Skip to content

SOSTEn selvitys: Koronakriisi lisäsi peruspäivärahalla olevien työttömien määrää

18.2.2021 0.01

Toimeentulo
PerusturvaToimeentulo

Koronakriisi on lisännyt erityisesti työttömyysturvaa saavien määrää ja työttömyysturvamenoja. Sairausvakuutuksen päivärahamenoissa, asumistuessa ja toimeentulotuessa muutokset ovat olleet vähäisempiä.

VTT Pertti Honkasen SOSTElle tekemässä selvityksessä Koronakriisin vaikutukset sosiaaliturvaan tarkastellaan koronakriisin aikana tehtyjä muutoksia etuusjärjestelmään sekä etuuksien saajien määrän kehitystä.

Verrattuna edellisvuoteen 2020 työttömyysturvan ansiopäivärahan saajien määrä ja ansiopäivärahamenot kasvoivat yli 50 prosenttia. Suhteellisesti vielä enemmän on kasvanut peruspäivärahaa saavien määrä. Työttömäksi on joutunut suuri joukko henkilöitä, jotka täyttävät työssäoloehdon, mutta eivät ole työttömyyskassan jäseniä. Työmarkkinatuessa kasvu on vaatimattomampaa.

 ”Työttömyys on koskettanut pääosin työelämään jo sijoittuneita eikä niitä, joilla ei ole vielä työuraa ja jotka sen takia olisivat vain työmarkkinatuen varassa”, toteaa Pertti Honkanen.

Koronakriisi lisäsi osa-aikaista työttömyyttä. Kun työtön työnhakija tekee osa-aika- tai keikkatyötä, hänelle voidaan maksaa soviteltua työttömyysetuutta. Vuoden 2020 aikana soviteltua työttömyysetuutta saavien määrä kasvoi selkeästi. Joulukuussa lukumäärä oli ennätyksellinen, noin 70 000, kun se vuotta aiemmin oli vajaat 54 000.

Työttömyyden kasvu heijastuu helposti asumistukeen ja toimeentulotukeen, mutta vuonna 2020 kasvu oli näissä menoissa suhteellisen maltillista. Yleisen asumistuen saajien määrä kasvoi 5,4 prosenttia ja perustoimeentulotuen 4,4 prosenttia.

Yrittäjille avuksi väliaikainen työmarkkinatuki

Koronavuonna ahdinkoon joutuneille yrittäjille myönnettiin väliaikaisesti työmarkkinatukea.  Enimmillään tukea sai yli 30 000 henkilöä toukokuussa ja kesäkuussa 2020. Sen jälkeen lukumäärä on pysytellyt 20 000:n yläpuolella.

”Väliaikainen työmarkkinatuki osoittautui merkittäväksi tukimuodoksi, sen sijaan yrittäjien normaalissa ansiosidonnaisessa turvassa muutokset olivat vähäisiä”, sanoo SOSTEn erityisasiantuntija Anna Järvinen.

Yrittäjäkassa maksoi viime vuonna päivärahaa 1 657 jäsenelleen, mikä on vain 63 henkilöä enemmän kuin edellisenä vuonna.

Etuusjärjestelmä on toiminut suhteellisen hyvin kriisin aikana

Selvitys osoittaa, että etuusjärjestelmä näyttää toimineen hyvin koronakriisin aikana. Hallitus teki ripeästi päätöksiä väliaikaisista etuuksista ja lievensi etuuksien saamisen ehtoja. Esimerkiksi Kelassa helpotettiin toimeentulotuen hakukäytäntöjä ja lisättiin viestintää.

”Näyttää siltä, että järjestelmämme on ollut poikkeustilanteessa joustava. Tarvitaan vielä laajempaa arviointia, missä onnistuttiin ja missä oli puutteita”, arvio SOSTEn pääekonomisti Jussi Ahokas.

Tutustu selvitykseen Koronakriisin vaikutukset sosiaaliturvaan (pdf).

Lisätietoja antavat

Muut teeman artikkelit

Artikkeli

SOSTEn edustajat sosiaaliturvakomiteassa

Perusturva SOSTEa edustaa komiteassa pysyvänä asiantuntijana SOSTEn hallituksen jäsen, toimitusjohtaja Eija Koivuranta sekä asumisen jaostossa erityisasiantuntija Anna Järvinen. SOSTEn hallitus on asettanut taustaryhmät tukemaan komiteaedustajiensa työtä. Ryhmien edustajien kautta saadaan koottua laajasti näkemyksiä ja tietoa järjestökentältä komiteatyöskentelyn tueksi. Komiteapaikan taustaryhmä Taustaryhmän puheenjohtaja: Viveca Hagmark, johtaja, Folkhälsans Förbund rf Edustaja komiteassa: Eija Koivuranta, toimitusjohtaja, Väestöliitto Sihteeri: Anna […]

Uutinen

9.2.2021 12:10

SOSTE: Investoiminen vaikeimmin työllistyviin on kannatettavaa – Mallin yksityiskohdat vaativat vielä hiomista

Toimeentulo Selvityshenkilö Hannu Mäkinen on luovuttanut ehdotuksensa osatyökykyisten ja vammaisten työllistämisen parantamiseen tähtäävästä Suomen mallista työministeri Tuula Haataiselle. Selvityksessä esitetään uuden toimijan perustamista vahvistamaan vaikeimmassa asemassa olevien työllistymistä.  Raportin mukaan nykytoimien lisäksi tarvitaan muita ratkaisuja, jotta kaikki osatyökykyiset saisivat riittävän tuen työllistymiseen eikä kukaan työhaluinen ja riittävän työkykyinen jäisi ilman tukea. Tämä tukee hyvinvointitalousajattelua. Investoimalla osatyökykyisten työllistymiseen parannetaan hyvinvointia, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Työllistymisellä on selkeä yhteys myös syrjäytymisen ehkäisyyn, terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.  Uusi malli […]

Uutinen

9.12.2020 11:00

Sosiaalibarometri 2014 ennakoi sosiaali- ja terveyspalvelujen kehitystä vuoteen 2020

Sosiaalibaro Vuonna 2014 Sosiaalibarometrin vastaajat arvioivat, millaisia muutoksia sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeissa, palveluissa ja etuuksissa tulee tapahtumaan vuoteen 2020 mennessä. Tarkastelen, miten oikeaan arviot osuivat. Peilaan vuonna 2014 tehtyjä arvioita erityisesti vuonna 2020 toteutettuun Sosiaalibarometriin, mutta käytän tarkastelussa myös muita soveltuvia lähteitä. Tarkastelu osoittaa, että vuonna 2014 tehdyt arviot osuivat yllättävän oikeaan. Parhaiten Sosiaalibarometrin vastaajat osasivat […]