Skip to content

Tarvelähtöinen lähestymistapa ratkaisuksi työllisyysasteen nostoon

15.1.2020 8.50

Työllisyys
ToimeentuloTyöllisyys

Työllisyyspoliittiset valinnat ovat puhuttaneet paljon viime viikkoina Sanna Marinin hallituksen etsiessä kuumeisesti purevia työllisyystoimia. Välityömarkkinoilla toimivien järjestöjen, säätiöiden ja työpajojen ratkaisuna työllisyysasteen nostoon on tarvelähtöinen työllisyyspolitiikka. Tuoreessa julkaisussa viitoitetaan tarvelähtöisen työllisyyspolitiikan perusteet.

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työttömien ja osatyökykyisten työllistymisen lähtökohdaksi tulee ottaa yksilöllisten tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen. Tuore Välityömarkkinat ja tarvelähtöiset työllisyyspalvelut -julkaisu tuo näkyväksi välityömarkkinoilla olevien ihmisten moninaiset tarpeet sekä esittää välityömarkkinoiden tarvelähtöisten palveluiden kokonaisuuden.

Työttömien moninaiset tarpeet eivät useinkaan tule huomioitua riittävän kattavasti

Työttömillä on lukuisia eritasoisia tarpeita, jotka voivat liittyä niin voimavaroihin, osaamiseen kuin työmarkkinoilla toimimiseen.  Tarpeet ovat moninaisia ja usein yksilöllä on useampia tarpeita yhtä aikaa. Nämä tarpeet eivät useinkaan tule huomioitua riittävän kattavasti palvelujärjestelmässä. Silloin myöskään ihmisten työllistymisen edellytykset eivät välttämättä parane.

Tarvelähtöinen lähestymistapa työllisyyspolitiikkaan on yhä tärkeämpi jatkossa. Mitä korkeammaksi työllisyysaste halutaan nostaa, sitä suuremman osan työikäisistä on oltava työmarkkinoilla ja töissä.

”Mikäli pitkäaikaistyöttömistä ja osatyökykyisistä työllistyisi esimerkiksi kolmannes, nousisi työllisyysaste nykyisestä yli kolme prosenttia”, toteaa pääekonomisti Jussi Ahokas SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:stä.

Oikea palvelu, oikeaan aikaan jää edelleen yhä saamatta

Tarvelähtöisiä palveluita tulee olla tarjolla nykyistä kattavammin, jotta jokaiselle aukeaa polku työelämään. Välineinä esimerkiksi palkkatuki, valmennuspalvelut, työkokeilu sekä kuntoutus toimivat parhaiten silloin, kun niitä tarjotaan yksilölle heidän tarpeensa huomioiden ja niihin vastaten. Oikea palvelu, oikeaan aikaan jää kuitenkin usein saamatta.

Välityömarkkinatoimijoilla (järjestöillä, säätiöillä, sosiaalisilla yrityksillä ja kunnallisilla työpajoilla) on pitkä kokemus tarvelähtöisten työllisyyspalveluiden tuottamisesta. Erilaisilla palveluilla, jotka alkavat kynnyksettömistä palveluista ja etenevät intensiivisten sekä täsmäpalveluiden kautta työmarkkinapalveluihin, vastataan juuri niihin tarpeisiin, jotka muuten jäisivät työllisyyspalveluiden kokonaisuudessa huomioimatta.

”Tietyille ihmisryhmille tarvittavaa tukea työmarkkinoilla toimimiseen on saatavilla lähes ainoastaan kolmannen sektorin tai kunnallisten työpajojen kautta.” muistuttaa pääsihteeri Vertti Kiukas.

Kun työttömien tarpeet tiedostetaan ja olemassa olevat palvelukokonaisuudet tunnetaan, suomalaisten työmarkkinoiden kehittäminen nykyistä tehokkaimmiksi on mahdollista. Kun työllisyyspolitiikasta tehdään aidosti tarvelähtöistä, ihmisten työkyky, tuottavuus ja mahdollisuudet työllistyä paranevat. Juuri tätä kohti suomalaisessa työllisyyspolitiikassa tulisi määrätietoisesti pyrkiä.

Välityömarkkinat ja tarvelähtöiset työllisyyspalvelut -julkaisussa tehdään näkyväksi työttömien moninaisia tarpeita työllistymisensä edistämiseksi sekä hahmotellaan Suomen välityömarkkinoiden ja olemassa olevien tarvelähtöisten työllisyyspalveluiden kokonaisuutta. Lue julkaisu kokonaisuudessaan verkkojulkaisuna tai lataa pdf-tiedostona.

Julkaisu on syntynyt Välityömarkkinatoimijoiden yhteistyöryhmän aloitteesta ja sen kirjoittamiseen on osallistunut iso joukko välityömarkkinoilla tarvelähtöisiä työllisyyspalveluita tuottavia toimijoita.

Lisätietoja

Muut teeman artikkelit

Artikkeli

Riittävän toimeentulon turvaaminen kaikille on hyvinvointi-investointi tulevaisuuteen

Artikkelisarjasta Koronan jälkeen 30.6.2020 Anna Järvinen erityisasiantuntija, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Koronakriisi vaati nopeasti sosiaaliturvan kattavuuden laajentamista Kun koronapandemia tavoitti Suomen maaliskuussa, seurasi terveyskriisiä nopeasti monien ihmisten kohdalla myös toimeentulon kriisi. Koronarajoitusten astuttua voimaan ja ihmisten eristäytyessä koteihinsa, monelta yksinyrittäjältä ja freelancerilta loppuivat työt kuin seinään. Näiden ryhmien sosiaaliturva on heikompi kuin palkansaajilla. […]

Uutinen

25.6.2020 07:58

Ennakkotieto Sosiaalibarometri 2020: Korona heikensi vaikeasti työllistyvien palveluja

Pitkäaikaistyöttömillä, osatyökykyisillä ja iäkkäillä työttömillä työnhakijoilla oli Sosiaalibarometri 2020 tuoreiden tulosten mukaan eniten vaikeuksia saada tarvitsemaansa työ- ja elinkeinotoimiston (TE) palvelua koronaepidemian aikana. Kyselyssä TE-toimistojen johdosta 47 prosenttia arvioi, että pitkäaikaistyöttömien palvelutarpeisiin vastattiin huonosti tai melko huonosti. Uusien lomautettujen kohdalla näin arvioi vain seitsemän prosenttia vastanneista. ”Lomautusten räjähdysmäisen kasvun myötä TE-palvelun resurssit kohdistettiin uusien työnhakijoiden […]

Uutinen

11.6.2020 14:16

SOSTE kannattaa oppivelvollisuuden pidentämistä

SOSTE antoi tänään lausuntonsa oppivelvollisuuden pidentämisestä toisen asteen koulutukseen. SOSTE kannattaa oppivelvollisuuden pidentämistä ja toisen asteen maksuttomuutta sekä pitää niitä keskeisen tärkeänä investointina taloudelliseen kasvuun ja inhimilliseen hyvinvointiin. Uudistuksen tavoitteena on, että mahdollisimman suuri osa ikäluokasta suorittaisi toisen asteen tutkinnon, mutta oppivelvollisuutta ehdotetaan pidennettävän vain 18 ikävuoteen saakka. SOSTE kehottaa harkitsemaan pidennystä siten, että oppivelvollisuus […]