Hyvinvointialueiden kilpailutukset haastavat järjestömuotoisia palveluntuottajia

Lähes puolet eli 47 prosenttia palveluja tuottavista sote-järjestöistä arvioi SOSTEn kyselyssä, että niiden asema palvelujen tuottajina on heikentynyt hyvinvointialueiden aloitettua. 36 prosentin mielestä järjestöjen asema palvelujen tuottajina on pysynyt ennallaan ja 8 prosentin mielestä parantunut. 9 prosenttia palveluja tuottavista sote-järjestöistä arvioi kyselyssä, että niiden asema on muuttunut muutoin hyvinvointialueiden aloitettua. Kysely tehtiin Valviran Soteri-rekisterissä oleville järjestömuotoisella sote-palveluntuottajille syyskuussa 2025.

Etusivu / Uutiset / Hyvinvointialueiden kilpailutukset haastavat järjestömuotoisia palveluntuottajia

Järjestöt arvioivat, että niiden asema sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajana on heikentynyt palvelujen järjestämisvastuun siirryttyä hyvinvointialueille. Asia käy ilmi SOSTEn selvityksestä, jossa tutkittiin järjestömuotoisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien ajankohtaista tilannetta.

”Hyvinvointialueet ovat keskeisin järjestöjen palvelujen ostaja ja niiden toiminta vaikuttaa suoraan järjestöjen palveluntuotannon tilanteeseen ja kehitykseen. Palvelujen järjestämisvastuun ja niiden kilpailuttamisen siirryttyä kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille järjestön asema sote-palvelujen tuottajana on vastaajista lähes puolen (47 %) mukaan heikentynyt”, kertoo SOSTEn tutkija Juha Peltosalmi.

Lähes puolet eli 47 prosenttia palveluja tuottavista sote-järjestöistä arvioi SOSTEn kyselyssä, että niiden asema palvelujen tuottajina on heikentynyt hyvinvointialueiden aloitettua. 36 prosentin mielestä järjestöjen asema palvelujen tuottajina on pysynyt ennallaan ja 8 prosentin mielestä parantunut. 9 prosenttia palveluja tuottavista sote-järjestöistä arvioi kyselyssä, että niiden asema on muuttunut muutoin hyvinvointialueiden aloitettua. Kysely tehtiin Valviran Soteri-rekisterissä oleville järjestömuotoisella sote-palveluntuottajille syyskuussa 2025.

Taustalla palveluostojen, palveluohjauksen ja järjestöjen tunnettuuden väheneminen

Järjestöjen mukaan niiden aseman heikentymistä selittävät yleisimmin palveluostojen, asiakkaiden palveluun ohjauksen sekä järjestöjen tunnettuuden väheneminen hyvinvointialueilla.

Myös hyvinvointialueiden säästötoimet vaikuttavat taustalla. Lisäksi palvelujen nähdään keskittyvän yhä enemmän suurille tuottajille ja toisaalta siirtyvän myös hyvinvointialueiden itsensä tuottamiksi.

Pieni osa (8 %) palveluntuottajajärjestöistä, arvioi puolestaan, että niiden asema sote-palvelujen tuottajana on parantunut. Niillä hyvinvointialueiden palveluostojen sekä asiakasmäärien kehitys on ollut myönteistä ja järjestön tunnettuus ja yhteistyö alueiden kanssa on lisääntynyt.

Joka kymmenes järjestö arvioi asemansa palveluntuottajana muuttuneen jotenkin muuten, esimerkiksi neuvottelumenettelyjen ja suoraostojen vähennyttyä verrattuna aiempaan tilanteeseen, jolloin kunnat ja kuntayhtymät toimivat sote-palvelujen ostajina.

Järjestöistä runsaan kolmasosan (36 %) mukaan niiden asema sote-palveluntuottajina on pysynyt ennallaan järjestämisvastuun siirryttyä kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille.

Lähes kaksi kolmasosaa (65 %) järjestöistä arvioi, että jokin niiden tarjoamista sote-palvelumuodoista tulee olemaan erityisen suurissa vaikeuksissa vuosina 2026–2027.

”Yleisimmin vaikeuksia ennakoitiin kuntouttavan työtoiminnan ja asumisen palveluihin”, Peltosalmi toteaa.

SOSTEn kysely Valviran Soteri-rekisterissä oleville järjestömuotoisille sote-palveluntuottajille toteutettiin 2.–22.9.2025, ja siihen vastasi 192 järjestöä.