Skip to content

Järjestöjen kunta-avustukset vaarassa kuntien talousahdingon vuoksi

12.11.2019 10.36

Kansalaisyhteiskunta
Kunta-järjestö-yhteistyöAvustusjärjestelmäJärjestöilleKansalaisyhteiskunta

Hälyttävät uutiset eri puolilta Suomea kertovat, että järjestöavustukset ovat vaarassa, kun kunnissa ja kuntayhtymissä joudutaan kääntämään kaikki kivet säästöjen löytämiseksi.

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä kertoi lopettavansa ensi vuonna ei-lakisääteisten toimintojen joukossa myös järjestöavustukset. Toimet liittyvät kuntayhtymän talouden tasapainottamisohjelmaan 2019–2023. Samansuuntaisia uutisia kuuluu muualtakin Suomesta.

Suomen sote-järjestöt lukuina

Suomen sote-järjestöt lukuina

”Samaan aikaan kun kuntien peruspalvelut odottavat vahvistamistoimia, kuntien pitäisi menestyä terveyden ja hyvinvoinnin edistämistehtävässä. Kun kansallisen tason sote-ratkaisut viipyvät, sote-menot jatkavat kasvuaan. Sote-järjestöjen kunta-avustuksille tämä voi tietää kylmää kyytiä”, arvioi johtaja Anne Knaapi SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:stä.

Sekä ehkäisevä työ että terveyden edistäminen ovat kunnissa pitkälti järjestöjen varassa. Järjestöt tarjoavat esimerkiksi vertaistoimintaa haastavissa elämäntilanteessa oleville ihmisille, kuten pitkäaikaissairaille ja vammaisille sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutujille. Järjestöt tarjoavat kuntalaisille myös lähiyhteisöjä, jotka ehkäisevät yksinäisyyttä ja järjestävät mielekästä toimintaa esimerkiksi vanhuksille ja lapsiperheille. Siksi eri puolilta Suomea kantautuvat uutiset kunta-avustusten leikkaussuunnitelmista herättävät huolta. Pienikin avustus voi olla ratkaisevan tärkeä järjestön toiminnalle.

Painopistettä ei ole helppo siirtää ennalta ehkäisyyn ja peruspalveluiden vahvistamiseen. Kuitenkin sote-johto arvioi jo edellisen hallituksen sote-valmistelun aikaan Sosiaalibarometri 2019 mukaan, että painopisteen siirto on ehdottoman tärkeää soten tavoitteiden saavuttamiselle. Tilanne ei ole muuttunut.

“Järjestöt tarjoavat painopisteen siirtoon vipuvartta, jolle ei kunnissa ole tarjolla yhtä voimakasta ja vaikuttavaa vaihtoehtoa. Jos järjestöjen avustuksia lyhytnäköisesti leikataan, se kostautuu kunnille tulevina vuosina entistä suurempina sote-kustannuksina”, Knaapi varoittaa.

Avustus keskimäärin 650 euroa per sote-järjestö

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton kanssa kuntajohdolta joka toinen vuosi tietoa siitä, miten ja millä resursseilla kunnat edistävät terveyttä ja hyvinvointia (hyte). Vastikään valmistuneesta selvityksestä käy ilmi, että kuntien hyte-työ on systematisoitumassa. Hyvinvointikoordinaattori löytyy 83 %:ssa kuntia. Kunnilta kysyttiin samalla myös järjestöavustuksista. Kävi ilmi, että niiden määrä vaihteli kunnittain suuresti nollan ja sadan euron välillä asukasta kohden. Järjestöille oli myönnetty perustoimintaan avustusta keskimäärin 9,1 euroa per asukas.

Järjestöbarometri 2018 mukaan noin puolet sosiaali- ja terveysalan paikallisyhdistyksistä saa kunnalta toiminta-avustusta. Vuonna 2017 avustus oli keskimäärin 650 euroa per yhdistys.

”Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sote-järjestöillä on siis ainakin hallinnollisesti tunnistettu merkitys. Järjestöt kohtaavat verkostoineen ja vapaaehtoisineen kuntalaisten arjen eturintamassa, arjen työssään. Parhaimmillaan kunnat ja järjestöt ovat hyte-työssä loistava työpari. Mitä lähempänä paikallistasoa ja asiakkaita toimitaan, sitä varmemmin asiakkaiden tarpeisiin pystytään vastaamaan. Järjestöjen suuntaan tämä edellyttää resurssointia”, Anne Knaapi painottaa.

Kuntien tehtäviin ja velvoitteisiin tarvittaisiin liikkumavaraa

Kuntaliitto esitti huolensa kuntien talouskehityksestä jo alkuvuodesta, kun vuoden 2018 tilinpäätöstietojen mukaan kaksi kolmasosaa kunnista teki negatiivisen tuloksen. Uutiset kuntien talousahdingosta ovatkin muuttuneet toistuviksi, ja huoli on muuttunut yt-arjeksi jopa vahvempien hartioiden sote-kuntayhtymissä.

”Kunnat eivät tee leikkauksia järjestöavustuksiin pahantahtoisuuttaan, vaan ne ovat aidosti puun ja kuoren välissä. Ratkaisua olisikin syytä hakea valtakunnallisesti. Yksi ratkaisu olisi synnyttää kuntien tehtäviin ja velvoitteisiin liikkumavaraa, kunhan peruspalvelut olisivat kaikkien asukkaiden ulottuvilla”, Knaapi ehdottaa.

Toimiva työn- ja vastuunjako kuntien ja järjestöjen kesken vapauttaisi niin kunnat kuin järjestöt käyttämään omaa osaamistaan. Resurssiviisas kunta huolehtii siitä, että järjestöillä on mahdollisuus tehdä työtään kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi ja kunnan peruspalvelujen tueksi.

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus hyödyntää järjestöjen kanssa tehtävää työtä maakunnallisesti, mikä on syytä huomioida ja mahdollistaa vastikään käynnistyneen kehittämisohjelman hankkeissa.

Järjestöille kohdennetut resurssit eivät ole yksioikoisesti menoerä. Siksi järjestöjen kunta-avustusten leikkaus ei auta kuntatalouden tasapainottamisessa, päinvastoin. Hyvinvointitalouden näkökulmasta järjestöavustukset pyörittävät ja vahvistavat omalta osaltaan kuntataloutta.

Sote-järjestöt Suomessa 2019 maakunnittain

Sote-järjestöt Suomessa 2019 maakunnittain. Lataa kuvasta PDF-tiedosto järjestöistä maakunnittain.

Lataa PDF-tiedoto järjestöistä maakunnittain

Muut teeman artikkelit

Uutinen

3.7.2020 07:58

Sosiaalibarometri 2020: Korona vahvisti kolmannen sektorin roolia viranomaistoiminnan kumppanina

Tuore Sosiaalibarometri 2020 osoittaa, että muun muassa seurakuntien, järjestöjen ja kansalaisten omalla aktiivisuudella oli tärkeä rooli kevään koronaponnisteluissa. Viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistyö toimi Sosiaalibarometrin mukaan erinomaisesti. Vastauksissa korostettiin erityisesti kolmannen sektorin toimijoiden nopeutta, ketteryyttä ja aitoa auttamisen halua. Kuntien sosiaali- ja terveysjohtajista peräti 64 prosenttia kertoi, että korona-aikana käynnistettiin uusia toimintamuotoja kolmannen sektorin toimijoiden […]

Uutinen

3.7.2020 07:54

Socialbarometern 2020: Corona förstärkte den tredje sektorns roll som myndighetsverksamhetens partner

Den färska Socialbarometern 2020 visar att bland annat församlingarnas, organisationernas och medborgarnas egen verksamhet har haft en viktig roll i vårens coronakamp. Myndigheters och andra aktörers samarbete fungerade utmärkt enligt Socialbarometern. I svaren betonades särskilt den tredje sektorns aktörers snabbhet, smidighet och genuina vilja att hjälpa. Av kommunernas social- och hälsochefer uppgav upp till 64 […]

Uutinen

30.6.2020 15:51

Koronaviruksen perusteella myönnettävää kustannustukea voivat hakea myös liiketoimintaa harjoittavat säätiöt ja yhdistykset

Uutta kustannustukea voi hakea Valtiokonttorista  7.7.2020 alkaen. Haku tapahtuu sähköisellä hakemuksella Valtiokonttorin verkkosivulla. Tukea on haettava viimeistään 31.8.2020. Tuki on tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on pudonnut merkittävästi koronaviruksen vuoksi ja joilla on vaikeasti sopeutettavia kustannuksia. Tuki kohdentuu koronaviruspandemiasta kaikkein eniten kärsiviin yrityksiin ja toimialoihin. Kustannustuki on tarkoitettu yrityksille, jotka täyttävät seuraavat ehdot: Yrityksen toimiala kuuluu […]