Hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset heikentävät julkista taloutta lähes yhtä paljon kuin ne tuovat säästöjä.
Pääministeri Petteri Orpon hallitus on tehnyt mittavia sosiaaliturvaleikkauksia, joista koituvien suorien säästöjen voi arvioida nousevan nimellisesti yhteensä 13,5 miljardiin euroon vuosina 2024–2031. Kun huomioidaan kuitenkin se, että taantumaan ajoittuvat sosiaaliturvaleikkaukset heikentävät kysyntää merkittävästi ja pitkäaikaisesti, leikkaukset itse asiassa vähentävät verotuloja ja kasvattavat suhdannesidonnaisia menoja yhteensä noin 12,2 miljardia euroa. Tällöin sosiaaliturvaleikkauksilla tavoitelluista säästöistä toteutuisi vain vajaa kymmenen prosenttia.
Sosiaaliturvaleikkauksista ei siis koidu Suomen julkiselle taloudelle juurikaan säästöjä vuosina 2024–2031.
”Koska Orpon hallitus on ajoittanut sosiaaliturvaleikkaukset taantumaan, ne eivät juurikaan vahvista julkista taloutta tällä tai tulevalla vaalikaudella. Laskelman tulos tukee tutkimuskirjallisuuden yleiskuvaa siitä, että taantumaan ajoitetut sosiaaliturvaleikkaukset ovat tehoton säästötoimi”, toteaa laskelman tehnyt SOSTEn entinen pääekonomisti Otto Kyyrönen.
Arvio on tehty Euroopan komission velkakestävyysanalyysimallilla, jota on jatkokehitelty sosiaaliturvaleikkausten kerroin- ja hystereesivaikutusten huomioimiseksi. Laskelma on osa SOSTEn Hyvinvointitalouskatsausta, jossa seurataan 43 avainindikaattorin avulla hyvinvoinnin kehittymistä Suomessa vuodesta 2014 lähtien. Katsaus osoittaa, että suurin osa indikaattoreista on kehittynyt heikompaan suuntaan suomalaisessa hyvinvointitaloudessa.
Yleistuen lapsikorotus kompensoimaan leikkauksista ja taantumasta aiheutuvia ongelmia
Kielteisten talousvaikutusten lisäksi sosiaaliturvaleikkaukset ovat heikentäneet ihmisten hyvinvointia ja lisänneet henkilökohtaisia talousvaikeuksia. Sosiaali- ja terveysministeriö on arvioinut vuosien 2024–2026 sosiaaliturvaleikkausten lisäävän pienituloisten määrää 124 000 henkilöllä, joista 31 000 on lapsia.
”Sosiaaliturvaleikkaukset ovat lisänneet ihmisten ahdistusta ja toimeentulo-ongelmia. Vuokrarästit, häädöt, ylivelkaantuminen ja maksuvaikeudet ovat yleistyneet. Lapsena koetun köyhyyden seuraukset voivat näkyä lapsen elämässä aikuisuuteen asti, joten perheiden tämänhetkiset toimeentulo-ongelmat aiheuttavat yhteiskunnalle kuluja pitkälle tulevaisuuteen”, muistuttaa SOSTEn erityisasiantuntija Anna Järvinen.
SOSTEn Hyvinvointitalouskatsauksessa ehdotetaan, että lapsiperheiden toimeentulo-ongelmia pitäisi korjata lisäämällä lapsikorotus yleistukeen. Kyyrösen tekemän laskelman mukaan vuoden 2024 tasoinen lapsikorotus vähentäisi pienituloisuutta ensi vuonna 3 100 henkilöllä, joista 1 800 olisi lapsia. Vuoden 2023 tasoinen korotettu lapsikorotus puolestaan laskisi pienituloisten määrää 3 800 henkilöllä, joista 2 100 olisi lapsia. Laskelma on tehty Tilastokeskuksen SISU-mikrosimulointimallilla.
”Lapsikorotus lisäisi käytännössä vain pienituloisten lapsiperheiden tuloja, millä olisi myönteisiä vaikutuksia myös kysyntään ja talouskasvuun heikossa suhdannetilanteessa. On uskottava oletus, että lapsikorotus maksaisi itsensä takaisin niin taloudellisesti kuin sosiaalisestikin”, Otto Kyyrönen toteaa.
Lisäksi SOSTEn Hyvinvointitalouskatsauksessa ehdotetaan, että hyvinvointitalouden seuranta sulautetaan osaksi suomalaisia päätöksentekoprosesseja, sosiaaliturvaleikkauksia vältetään jatkossa erityisesti taantumissa, työvoima- ja terveyspalveluiden resursseja lisätään sekä sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitus turvataan tulevaisuudessa. Kyyrösen mukaan nämä toimet vahvistaisivat hyvinvointia ja hyvinvointitaloutta Suomessa.