Skip to content

Hoitotakuu etenee, askelmerkit ja rahoitus vielä osittain epäselvät

13.9.2021 15.48

Toimeentulo
Hallitusohjelma ja budjettiTerveysveroHyvinvointi ja terveysToimeentuloTyöllisyys

Hallitusohjelmaan sisältyvä hoitotakuun edistäminen jäi pitkäksi aikaa koronan jalkoihin. Samalla hoito- ja hoivavelka paisui. Tilannetta on ryhdytty korjaamaan muun muassa EU:n elpymispaketin varoilla, joista on korvamerkitty hoitotakuuseen ja hoitovelkaan kehyskaudella yhteensä 400 miljoonaa euroa. Budjettiriihessä jonojen purku ja hoitoon pääsyn nopeuttaminen nähtiin tärkeinä ratkaistavina asioina ja niihin kohdennettiin lisärahoitusta ensi vuodelle 125 miljoonaa euroa. 

Elokuussa sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti täydentävän valtionavustushaun, jolla pyritään ohjaamaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa vapaaehtoisesti kohti seitsemän päivän hoitotakuuta. Jonkin verran positiivisia signaaleita hoitoon pääsyn paranemisesta näkyy jo, mutta tilanne vaihtelee eri alueilla. Ihmisten oikeusturvan varmistamiseksi SOSTE pitää tärkeänä, että oikeus kiireettömään hoitoon seitsemän päivän sisällä hoidontarpeen arvioinnista kirjataan lakiin. Uusi lainsäädäntö hoitotakuusta luvattiin vielä tämän hallituskauden aikana. Tarkemmasta hallituksen esityksen aikataulusta päätetään lokakuun aikana.  

Budjettiriihessä hoitotakuun toteutusta varten tehtiin 50 miljoonan euron kehysvaraus vuodelle 2023 julkisen talouden suunnitelmaan sisältyvän 45 miljoonan euron rahoituksen lisäksi. Tämä ei siis koske vielä ensi vuotta. Rahoitus kokonaisuudessaan on luvattu ratkaista vuosien 2023–2026 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä.  

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden riittävyydessä on ollut puutteita jo ennen koronapandemiaa. Koronapandemia on heikentänyt sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuutta samalla kun lasten, nuorten ja perheiden ongelmat ovat lisääntyneet. Palvelutarpeen lisääntyminen, varhaisen tuen puutteelliset resurssit sekä viive avun saamisessa johtavat lastensuojelun tarpeen lisääntymiseen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.  

Jotta lastensuojelu pystyy tehokkaaseen ja oikea-aikaiseen tukeen tarvitaan rakenteellisia uudistuksia. Budjettiriihessä lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden henkilöstömitoitusta tiukennetaan hallitusohjelman mukaisesti niin, että suhdeluku on vuonna 2022 1/35 ja vuodesta 2024 eteenpäin 1/30. Uudistus aiheuttaa vuodesta 2022 alkaen 4,8 miljoonan euron lisäyksen kuntien valtionosuuteen, vuodesta 2024 alkaen kustannusvaikutus on 21,7 miljoonaa euroa. 

Hoitotakuun onnistumisen kannalta keskeinen merkitys on myös riittävän osaavan työvoiman saatavuudella. SOSTE on jo aiemmin esittänyt korkeakoulutuksen aloituspaikkojen lisäämistä noin 7000 aloituspaikalla nopeassa aikataulussa ja lisäysten kohdentamista erityisesti sosiaali- ja terveysalojen koulutukseen, mm. lääkäri- ja sairaanhoitajakoulutukseen. Koulutuslisäys ei auta terveydenhuollon akuuttiin työvoimatarpeeseen, mutta on pidemmällä aikavälillä keskeinen osa hoitotakuun kestävää toteuttamista. 

Mitä hyvää?

  • Hoitotakuun tiukentaminen etenee. Aluksi vapaaehtoisuuteen pohjautuen, mutta hoitotakuuta tukeva lainsäädäntö tullaan rakentamaan vielä tämän hallituskauden aikana. 
  • Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden henkilöstömitoitusta tiukennetaan. Asiakasmäärän rajaaminen edistää lapsen edun toteutumista edistämällä sosiaalityön saatavuutta, laatua ja vaikuttavuutta.

Mitä huonoa tai epäselvää?

  • Terapiatakuulle ei osoitettu erikseen rahaa. On epäselvää, voiko terapiatakuu toteutua osana hoitotakuun tiukentamista ja riittääkö sille rahoitusta hoitotakuuseen osoitetuista varoista. 

Mitä vielä pitäisi tehdä?

  • Hoitojonoja on purettava hyödyntämällä palveluseteleitä eli käyttämällä tehokkaasti koko sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmää  
  • On pidettävä huolta, että terapiatakuuta edistetään osana hoitotakuukokonaisuutta 
  • Terveydenhuollon ammattien, erityisesti lääkäreiden ja sairaanhoitajien, koulutusta on lisättävä nopeasti, jotta alan työvoimatarpeeseen voidaan 2020-luvun lopulla vastata nykyistä paremmin.

Lue lisää: SOSTE: Budjettiriihestä odotettiin enemmän investointeja osaamiseen ja työllisyyden vahvistamiseen – myös terveysperusteisen verotuksen kehittäminen jäämässä torsoksi

Muut teeman artikkelit

Uutinen

17.1.2022 11:30

Sote-järjestöjen ehdotuksia Kelan toiminnan kehittämiseksi

Toimeentulo SOSTE keräsi loppuvuonna 2021 jäsenverkostojensa kautta ehdotuksia Kelan toiminnan kehittämiseksi. Ehdotuksista on keskusteltu Kelan johdon kanssa. Koonti sisältää esimerkiksi ehdotuksia hakemusten ja päätösten kehittämiseksi. Käytettävää kieltä olisi edelleen tarpeen yksinkertaistaa. Päätösten perusteita olisi avattava enemmän. Kun asiakkaan tilanne on vakiintunut, tulisi tehdä pitkiä tai toistaiseksi voimassa olevia päätöksiä. Vammaisetuuksissa valmistelu- ja ratkaisutoiminnan keskittäminen parantaisi asiakkaiden […]

Uutinen

13.1.2022 13:00

Huhtikuussa julkaistava Sosiaalibarometri 2022 erityiskatsaus käsittelee hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä kunnissa ja hyvinvointialueilla

Hyvinvointi ja terveys SOSTE selvittää tammikuussa kyselyllä, millainen on hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) tila kunnissa vuoden 2022 alussa. Samalla kartoitetaan ennakointeja siitä, mitä hyvinvointialueiden käynnistyminen tuo tähän työhön. Järjestöjä ovat huolestuttaneet seuraukset, kun HYTE-työ pilkkoutuu kuntien ja hyvinvointialueiden kesken. Kyselyssä tiedustellaankin, miten järjestöt ovat mukana kuntien HYTE-työssä, ja mitä tässä vaiheessa on näköpiirissä järjestöjen HYTE-työlle vuodesta 2023 […]

Uutinen

30.12.2021 13:00

SOSTE vaatii lisää kunnianhimoa ja toimenpiteitä työllisyyden ja osaamisen kehittämisen sekä köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämisen kansallisiin tavoitteisiin

Toimeentulo Euroopan komissio on pyytänyt EU-jäsenmaita ilmoittamaan tavoitteensa työllisyyden ja osaamisen kehittämisessä sekä köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämisessä osana Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpanoa. Suomen EU-ministerivaliokunta linjasi, että Suomen kansalliset tavoitteet vuoteen 2030 mennessä ovat: työllisyystavoite: 80 % (20–64-vuotiaat) osaamistavoite: 60 % aikuisista osallistuu vuosittain koulutukseen tavoite köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien määrän vähentämiseksi: 100 000 henkilöä vähemmän, […]