Sosiaalibarometri 2025: Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen jäänyt kustannussäästöjen jalkoihin

Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen toteutuu hyvinvointialueilla aiempaa huonommin. Eriarvoisuuden vähentäminen ei hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveysjohtajien mukaan ole jatkossa yhtä keskeinen periaate kuin aiemmin, selviää tänään kokonaisuudessaan julkaistusta Sosiaalibarometrista. 
 
Lue lisää: Sosiaalibarometri 2025 (pdf) 

Yksi sosiaali- ja terveydenhuollon eli sote-uudistuksen keskeisimmistä tavoitteista oli pienentää hyvinvointi- ja terveyseroja. Hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveysjohtajat luottivat sen saavuttamiseen ennen alueiden toiminnan alkamista varsin paljon, mutta tavoite on sittemmin karannut yhä kauemmaksi: Kun ennen alueiden toiminnan käynnistymistä vuonna 2021 vain 14 prosenttia alueiden sote-johtajista arvioi hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisen toteutuvan huonosti, niin vuonna 2023 näin ajatteli 39 prosenttia ja vuonna 2025 jo 48 prosenttia eli lähes puolet sote-johtajista. 

Hyväksytäänkö eriarvoisuus jatkossa?

Vuoden 2025 Sosiaalibarometri kartoitti hyvinvointialueiden sote-johtajien lisäksi myös Kelan esihenkilöiden näkemyksiä hyvinvointivaltion periaatteista 2030-luvulla.  

Vastaajien arviot eivät enteile, että eriarvoisuuden kaventaminen nousisi keskiöön jatkossakaan. Vain 58 prosenttia sote-johtajista ja Kelan esihenkilöistä uskoo edes jossain määrin, että 2030-luvulla eriarvoisuuden vähentäminen on keskeinen periaate. 77 prosenttia vastaajista puolestaan ennakoi, että eri väestöryhmien kesken hyväksytään tulevaisuudessa isot tulo- ja varallisuuserot. Yhä monimuotoisemman väestön yhdenvertaiseen kohteluun luottaa 55 prosenttia. 

”Punainen lanka suomalaisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa – ja koko hyvinvointiyhteiskunnassamme – on ollut kaventaa tulonsiirroilla ja palveluilla ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja. Se, että pidämme kaikki mukana, on omiaan vahvistamaan ihmisten luottamusta yhteiskuntaan, jolla on myös sisäistä turvallisuutta lisäävä vaikutus. Jos lipeämme tästä periaatteesta tai emme edes halua tavoitella sitä, murenee yhteiskuntamme perusta”, toteaa SOSTEn edunvalvontapäällikkö Anne Perälahti. 

Säästöissä jaetaan niukkuutta kaikille tasaisesti?

Sosiaalibarometrin perusteella hyvinvointialueilla on onnistuttu yhdenmukaistamaan palveluja. Samalla velvoite kattaa talouden alijäämät jo vuoden 2026 loppuun mennessä on johtanut alueilla erittäin laajoihin säästötoimiin, kuten toimipisteiden sulkuihin, henkilöstövähennyksiin, digipalvelujen lisäämiseen, asiakasmaksujen korotuksiin ja kiristyksiin palvelujen myöntämisessä. Tämä on vastaajien mukaan johtanut monin paikoin riittämättömiin palveluihin ja jopa lakisääteisten palvelujen vähentämiseen. 

”Hyvinvointialueilla työskennellään puun ja kuoren välissä. Jo yksin valtava muutos kunnista yhdeksi hyvinvointialueeksi on vaatinut – ja vaatii edelleen – sopeuttamista. Päälle ovat tulleet isot säästövelvoitteet. Silti tavoitteena on turvata palvelut ja lisätä tuottavuutta. Palvelujen uudistamisessa ovat monessa kohtaa pärjänneet paremmin ne alueet, jotka ovat toimineet kuntayhtyminä jo aiemmin. Heillä on ollut pidempi aika isolle muutokselle, pohtii SOSTEn johtaja, varapääsihteeri Anne Knaapi. 

Kun niukkuutta jaetaan koko hyvinvointialueella yhdenmukaisesti, uhkaavat pidempikestoista ja räätälöidympää palvelua tarvitsevat jäädä liian vähälle huomiolle. Jos yhdenvertaisuus tarkoittaa kaikille samaa, heikoimmassa asemassa olevat eivät saa riittävästi apua. Sosiaalibarometrin vastaajat toivoivatkin lisää satsauksia julkisiin sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluihin heikoimmassa asemassa oleville ihmisille. 

Sosiaalityöntekijöiden mukaan palvelut vastaavat heikoimmin päihde- ja mielenterveyspalvelujen tarpeisiin. Puolestaan muita paremmin arvioitiin kyettävän vastaamaan harkinnanvaraisen toimeentulotuen ja lastensuojelun tarpeisiin. 

Lastensuojelun tarpeisiin vastaamisen arvioitiin toteutuvan myös vuotta 2023 myönteisemmin. Sen sijaan varsinkin työttömien ja asumisen tuen tarpeisiin palvelujen arvioitiin vastaavan aiempaa heikommin. Tässä näkynee lisääntyneen työttömyyden sekä työttömyysturvaan ja asumisen tukeen kohdistuneiden leikkausten vaikutus. 

Kelan vastaajien näkökulmasta eri väestöryhmien yhdenvertaisuus ei toteudu etuuksien toimeenpanossa erityisesti kielitaidon ja digitaalisten taitojen puutteen vuoksi. 

”Julkisten palvelujen tulisi ennen kaikkea varmistaa heikoimmassa asemassa olevien ihmisten riittävät palvelut ja vahvistaa heidän osallisuuttaan”, summaa Anne Perälahti. 

Sosiaalibarometri 2025 -tutkimuksen aineisto on kerätty kyselyllä tammikuussa 2025. Vastaajia on hyvinvointialueilta ja Kelasta yhteensä 1 352. Hyvinvointialueilta vastasivat sosiaali- ja terveysjohtajat (N = 113) ja sosiaalityöntekijät (N = 567), Kelasta esihenkilöt (N=141) ja toimihenkilöt (N=531). Tutkimuksen toteutti SOSTE yhteistyössä Kelan kanssa. 
 

Lisätietoja antavat:

Lue lisää: Sosiaalibarometri 2025