Hallitus kävi neuvottelut vuoden 2022 valtion talousarviosta suotuisissa talousnäkymissä. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n mukaan hallitus ei käyttänyt talouspolitiikan liikkumavaraa parhaalla mahdollisella tavalla. Nyt olisi pitänyt investoida tarvelähtöisiin työllisyyspalveluihin ja osaamisen vahvistamiseen paljon voimakkaammin, kuin mihin hallitus oli valmis. Myös terveysperusteisen verotuksen eteneminen on jäämässä vähäiseksi.
Hallituksen panostukset työllisyyteen ja osaamiseen eivät ole tarpeeksi kunnianhimoisia
Työmarkkinoiden polarisaatio on tällä hetkellä suuri haaste. Pitkäaikaistyöttömyys on noussut suhdanteen paranemisesta huolimatta. Osaavan työvoiman riittävyys on myös muodostumassa aidoksi ongelmaksi. Hallitus teki suomalaisessa keskusteluilmapiirissä vaikean, mutta hyvin perustellun ja oikeudenmukaisen ratkaisun olla tekemättä uusia sosiaaliturvaleikkauksia työllisyyden parantamisen nimissä. Sen sijaan päätökset tuottavuuden nostamisesta osaamiseen ja hyvinvointiin panostamalla olisivat saaneet olla rohkeampia.
”Työmarkkinoiden polarisaation torjunnassa kohdennetut tarvelähtöiset toimet ovat kaikki kaikessa. Heikommassa työmarkkina-asemassa olevien tukeminen oikeanlaisilla ja oikea-aikaisilla palveluilla on edelleen keskeistä.”, muistuttaa SOSTEn pääekonomisti Jussi Ahokas.
Hallitus on lisäämässä työvoimapalveluiden resursseja ja panostaa osatyökykyisten työllistämiseen, mutta edelleenkään tarvelähtöistä tukea ei tule olemaan tarjolla kaikille sitkeästi työttöminä oleville. Myös nopeavaikutteiset toimet työvoiman saatavuuden parantamiseksi jäivät hallituksen esityksessä vähäisiksi.
Varsinaisia uusia panostuksia inhimilliseen pääomaan ei tehty. Nopeammin osaamistasoon vaikuttavia panostuksia koulutustarjonnan laajentamiseksi ei nähty, vaikka Suomi on jäämässä hallituksen asettamasta koulutustasotavoitteesta. Kiireellisen sote-alan koulutuksen lisäämisen sijaan rajoituttiin asiaa koskevan ohjelman käynnistämiseen.
Terveysperusteinen verotus edistyy vain vähän
SOSTE on tyytyväinen, että sote-järjestöjen pitkään ajamaa terveysveroa aletaan valmistella vaiheittain. Tämä on merkittävä periaatepäätös kansanterveyden edistämiseksi. Harmillista kuitenkin on se, että ensi vaiheessa se tarkoittaisi pelkän virvoitusjuomaveron muuttamista terveysperusteiseen suuntaan.
Lue lisää: SOSTEn terveysveromalli
“Vasta toisessa vaiheessa on tarkoitus valmistella veromallia, jolla olisi laajempi veropohja ja jossa veropohjaa laajennettaisiin muihin tuoteryhmiin. Virvoitusjuomaveron muuttaminen terveysperusteisempaan suuntaan tehdään vasta vuonna 2023 ja terveysveron laajennuksen valmistelun ajankohta jätettiin kokonaan avoimeksi”, harmittelee SOSTEn yhteiskuntasuhdepäällikkö Ulla Kiuru.
Oikein kohdennettu ja porrastettu vero, joka iskee sokeriin, suolaan ja kovaan rasvaan, olisi todellinen terveysteko. “Epäterveellinen ruokavalio lisää väestön sairastavuutta ja aiheuttaa kustannuksia sekä yksilöille että yhteiskunnalle erityisesti julkisen terveydenhuollon menojen kasvuna. Tähän haasteeseen pitää tarttua ripeämmin”, Kiuru jatkaa.
Ilmastopaketti vahvistaa vihreää kasvua ja tulevaisuuden hyvinvointia
SOSTE on tyytyväinen panostuksista vihreään kasvuun, joilla paitsi edistetään hiilineutraalia yhteiskuntaa, myös mahdollistetaan hyvinvointia tulevaisuudessa.
Päätökset sisältävät kannusteita konkreettisiin ilmastotekoihin, kuten sähköautojen hankintaan ja energiaremontteihin, joita myös SOSTE nosti esille omissa tavoitteissaan.
Lue lisää: SOSTE: Ilmastonmuutos
”SOSTE pitää erityisen tärkeänä, että hallitus tulee myös seuraamaan ja arvioimaan ilmastotoimien vaikuttavuutta, mikä on keskeinen osa uskottavaa ilmastopolitiikkaa,” SOSTEn ilmastopolitiikan ja kestävän kehityksen erityisasiantuntija Simo Rissanen korostaa.
Lisätiedot
- SOSTEn pääekonomisti Jussi Ahokas
- SOSTEn yhteiskuntasuhdepäällikkö Ulla Kiuru
- SOSTEn erityisasiantuntija Simo Rissanen