Anne Knaapi

Aluevaalit Hyvinvointialueiden ylintä päätösvaltaa käyttävät aluevaltuustot ovat aloittaneet toimintansa eri puolilla maata. Hyvinvointialueilla ja uusilla päättäjillä riittää työsarkaa, kun tarkoituksena olisi muun muassa kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, vastata ikääntymisen aiheuttamiin haasteisiin sekä samaan aikaan turvata hyvinvointialueen asukkaille yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut. Lisäksi pitäisi hillitä kustannusten kasvua. Koska edessä oleva urakka on […]

Sote-uudistus Sote-uudistuksen tarpeellisuuden pääperustelut ovat pysyneet samantapaisina kaikissa läpikäydyissä uudistusyrityksissä. Hyvinvointieroja halutaan kaventaa samaan aikaan kun palvelutarpeet lisääntyvät väestön vanhetessa ja heikkenevä huoltosuhde aiheuttaa huolta kustannuskasvusta ja henkilöstön saatavuudesta. SOSTEn sote-palveluja koskevan kyselyn mukaan järjestövastaajat odottavat, että tämänkertainen sote-uudistus kasvattaisi sote-alan osaamista, toisi helpotusta resurssipulaan ja lisäisi palvelujen saannin alueellista yhdenmukaisuutta. Puutteiden korjaamiseksi ja haasteiden ratkaisemiseksi […]

Sote-uudistus Hyvinvointialueet on perustettu, ja niiden toiminnan valmistelu on käynnissä. Työ on vasta alussa, mutta vauhti kiihtyy. Nyt jokaisen järjestön on omalta osaltaan rakennettava osallisuutensa sote-uudistuksen myötä tapahtuvaan muutokseen. Sote-uudistuksen painopiste on nyt alueilla Sote-uudistuksen painopiste on siirtynyt ministeriöistä ja eduskunnasta hyvinvointialueille. Kaikille 21 hyvinvointialueelle on nimetty väliaikaiset valmistelutoimielimet lukuun ottamatta Helsinkiä, joka vastaa alueellaan sote- […]

Sote-uudistus Hyvinvointialueiden rakentaminen on alkanut, ja elokuun loppuun mennessä kaikille alueille on saatu nimettyä väliaikaiset valmistelutoimielimet (Vate). Ne koostuvat alueen viranhaltijoista ja toimikausi kestää maaliskuulle 2022 asti, kunnes aluevaltuustojen nimeämät aluehallitukset aloittavat työnsä. Vaten työ on hallinnollista. Työsarkana on hoitaa lähinnä tulevien hyvinvointialueiden työnantajana ja palvelujen järjestäjänä toimimiseen tarvittavia valmistelutehtäviä. Hallinnollisen työn määrä hirvittää. Noin 173 […]

Sosiaali- ja terveyspalvelut Sote-uudistus on edennyt toimeenpanovaiheeseen. Samaan aikaan on kuitenkin kiinnostavaa pohtia jo sitä, miltä näyttää sote-Suomessa viiden vuoden kuluttua vuonna 2026. Silloin ensimmäisten hyvinvointialueiden aluevaltuustojen pioneerivaalikausi on takana ja päättynyt edellisen vuoden keväällä 2025. Toisissa aluevaaleissa valitut aluevaltuustot istuisivat ensimmäisen täyden nelivuotiskauden ja vaalikausi on nyt yhtäläinen kunnissa ja hyvinvointialueilla. Vastuu sote- ja pelastuspalvelujen järjestämisestä olisi […]

Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen on tuhattaito- ja kestävyslaji. Jälleen kerran ollaan lähellä sitä ratkaisevaa hetkeä. Uudistamisen mahdollistava lakipaketti pitäisi saada hyväksytyksi eduskunnassa ennen istuntokauden loppua. Sen seurauksena vapaaehtoinen soten toimeenpanoon valmistautuminen siirtyisi virallisesti väliaikaisten valmistelutoimielinten tehtäväksi heinäkuun alusta lukien. Mutta varmaa soten eteneminen ei ainakaan aikataulun puolesta vielä ole. Perustuslakivaliokunnasta on tullut sote-uudistamisen, jos ei […]

Sote-uudistus Sote-uudistuksessa ensi vuosi on järjestöjen näkökulmasta tärkeä. Kuntavaalit ovat vasta alkusoittoa. Hallituksen sote-esityksen mukaan laki hyvinvointialueista käynnistää palvelujen järjestämisvastuun siirtämisen kunnista hyvinvointialueille. Lain on suunniteltu tulevan voimaan 1.7.2021. Toimeen ryhtyvät väliaikaiset valmistelutoimielimet Toimeen ryhtyvät hyvinvointialueen väliaikaiset valmistelutoimielimet ja Uudellamaalla HUS-valmisteluryhmä. Toimielinten kokoonpanosta päättävät hyvinvointialueen kunnat, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueet, sairaanhoitopiirit, erityishuoltopiirit ja alueiden pelastustoimet. Ne […]

Sote-uudistus SOSTE, STEA ja Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta ovat käyneet neuvonpitoa Järjestö 2.0-ohjelmakauden jälkeisestä uudesta toimintakokonaisuudesta vuosille 2021–2023. Uudesta toimintakokonaisuudesta käytetään nimeä Järjestöjen sote-muutostuki. SOSTE ja Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunnan työvaliokunta ovat valmistelleet Järjestöjen sote-muutostuen organisoinnille hankesuunnitelmaa. Sillä täydennetään rahoitushakemusten valmistelussa tehtyä yhteistä suunnittelua. Työ jatkuu edelleen, kunhan toimintakokonaisuus organisoituu, henkilövalinnat saadaan tehtyä ja ohjausryhmä aloittaa työnsä. Edellytyksellä, […]

Sosiaali- ja terveyspalvelut Julkista palvelujärjestelmää täydentävien järjestöjen on joiltakin osin vaikea hahmottaa liittymäpintaansa koronan leviämistä estävään työhön. Poikkeusolojen yhteistyötahoja on paljon eikä yhteisiä toimintamalleja vielä ole. Pirstaleinen sote-toimijoiden kenttä on saatava kiinteytettyä nopeasti samaan suuntaan, samanaikaisesti ja toistensa panoksen hyödyntäväksi palvelujärjestelmäksi. Sote-kentän hajanaisuus näkyy hengityssuojainkeskustelussa Konkreettisesti sote-kentän hajanaisuus on näkynyt hengityssuojainten saatavuuteen liittyvässä keskustelussa. Järjestöt tuottavat runsaasti muun […]

Sosiaali- ja terveyspalvelut Suomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen korkea toimintavarmuus ja luotettavuus turvataan häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa yhteistoimintamallilla, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehtivat viranomaiset, elinkeinoelämä, järjestöt ja kansalaiset yhteistyönä. Yhtenäisellä tilannekuvalla ja suunnittelulla varmistetaan yhteinen kyky toimia erilaisissa häiriötilanteissa kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. Varautumisella varmistetaan sote-huollon häiriötön toiminta Normaaliolojen häiriötilanteet ja poikkeusolot tuuppaavat käytännössä aina tehtäviä sosiaalihuollolle, terveydenhuollolle ja […]