Skip to content

Kehuja ja kehittämiskohteita Suomelle maaraportista

27.2.2020 13.42

Perusturva
PerusturvaToimeentuloTyöllisyys

Euroopan komissio julkaisee jälleen raportin jokaisen jäsenmaan nykytilasta sekä aiemmin ohjausprosessissa annettujen suositusten toteutumisesta osana Euroopan unionin talouspoliittisen koordinaation tärkeintä prosessia eli eurooppalaista ohjausjaksoa. Näiden dokumenttien joukossa julkaistiin keskiviikkona 26.2. myös Suomen maaraportti (pdf). Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanon seurannan lisäksi raportissa on tänä vuonna ensimmäistä kertaa arvioitu myös jäsenvaltioiden edistymistä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden suhteen.

Suomen taloudessa edessä haasteita mutta myös positiivisia kehityskulkuja on havaittavissa

Tämän vuoden maaraportissa Euroopan komissio näkee Suomen talouden ajautuvan tulevina vuosina edelleen matalamman kasvun aikaan, mikä on seurausta sekä suhdannetekijöistä että rakenteellisista tekijöistä. Erityisesti pienenevä työikäinen väestö rajoittaa komission mukaan talouskasvua. Jotta talouskasvua voitaisiin jatkossa kirittää, tulisi työllisyysastetta pystyä nostamaan ja tuottavuuden kasvua vahvistaa. Myös tuotantopotentiaaliin vaikuttavan pääomakannan kasvua, mukaan lukien inhimillinen pääoma, pitäisi pystyä tulevina vuosina ja vuosikymmeninä vahvistamaan.

Komissio näkee, että edellä mainituilla alueilla Suomi on paikoin kulkemassa oikeaan suuntaan. Vuonna 2019 annettuihin maakohtaisiin suosituksiin Suomi on vastannut muun muassa lisäämällä resursseja ammatilliseen koulutukseen sekä vahvistamalla palvelujärjestelmän integraatiota. Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sosiaalietuusjärjestelmän uudistukset ovat käynnistyneet ja niihin liittyy paljon positiivisia mahdollisuuksia. Uuden hallituksen lupaukset tehdä lisää investointeja koulutuksen ja ekologisen kestävyyden alueilla ovat myös komission mukaan positiivisia aloitteita.

Työllisyyttä edelleen vahvistettava monin eri keinoin

Jotta tavoiteltu korkea työllisyysaste saavutettaisiin, kaipaa komissio Suomelta edelleen toimia. Kiitettävällä tavalla maaraportissa huomioidaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien tilanne ja sen parantamiseksi tarvittavat keinot. Komissio esimerkiksi toivoo lisää panostusta ja tehokkuutta työvoimapalveluihin, jotta ihmisten tarpeisiin vastattaisiin yksilöllisesti. Se muistuttaa myös siitä, että palveluiden saatavuudessa Suomi on selvästi jäljessä muita Pohjoismaita. Tämä tarve nousi selkeästi esiin myös SOSTEn ja välityömarkkinatoimijoiden Välityömarkkinat ja tarvelähtöiset työllisyyspalvelut -julkaisussa kuluvan vuoden tammikuulta.

Yksi tärkeä heikossa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten tukemisen väline on palkkatuki. Komissio toteaa maaraportissa, että palkkatukea tulisi käyttää harkiten, koska se saattaa muussa tapauksessa kohdentua ihmisille, jotka olisivat työllistyneet ilman tukeakin. Siksi esimerkiksi pitkäaikaistyöttömille ja osatyökykyisille suunnattuna palkkatuen positiiviset vaikutukset työllisyyteen voisivat olla kaikkein suurimmat. SOSTE pitääkin tärkeänä, että palkkatuen saatavuutta juuri näissä ryhmissä parannetaan jatkossa.

Komissio tietenkin huomioi raportissaan myös sosiaalietuusjärjestelmän ja työllisyyspolitiikan välisen yhteyden. Se kannustaa Suomea edelleen purkamaan ilmiselviä kannustinloukkuja ja tekemään sosiaaliturvajärjestelmästä selkeämmän. Samalla komissio kuitenkin muistuttaa siitä, että liiallinen etuusjärjestelmän suoraviivaistaminen voi heikentää sen kykyä vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta. Tarvelähtöisen työllisyyspolitiikan näkökulmasta sosiaaliturvan riittävyys onkin keskeinen kysymys, sillä jo valmiiksi heikossa työmarkkina-asemassa olevien toimeentulon heikentäminen saattaa entisestään vaikeuttaa heidän osallistumistaan työmarkkinoilla – esimerkiksi toimeentulotuen käytön lisääntymisen myötä.

Kasvussa olevaan köyhyyteen on puututtava perusturvan korotuksilla

Suomi on Eurooppa 2020 -strategiassa sitoutunut vähentämään köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrää vuoteen 2020 mennessä 770 000:een. Komissio toteaa, että köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien ihmisten määrä on Suomessa viime vuosina kuitenkin kasvanut johtuen erityisesti indeksileikkauksista ja -jäädytyksistä. Kun vuonna 2016 riskissä oli 849 000 henkeä, oli luku vuonna 2017 noussut 890 000:een.

Komissio arvioikin, että Suomi ei tule tavoittamaan kansallista köyhyydenvähentämisen tavoitettaan. Köyhyys- tai syrjäytymisriski koskettaa komission mukaan erityisesti haavoittuvia ryhmiä, kuten itsensätyöllistäjiä, lapsia matalan koulutustason perheissä ja maahanmuuttajataustaisia henkilöitä.

Vuoden 2020 alusta tehtyjen etuuksien korotusten komissio toteaa voivan vaikuttaa köyhyyttä vähentävästi. Komissio arvioi, että myös toimeentulotuen tarpeen pitäisi vähentyä näiden korotusten myötä. Köyhyyden vähentämiseksi tuleekin perusturvan korotuksia jatkaa johdonmukaisesti.

Terveyspalvelujen saavutettavuudessa on edelleen puutteita

Maaraporttiin sisältyvässä sosiaali-indikaattoreiden tulostaulussa Suomi saa heikoimmat arvosanat terveyspalveluiden saatavuudesta. Vuonna 2016 3,6 prosenttia väestöstä ilmoitti jääneensä vaille tarvittavaa sairaanhoitoa. Vuonna 2017 luku oli kasvanut 4,7 prosenttiin. Ilman tarvittavia palveluita jäädään alemmissa tuloluokissa useammin kuin ylemmissä.

Komissio myös toteaa, että mielenterveysongelmat ovat kasvava ongelma Suomessa. Terveiden elinvuosien mittarilla Suomi on EU-keskiarvon alapuolella. Myös terveyserot ovat meillä suuria.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tarve onkin edelleen ilmeinen. Se on toteutettava niin, että turvataan palvelujärjestelmän yhdenvertaisuus, perusoikeuksien toteutuminen ja laadukkaiden palvelujen saavutettavuus kaikille siten, että terveys- ja hyvinvointierot kaventuvat.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet mukaan ohjausjaksoon

On myönteistä, että maaraporttiin on lisätty tarkastelu jäsenmaiden kestävän kehityksen tavoitteiden edistymisestä. SOSTE on pitänyt tärkeänä, että EU-politiikassa kestävän kehityksen tavoitteet näkyvät aiempaa vahvemmin – myös osana ohjausjaksoa.

Maaraportin tarkastelu osoittaa, että Suomellakin on tavoitteiden saavuttamisessa vielä kirittävää, vaikka EU-maiden vertailussa olemmekin kärkikastia. Esimerkiksi koulutuksen suhteen komissio toteaa Suomen olevan EU:n parhaimmistoa, mutta näkee huolestuttavia merkkejä koulutusjärjestelmämme heikkenemisestä (Kestävän kehityksen tavoite 4). Kuten edellä todettiin, myöskään köyhyyden vähentämisessä ei ole edetty viime vuosina (tavoite 1).

Eniten kehitystä komissio näkee Suomessa tapahtuneen talouskasvun, työllisyyden sekä säällisten työpaikkoja edistämisen kohdalla (tavoite 8). Heikointa kehitys on puolestaan ollut kestävän infrastruktuurin rakentamisen sekä kestävän teollisuuden ja innovaatioiden edistämisen osalta (tavoite 9).

Kohti maakohtaisia suosituksia

Ohjausjakson seuraavassa vaiheessa jäsenvaltiot esittävän huhtikuussa kansalliset uudistusohjelmansa. Tämän jälkeen komissio esittää ehdotuksensa uusiksi maakohtaisiksi suosituksiksi keväällä 2020.

SOSTE valmistelee yhdessä Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen verkoston EAPN-Finin kanssa järjestökentän suositukset, joita valtioneuvosto ja komissio voivat hyödyntää omia politiikkalinjauksiaan työstäessä.

Vuonna 2019 SOSTEn ja EAPN-Finin laatimissa varjosuosituksissa vaadittiin köyhyyden vastaisia toimia: perusturvan korottamista, lisää tukea kohtuuhintaiseen vuokra-asuntotuotantoon sekä erityistä huomiota lapsiperheköyhyyden vähentämiseen. Lisäksi peräänkuulutettiin panostuksia laaja-alaiseen työllisyypolitiikkaan, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavaa sote-uudistusta sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnista huolehtimista. Nämä suositukset ovat edelleen ajankohtaisia.

Osallistu varjosuositusten laadintaan!

Mikä olisi järjestönne näkökulmasta keskeinen suositus Suomelle? Lähetä kommenttisi 20.3.2020 mennessä SOSTEn erityisasiantuntija Anna Järviselle.

Lisätietoja

Muut teeman artikkelit

Artikkeli

Riittävän toimeentulon turvaaminen kaikille on hyvinvointi-investointi tulevaisuuteen

Artikkelisarjasta Koronan jälkeen 30.6.2020 Anna Järvinen erityisasiantuntija, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Koronakriisi vaati nopeasti sosiaaliturvan kattavuuden laajentamista Kun koronapandemia tavoitti Suomen maaliskuussa, seurasi terveyskriisiä nopeasti monien ihmisten kohdalla myös toimeentulon kriisi. Koronarajoitusten astuttua voimaan ja ihmisten eristäytyessä koteihinsa, monelta yksinyrittäjältä ja freelancerilta loppuivat työt kuin seinään. Näiden ryhmien sosiaaliturva on heikompi kuin palkansaajilla. […]

Uutinen

25.6.2020 07:58

Ennakkotieto Sosiaalibarometri 2020: Korona heikensi vaikeasti työllistyvien palveluja

Pitkäaikaistyöttömillä, osatyökykyisillä ja iäkkäillä työttömillä työnhakijoilla oli Sosiaalibarometri 2020 tuoreiden tulosten mukaan eniten vaikeuksia saada tarvitsemaansa työ- ja elinkeinotoimiston (TE) palvelua koronaepidemian aikana. Kyselyssä TE-toimistojen johdosta 47 prosenttia arvioi, että pitkäaikaistyöttömien palvelutarpeisiin vastattiin huonosti tai melko huonosti. Uusien lomautettujen kohdalla näin arvioi vain seitsemän prosenttia vastanneista. ”Lomautusten räjähdysmäisen kasvun myötä TE-palvelun resurssit kohdistettiin uusien työnhakijoiden […]

Uutinen

11.6.2020 14:16

SOSTE kannattaa oppivelvollisuuden pidentämistä

SOSTE antoi tänään lausuntonsa oppivelvollisuuden pidentämisestä toisen asteen koulutukseen. SOSTE kannattaa oppivelvollisuuden pidentämistä ja toisen asteen maksuttomuutta sekä pitää niitä keskeisen tärkeänä investointina taloudelliseen kasvuun ja inhimilliseen hyvinvointiin. Uudistuksen tavoitteena on, että mahdollisimman suuri osa ikäluokasta suorittaisi toisen asteen tutkinnon, mutta oppivelvollisuutta ehdotetaan pidennettävän vain 18 ikävuoteen saakka. SOSTE kehottaa harkitsemaan pidennystä siten, että oppivelvollisuus […]