Skip to content

SOSTE vaatii oikeuskansleria selvittämään, miksi Business Finland on rajannut säätiöt ja yhdistykset koronatukien ulkopuolelle

7.5.2020 10.10

Kansalaisyhteiskunta
KoronavirusKoronavirus ja järjestöjen toimintaedellytyksetJärjestöilleKansalaisyhteiskunta

Suomessa on noin tuhat yhdistystä ja säätiötä, jotka tuottavat sosiaali- ja terveyspalveluja liiketoiminnan muodossa. Tältä osin ne toimivat markkinoilla samalla tavoin kuin yhtiömuotoiset palveluntuottajat. Koronaepidemian vuoksi talousvaikeuksiin ajautuneet toimijat ovat tiedustelleet Business Finlandilta mahdollisuutta hakea liiketoiminnan kehitysrahoitusta koronaepidemian aiheuttamassa häiriötilanteessa. Järjestöjen saama yksiselitteinen vastaus on, että rahoitusta ei myönnetä yhdistyksille ja säätiöille.

Business Finlandin verkkosivuilla kerrotaan, että sen myöntämä liiketoiminnan kehitysrahoitus häiriötilanteessa on tarkoitettu ”Suomessa toimiville pk-yrityksille (oy, oyj, ay, ky, osk)”. Sivuilla mainitaan erityisesti, että rahoitus ei sovellu säätiölle tai yhdistykselle.

“Business Finlandin ohjeistuksessa ja sitä koskevassa lainsäädännössä on selkeä ristiriita”, sanoo SOSTEn lakimies Kirsi Väätämöinen.

Väätämöisen mukaan lainsäätäjän tahto on ollut selvä eli markkinoilla toimivan palveluiden tuottajan yhteisömuodolla ei pitäisi olla mitään vaikutusta tukien myöntämiseen. EU:n valtiontukisääntelyn mukaan tukia ei saa myöntää syrjivästi organisaatiomuotoon perustuen. Syrjimättömyyden periaate koskee myös kansallista sääntelyä, mukaan lukien valtioneuvoston asetus tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta, jossa säädetään Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin rahoituksen myöntämisperusteista.

Mainitusta asetuksesta ilmenee, että rahoitus on tarkoitettu yrityksille ja siinä on nimenomaisesti täsmennetty, että yrityksellä tarkoitetaan oikeudellisesta muodosta riippumatta kaikkia yksiköitä, jotka harjoittavat taloudellista toimintaa (ei kuitenkaan luonnollista henkilöä). (https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141444 2 § 1 momentti 6 kohta)

Vastaavasti työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) verkkosivuilla sanotaan, että yritystuella tarkoitetaan taloudelliseen toimintaan myönnettävää avustusta ja korkotukea sekä sellaista lainaa, takausta, takuuta, oman pääoman ehtoista rahoitusta, verotukea ja muuta järjestelyä, johon sisältyy taloudellista etua. Taloudellisen toiminnan tukeminen on yritystukea organisaatiomuodosta ja rahoitustavasta riippumatta.

Tästä huolimatta SOSTEn jäsenjärjestöiltä, jotka ovat hakeneet Business Finlandin tukia, on evätty mahdollisuus hakea avustusta. Järjestöjen saamat sekä suulliset että kirjalliset vastaukset ovat olleet yksiselitteisiä; Business Finland ei myönnä rahoitusta yhdistyksille ja säätiöille.

SOSTE on huolissaan yhdistysten ja säätiöiden sekä näiden palvelutoimintojen asiakkaiden tilanteesta. On suuri vaara, että osa toimijoista lakkauttaa koko toimintansa tai ajautuu konkurssiin.

“Olemme päätyneet pyytämään oikeuskansleria selvittämään, miksi ja mihin perustuen säätiöt ja yhdistykset on rajattu tämän kehitysrahoituksen ulkopuolelle”, sanoo Väätämöinen.

Yhdistysten ja säätiöiden liiketoiminnassa suurimmat tappiot ovat syntyneet Kelan ja kuntien tukeman kuntoutus- ja muun palvelutoiminnan keskeytymisestä. Palvelujen ostaminen on käytännössä loppunut, mutta kiinteät kulut jatkuvat. Tappioita syntyy myös muun palvelutoiminnan keskeytymisen vuoksi ja eri yksiköiden ollessa kiinni. Poikkeusolojen hygienia- ja turvaetäisyysvaatimukset lisäävät myös menoja.

Yhdistysten ja säätiöiden palveluiden asiakkaina ovat tyypillisesti yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevat ihmiset, kuten lapset, nuoret, työttömät, päihde- ja mielenterveysongelmaiset, pitkäaikaissairaat, vammaiset ja ikäihmiset. Tilanne on asiakkaiden kannalta kestämätön. Vaarana on, että kun kriisin jälkeen palveluita tarvitaan jälleen uudelleen, näillä järjestöillä ei ole enää toimintamahdollisuuksia.

Yhteisömuodostaan huolimatta nämä yhdistykset ja säätiöt eivät saa palvelutoimintaansa tukea rahapelitoiminnan tuotoista, koska ne tuottavat palveluita liiketoimintaperustaisesti.

”Myös uuden, TEM:n suunnitteleman yritysten yleistuen koronan aiheuttamiin vahinkoihin tulee olla palveluita tuottavien yhdistysten ja säätiöiden haettavissa”, painottaa SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas.

Lisätietoja antavat SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas ja SOSTEn lakimies Kirsi Väätämöinen.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

22.6.2022 08:00

SOSTEn kymmenvuotisjuhlissa välittyi ilo ja jälleennäkemisen riemu

Kansalaisyhteiskunta SOSTE juhlisti kymmenvuotista taivaltaan iloisissa, mutta samalla myös arvokkaissa tunnelmissa Helsingin Musiikkitalolla. Paikalle oli kokoontunut parisen sataa järjestöjen ja keskeisten sidosryhmien edustajaa ja päättäjää sekä SOSTEn omaa väkeä. Päällimmäisenä tunnelmana välittyi ihmisten ilo ja riemu kohdata toisensa pitkien koronavuosien jälkeen. Juhlissa kuultiin erilaisia tervehdyksiä ja puheenvuoroja jazztrio TRIn musisoinnin lomassa sekä ennen kaikkea vaihdettiin kuulumisia. […]

Uutinen

21.6.2022 15:36

Valtionavustuslain muuttaminen valmisteilla: kasvaako järjestöjen hallinnollinen taakka?

Kansalaisyhteiskunta Lain muutosehdotukset liittyvät hallitusohjelman tavoitteeseen vauhdittaa harmaan talouden vastaisia toimia.  SOSTEn mielestä harmaan talouden vastaiset toimet ovat erittäin tärkeitä, mutta lakiesitysluonnoksessa on ongelmia yleishyödyllisen yhdistystoiminnan kannalta. On epäselvää, miksi harmaan talouden torjuntaa koskevaa sääntelyä ollaan ulottamassa yleishyödylliseen yhdistystoimintaan, joka ei ole luonteeltaan taloudellista. Yleishyödylliset yhdistykset eivät saa tuottaa voittoa tai muuta välitöntä taloudellista etua siihen osallisille, […]

Uutinen

15.6.2022 08:30

SOSTEn hallitus: Kustannustason nousu uhkaa järjestöjen apua ja tukea – toiminta-avustuksiin tarvitaan indeksikorotus

Avustusjärjestelmä Yleinen kustannustason nousu uhkaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaa. Järjestöjen kustannuksista 4/5 muodostuu työsuhteissa olevien ihmisten palkoista. Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat jo tehostamassa esimerkiksi kiinteistöjen käyttöä ja hallintoa, mutta näistä syntyvät säästöt eivät riitä. Työehtosopimusten perusteella nousevien palkkojen ja esimerkiksi palveluiden ja matkakulujen kallistuessa ensi vuodelle suunniteltu valtionavustusten taso ei riitä nykyisen laajuiseen järjestötoimintaan. Järjestöjen tarjoaman […]