Hallitusohjelmaan sisältyvä hoitotakuun edistäminen jäi pitkäksi aikaa koronan jalkoihin. Samalla hoito- ja hoivavelka paisui. Tilannetta on ryhdytty korjaamaan muun muassa EU:n elpymispaketin varoilla, joista on korvamerkitty hoitotakuuseen ja hoitovelkaan kehyskaudella yhteensä 400 miljoonaa euroa. Budjettiriihessä jonojen purku ja hoitoon pääsyn nopeuttaminen nähtiin tärkeinä ratkaistavina asioina ja niihin kohdennettiin lisärahoitusta ensi vuodelle 125 miljoonaa euroa.
Elokuussa sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti täydentävän valtionavustushaun, jolla pyritään ohjaamaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa vapaaehtoisesti kohti seitsemän päivän hoitotakuuta. Jonkin verran positiivisia signaaleita hoitoon pääsyn paranemisesta näkyy jo, mutta tilanne vaihtelee eri alueilla. Ihmisten oikeusturvan varmistamiseksi SOSTE pitää tärkeänä, että oikeus kiireettömään hoitoon seitsemän päivän sisällä hoidontarpeen arvioinnista kirjataan lakiin. Uusi lainsäädäntö hoitotakuusta luvattiin vielä tämän hallituskauden aikana. Tarkemmasta hallituksen esityksen aikataulusta päätetään lokakuun aikana.
Budjettiriihessä hoitotakuun toteutusta varten tehtiin 50 miljoonan euron kehysvaraus vuodelle 2023 julkisen talouden suunnitelmaan sisältyvän 45 miljoonan euron rahoituksen lisäksi. Tämä ei siis koske vielä ensi vuotta. Rahoitus kokonaisuudessaan on luvattu ratkaista vuosien 2023–2026 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä.
Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden riittävyydessä on ollut puutteita jo ennen koronapandemiaa. Koronapandemia on heikentänyt sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuutta samalla kun lasten, nuorten ja perheiden ongelmat ovat lisääntyneet. Palvelutarpeen lisääntyminen, varhaisen tuen puutteelliset resurssit sekä viive avun saamisessa johtavat lastensuojelun tarpeen lisääntymiseen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
Jotta lastensuojelu pystyy tehokkaaseen ja oikea-aikaiseen tukeen tarvitaan rakenteellisia uudistuksia. Budjettiriihessä lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden henkilöstömitoitusta tiukennetaan hallitusohjelman mukaisesti niin, että suhdeluku on vuonna 2022 1/35 ja vuodesta 2024 eteenpäin 1/30. Uudistus aiheuttaa vuodesta 2022 alkaen 4,8 miljoonan euron lisäyksen kuntien valtionosuuteen, vuodesta 2024 alkaen kustannusvaikutus on 21,7 miljoonaa euroa.
Hoitotakuun onnistumisen kannalta keskeinen merkitys on myös riittävän osaavan työvoiman saatavuudella. SOSTE on jo aiemmin esittänyt korkeakoulutuksen aloituspaikkojen lisäämistä noin 7000 aloituspaikalla nopeassa aikataulussa ja lisäysten kohdentamista erityisesti sosiaali- ja terveysalojen koulutukseen, mm. lääkäri- ja sairaanhoitajakoulutukseen. Koulutuslisäys ei auta terveydenhuollon akuuttiin työvoimatarpeeseen, mutta on pidemmällä aikavälillä keskeinen osa hoitotakuun kestävää toteuttamista.
Mitä hyvää?
- Hoitotakuun tiukentaminen etenee. Aluksi vapaaehtoisuuteen pohjautuen, mutta hoitotakuuta tukeva lainsäädäntö tullaan rakentamaan vielä tämän hallituskauden aikana.
- Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden henkilöstömitoitusta tiukennetaan. Asiakasmäärän rajaaminen edistää lapsen edun toteutumista edistämällä sosiaalityön saatavuutta, laatua ja vaikuttavuutta.
Mitä huonoa tai epäselvää?
- Terapiatakuulle ei osoitettu erikseen rahaa. On epäselvää, voiko terapiatakuu toteutua osana hoitotakuun tiukentamista ja riittääkö sille rahoitusta hoitotakuuseen osoitetuista varoista.
Mitä vielä pitäisi tehdä?
- Hoitojonoja on purettava hyödyntämällä palveluseteleitä eli käyttämällä tehokkaasti koko sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmää
- On pidettävä huolta, että terapiatakuuta edistetään osana hoitotakuukokonaisuutta
- Terveydenhuollon ammattien, erityisesti lääkäreiden ja sairaanhoitajien, koulutusta on lisättävä nopeasti, jotta alan työvoimatarpeeseen voidaan 2020-luvun lopulla vastata nykyistä paremmin.