelut tulee järjestää aina työnhakijan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla.
Uutista muokattu 13.11. klo 17.45: Väärä teksti vaihdettu oikeaan.
