Sosiaali- ja terveysjärjestöissä on herätty ilmastonmuutokseen neljän viime vuoden aikana. Vuonna 2016 Järjestöbarometriin vastanneista järjestöistä yli 60 prosenttia ei uskonut ilmastonmuutoksen vaikuttavan juurikaan tulevaan toimintaansa. Tänä päivänä lähes 70 prosentilla järjestöistä on toimia ilmastonmuutoksen torjuntaan.
Ilmastonmuutosta koskevan tietoisuuden lisääntyessä järjestöt ovat tarttuneet toimeen erityisesti vähentämällä päästöjä palkatun henkilöstön työssä ja toimitiloissa. Eniten on suitsittu matkustamista. Noin neljännes järjestöistä suuntaa ilmastotyötään laajemmin, esimerkiksi oman ilmasto-ohjelman, ekokompassin tai hankintojen vastuullisten kriteerien avulla.
Ilmastonmuutoksen torjunnan lisäksi toimista monet tuovat samalla säästöjä: paperiton toimisto, etäkokoukset, julkisen liikenteen suosiminen ja lentomatkojen välttäminen.
Vielä tammi-helmikuussa kyselyn vastaajat eivät sen sijaan hahmottaneet etätyön mahdollisuuksia päästöjen hillinnässä.
Koronakriisin seurauksena järjestöissäkin tuntuvasti yleistynyt etätyö lisääntynee jatkossa pysyvästi, arvelee tutkija Anne Eronen.
Haavoittuvimmat heikoimmilla ilmastonmuutoksessa
Ilmastonmuutoksen on ennakoitu vaikuttavan monin tavoin väestön terveyteen ja muuhun hyvinvointiin, mutta sosiaali- ja terveysalalla tieto ilmastonmuutoksen suorista riskeistä ja valmiudet niihin sopeutumiseen ovat Maa- ja metsätalousministeriön toimeenpanon arvioinnin mukaan muita toimialoja heikommat.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeuttamistoimet koskevat erityisesti haavoittuvia väestöryhmiä. Nämä ihmiset ovat juuri järjestöjen jäsenistöä tai toiminnan kohderyhmiä. Haavoittuvimpia ovat pitkäaikaissairaat, ikääntyneet ja lapset, koska nämä ryhmät ovat altteimpia lisääntyville allergioille ja uusille terveyshaitoille. Ilmastonmuutoksen ennakoidaan myös lisäävän mielenterveyshaittoja.
Vaikutuksia jäseniin vaikea arvioida
Tällä hetkellä järjestöjen on vielä vaikea arvioida ilmastonmuutoksen suoria tai sopeuttamistoimien aiheuttamia vaikutuksia kohderyhmiinsä. Noin puolet arvioi ilmastonmuutoksen vaikuttavan kohderyhmiinsä, mutta samalla iso osuus ei osannut vielä ottaa asiaan kantaa. Koko väestöä koskevien vaikutusten ohella järjestöjä askarruttavat mielenterveyskysymykset sekä hillintätoimien vaikutukset liikkumiseen ja ihmisten toimeentuloon.
Suomen ilmastopaneelin raportti korostaa hyväksynnän hakemista toimille ja paikallistason eri toimijoiden osallistamista kullekin alueelle soveltuvien ratkaisujen löytämiseksi. Tähän työhön järjestöt voisivat luontevasti tuoda asiantuntemuksensa omista kohderyhmistään ja menetelmät kuulla ihmisiä.
Lisätiedot: Anne Eronen
Järjestöt ilmastonmuutoksessa -verkkotyöpaja 7.4.2020 klo 9-12
Tiedot ovat ennakkotuloksia Järjestöbarometri 2020 –tutkimuksesta. Ilmastonmuutostoimia ja -vaikutuksia koskevat tulokset koottiin 7.1.-10.2.2020 valtakunnallisilta sosiaali- ja terveysjärjestöiltä. Vastaajia oli 107 (55 %). Koko julkaisu ilmestyy 2.10.2020.
