Hyvinvointi­aluekierros osoittaa, että alueet suhtautuvat myönteisesti yhteistyöhön järjestöjen kanssa mutta käytännöissä on vielä tekemistä

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaa kuvaava kuvakollaasi, jossa kuvia erilaisista järjestöjen toiminnoista.

Etusivu / Uutiset / Hyvinvointi­aluekierros osoittaa, että alueet suhtautuvat myönteisesti yhteistyöhön järjestöjen kanssa mutta käytännöissä on vielä tekemistä

Hyvinvointialueet suhtautuvat järjestöyhteistyöhön myönteisesti, mutta käytännön yhteistyö järjestöjen ja alueiden välillä vaatii vielä tekemistä.

”Hyvinvointialueiden ja järjestöjen yhteistyön rakenteet ovat alueilla muotoutumassa, ja aidosti toiminnallinen yhteistyö vaatii systematisointia. Myös järjestöavustamisen malleihin toivotaan evästykseksi hyviä käytäntöjä”, sanoo SOSTEn johtaja, varapääsihteeri Anne Knaapi.

SOSTEn, alueiden järjestöjen ja Järjestöjen sote-muutostuen edustajista koostuva joukko kiersi keväällä yhtä lukuun ottamatta kaikki hyvinvointialueet ja Helsingin. Kierros alkoi helmikuussa Pirkanmaan hyvinvointialueelta, ja viimeisin tapaaminen oli toukokuun lopulla Kanta-Hämeessä. Hyvinvointialueista Varsinais-Suomen tapaaminen toteutuu elokuussa.

Kiertueen tarkoituksena oli vahvistaa järjestöjen ja hyvinvointialueiden välistä keskusteluyhteyttä ja yhteistyötä sekä lisätä ymmärrystä järjestöjen toiminnasta.

Tapetilla järjestöille tärkeät aiheet – alueiden rahahuolet näkyivät keskusteluissa

Hyvinvointialuekierroksen tapaamisiin osallistuttiin 298 kertaa, joista SOSTEn, alueiden järjestöjen ja Järjestöjen sote-muutostuen osallistumisia oli 52 prosenttia ja hyvinvointialueiden viranhaltijoiden ja alueiden luottamushenkilöiden osallistumisia 48 prosenttia.

Tapaamisissa olivat esillä järjestöille tärkeät teemat, kuten hyvinvointialueen strategiat, yhteistyön rakenteet, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä järjestöjen toimintaedellytykset. Myös huolet hyvinvointialueiden rahoituksesta näkyivät aluekierroksen keskusteluissa. Alueita haastaa myös henkilöstön riittävyys.

”Samaan aikaan on haettava säästöjä ja tehtävä uudistuksia. Hyvinvointialueilla onkin valmisteltu aluekohtaisia tuottavuus- ja innovaatio-ohjelmia. Erityisesti onnistuminen hyvinvointialueiden ja kuntien välisessä yhteistyössä tunnistetaan kriittiseksi menestystekijäksi ennaltaehkäisyssä ja painopisteen siirrossa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen”, Anne Knaapi sanoo.

Järjestöjen moninaisuutta ja hyviä käytäntöjä tuotava esiin

Järjestöjen sote-muutostuen hankepäällikkö Anita Hahl-Weckström oli mukana kaikissa hyvinvointialuekierroksen tapaamisissa.

“Jatkotyöhön aluekierrokselta nousi järjestöjen moninaisuuden ja laaja-alaisuuden nykyistä aktiivisempi esille tuominen sekä järjestötiedon ja alueiden hyvien käytäntöjen jakaminen. On myös tärkeää vahvistaa eri toimijoiden kuten hyvinvointialueiden, kuntien ja järjestöjen välistä kumppanuutta ja yhteistyötä”, Hahl-Weckström toteaa.

Lisätietoja:

Anne Knaapi johtaja, varapääsihteeri