11 tavoitteen haastetyyppiä

11 tavoitteen haastetyyppiä

Etusivu / Artikkelit / 11 tavoitteen haastetyyppiä

Tavoitteita on perustellusti erilaisia. Niitä asetetaan tuloksiin ja vaikutuksiin liittyen, jolloin luodaan tavoite sille, mitä muutoksia toiminta saa aikaan. Esimerkiksi tulostavoitteena voi olla se, että vertaisryhmään osallistuneet sopeutuvat paremmin sairauteensa. Tavoitteet voivat liittyä myös toimintaan ja tuotoksiin. Toimintaan ja tuotoksiin liittyvä sisäinen tavoite voi olla esimerkiksi se, että järjestetään vuoden aikana tietty määrä vertaisryhmiä. Myös isompiin päämääriin, kuten esimerkiksi nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn, asetetaan tavoitteita. Päämäärätyyppisten tavoitteiden toteutuminen ei usein ole yhden toimijan harteille.

Yleensä kun puhumme tavoitteista, tarkoitamme sillä käytännössä tulos- ja vaikutustavoitteita. Vaikka erilaisilla tavoitteilla on paikkansa, epäselvyyttä syntyy siitä, jos tarkoituksena on kuvata tulostavoitetta, mutta sen paikalla onkin toimintaa tai tuotoksia kuvaava tavoite tai isoa yhteiskunnallista päämäärää kuvaava tavoite.

Yhtä ainoaa oikeaa tavoitteen muotoilua ei ole olemassa, ja jokainen onkin paras oman tavoitteensa laatija. Vaikka virallisia ohjeita tai yhtä reseptiä ei ole olemassa, tavoitteen muotoiluun löytyy kuitenkin yleisiä hyviä periaatteita. Niihin ja vastaan tulleisiin sosiaali- ja terveysjärjestöjen kirjaamiin tavoitemuotoiluihin pohjautuen seuraavassa esitellään yksitoista erilaista tavoitteen haastetyyppiä. Nämä on jaettu kolmeen ryhmään sen pohjalta, onko tavoite toimintaa, tulosta vai enemmän päämäärää kuvaava.

Vaikka eri kohdat on nimetty haastetyypeiksi, haaste ei lähtökohtaisesti tarkoita sitä, että tavoite olisi kokonaisuudessaan vääränlainen. Monessa kohtaa kysymys on siitä, miten tavoitetta voi hieman muokata ja kehittää, jotta se vastaisi paremmin tulostavoitetta. Kun tavoite kirkastuu, selvenee myös se, mihin arvioinnin tarkalleen tulisi kohdistua. Toisinaan ratkaisuna voi toimia myös se, että tarkasteltava tavoite poistetaan, jos on jo olemassa muita sopivampia tavoitteita. Näin tavoitteiden määrää saadaan kevennettyä ja samalla arviointi rajautuu olennaiseen.

Toiminnallinen tavoite tulostavoitteen paikalla

Seuraavat seitsemän haastetyyppiä liittyvät siihen, että tavoite kuvaa toimintaa, eikä silloin täytä tulostavoitteen odotusarvoa. Pääsääntöisesti näissä kaikissa ratkaisuna on viedä tavoitetta ja sen muotoilua kohti muutosta, jonka toiminta saa aikaan.

Haastetyyppi 1. Organisaatiolähtöinen tavoite

Organisaatiolähtöisessä tavoitteessa käytetään esimerkiksi ilmaisuja: Järjestö on vaikuttaja, Järjestön tavoitteena on vaikuttaa, Järjestö vahvistaa, Tavoitteena on kehittää, Luodaan, kartoitetaan. Tämä haastetyyppi on nimetty organisaatiolähtöiseksi tavoitteeksi, koska tavoite on ilmaistu niin, että se kuvaa, mitä järjestö tekee tai passiivimuodossa mitä tehdään.

Ratkaisuna on muokata tavoitetta kuvaamaan suoraan muutosta tai hyötyä, joka pyritään saamaan aikaan. Samalla myös arviointi ohjautuu kohdistumaan siihen, mitä kohderyhmässä tapahtuu, eikä siihen mitä järjestö tekee.

Esimerkki a) Järjestömme tavoitteena on vahvistaa pitkäaikaistyöttömien osallisuutta. Muokattu tavoite: Pitkäaikaistyöttömien osallisuus vahvistuu

Esimerkki b) Vaikutetaan siihen, että järjestöjen toiminnan erityisyys nähdään kunnallisessa päätöksenteossa. Muokattu tavoite: Järjestöjen toiminnan erityisyys on huomioitu kunnallisessa päätöksenteossa.

Haastetyyppi 2. Toiminnan tarjoaminen tavoitteena

Tällä haastetyypillä tarkoitetaan tavoitetta, joka kuvaa sitä, mitä toimintaa tai tekemistä osallistujille tarjotaan tai mahdollistaan. Tavoite voisi liittyä esimerkiksi yhdessä tekemiseen tai vertaistuen tarjoamiseen.

Jos kuvitellaan jana, jossa toiminnan tarjoaminen sijaitsee janan vasemmassa reunassa. Seuraavana kohtana janalla vastaanottaja saa toimintaa. Tästä eteenpäin vietynä hän hyödyntää ja omaksuu toiminnan antia. Tämän jälkeen janan oikealla reunalla on muutos, jonka toiminta saa aikaan. Mikäli tarkasteltavan tavoitteen sisältö asettuu janan vasempaan reunaan, jää se matalalle asetetuksi tavoitteeksi, eikä parhaalla tavalla kerro muutoksesta.

Ratkaisuna on muokata tavoitetta ilmaisemaan muutosta tai hyötyä, jota kohderyhmässä tavoitellaan ja näin tuoda toiminnan merkitystäkin paremmin esille. On kyse melko pieneltä tuntuvasta vivahde-erosta, mihin kohtaan janaa tavoite asettuu. Tavoitteen muotoilu vaikuttaa kuitenkin siihen, mitä tarkkaan ottaen tulisi arvioida. Esimerkiksi, jos toiminnan tarjoaminen on tavoitteena, sen osoittimena toimisi tarjotun toiminnan määrä, mikä ei ole tulosta kuvaava mittari.

Esimerkki a) Lukupiiritoiminnan tarjoaminen lapsille, jotka opettelevat suomen kieltä. Muokattu tavoite: Lasten suomen kielen valmiudet paranee.

Esimerkki b) Toimintaan osallistuvat tekevät asioita yhdessä. Muokattu tavoite: Yksinäisyys lieventyy.

Haastetyyppi 3. Toiminnan kuvausta osana tavoitetta

Tässä haastetyypissä on kyse samasta asiasta kuin edellisessä eli toiminnan tarjoamisesta. Erona on se, että tämä tavoite kuvaa niin tarjoamista kuin sitä, mihin toiminnan tarjoamisella pyritään. Osa lauseesta kuvaa siis oikealla tavalla muutosta ja osa lauseesta on hieman turhaa. Tällainen tavoite kuuluu esimerkiksi näin: Vertaistukea tarjoamalla toipujan itsenäinen toimijuus vahvistuu.

Ratkaisuna tavoitteen kirkastaminen siten, että jätetään jäljelle se osuus, jossa näkyy muutos tai hyöty, jonka toiminta saa aikaan. Tämä on kuvattu yhdeksi haastetyypiksi, mutta pitkälti on kyse stilistisestä seikasta, jonka avulla lauseen voi sanoa ytimekkäämmin.

Esimerkki a) Vertaistukea tarjoamalla toipujan itsenäinen toimijuus vahvistuu. Muokattu tavoite: Toipujan itsenäinen toimijuus vahvistuu.

Esimerkki b) Kohderyhmän osallistumisen mahdollisuudet lisääntyvät ja sosiaaliset verkostot vahvistuvat. Muokattu tavoite: Kohderyhmän sosiaaliset verkostot vahvistuvat.

Esimerkki c) Tarjotaan terveydenhuollon ammattilaisille valmiuksia ohjata kohderyhmään kuuluvia nuoria tarjolla olevan palvelun pariin tarjoamalla tietoa ja koulutusta. Muokattu tavoite: Terveydenhuollon ammattilaisilla on valmiudet ohjata kohderyhmään kuuluvia nuoria palvelun pariin.

Haastetyyppi 4. Toiminnan saaminen tavoitteena

Neljännessä haastetyypissä on kyse siitä, että tavoitteeksi on asetettu tarjotun tekemisen tai sisällön vastaanottaminen eli saaminen. Tyypillisiä ilmaisuja ovat esimerkiksi Kohderyhmä saa keinoja tai Kohderyhmä saa tietoa.

Toiminnan vastaanottamista voi kuvata myös janalla. Janan vasemmasta reunasta eli toiminnan tarjoamisesta edetään siihen, että kohderyhmä saa tarjottua tekemistä tai sisältöä. Saaminen kuvaa edelleen enemmän toimintaa kuin vastaanottajassa tapahtuvaa muutosta. Tavoite jää siis vielä matalaksi, eikä parhaalla tavalla kerro muutoksesta, jonka toiminta saa aikaan.

Ratkaisuna on janalla eteneminen. Tavoitteen on hyvä ilmaista toiminnassa tarjotun sisällön hyödyntämistä ja omaksumista tai muutosta tai hyötyä, jota kohderyhmässä tavoitellaan ja näin tuoda toiminnan merkitystäkin paremmin esille. Usein on kyse pitkälti stilistisestä muotoilusta ja pieneltä tuntuvasta vivahde-erosta liittyen siihen, mihin kohtaan janaa tavoitteensa asettaa. Tavoitteen muotoilu kuitenkin vaikuttaa arviointiin. Jos saaminen on tavoitteena, mittarina olisi tällöin esimerkiksi osallistujien määrä eli kuinka moni vastaanotti sisältöä, mikä ei ole tulosmittari.

Esimerkki a) Kohderyhmä saa keinoja selviytyä arjessa. Muokattu tavoite: Kohderyhmä omaksuu arjessa selviytymistä helpottavia keinoja.

Esimerkki b) Yhteydenottaja saa tietoa. Muokattu tavoite: Yhteydenottajan tietämys lisääntyy

Joskus saamisen ja vastaanottamisen asettaminen tavoitteeksi voi olla perusteltua, jos pidemmälle menevästä muutoksesta on vaikea käytännössä saada kiinni. Tällainen tilanne vois olla esimerkiksi silloin, jos toiminta on hetkellistä ja anonyymiä. Esimerkiksi neuvontapuhelimeen vastaaja voisi havainnoida, vaikuttiko siltä, että kysyjä sai tarvitsemansa tiedon.

Haastetyyppi 5. Toiminnan määrä ja kattavuus tavoitteena

Viidennessä haastetyypissä tavoite liittyy toiminnan määrään ja kattavuuteen. Esimerkkinä voisi olla seuraava: Puheluiden määrä kasvaa 20 % vuodessa. Tämänkaltaiset tavoitteet ovat paikallaan esimerkiksi silloin, kun tarkoituksena on asettaa sisäiseen käyttöön toiminnan onnistumiselle ja tuotosten aikaansaamiselle tavoitteita. Mittarina toimii silloin se, mikä määrä esimerkiksi koulutuksia toteutettiin. Luonteeltaan tämä on tuotostavoite. Kohderyhmässä tapahtuvaa muutosta tällainen tavoite ei vielä kuitenkaan kuvaa eli kyseessä ei ole tulostavoite.

Ratkaisuna on kuvata muutosta tai hyötyä, johon toiminnalla pyritään ja tällä tavalla luoda tavoitteesta tulostavoite.

Esimerkki a) Tukea vanhemmuuteen tarvitsevien yhteydenottojen määrä kasvaa 10 % vuodessa. Muokattu tavoite: Tukea hakeneiden vanhempien kyvykkyys toimia omassa tilanteessaan vahvistuu.

Haastetyyppi 6. Saavutettavuuteen liittyvä tavoite

Kuudennessa haastetyypissä tavoitellaan toiminnan saavutettavuutta. Tyypillisiä ilmaisuja ovat esimerkiksi: Sairastava löytää vertaistuen piiriin tai Mahdollisimman moni kohderyhmästä saa tiedon toiminnasta ja uskaltaa tulla mukaan. Nämä tavoitteet ovat matalia ja liittyvät toimintaan eikä muutoksen, jota toiminnalla tavoitellaan. Tällaisessa tavoitteessa mittarina toimisi se, löysikö sairastava toiminnan pariin ja uskalsiko kohderyhmä osallistua, mikä ei olisi tulosmittari.

Ratkaisuna on asettaa tavoite astetta korkeammalle, muutosta tai hyötyä paremmin kuvaavalle tasolle ja tuoda näin toiminnan merkitystäkin paremmin esille.

Esimerkki a) Sairastava löytää vertaistuen piiriin. Muokattu tavoite: Sairastavan tyytyväisyys elämään pysyy yllä sairaudesta huolimatta.

Esimerkki b) Mahdollisimman moni kohderyhmästä saa tiedon toiminnasta [esim. nuorten liikuntaryhmä] ja uskaltaa tulla mukaan. Muokattu tavoite: Nuorten ilo liikuntaan lisääntyy.

Tämäntyyppinen tavoite voi kuitenkin olla perusteltu esimerkiksi, jos kohderyhmän tavoittaminen on poikkeuksellisen haastavaa esimerkiksi stigman tai pelon vuoksi. Tällöin toiminnan löytämisessä ja mukaan uskaltamisessa on ylitetty kriittinen iso kynnys ja sen voi nähdä itsessään jo tuloksena.

Haastetyyppi 7. Toiminnan laatuun liittyvä tavoite

Seitsemäntenä haastetyyppinä on tavoite, joka tähtää toiminnan laatuun. Esimerkkinä laatuun liittyvästä tavoitteesta voisi olla: Kohderyhmän kokemus helposta, sujuvasta ja toimivasta tuesta ja avusta vahvistuu. Sinällään on tärkeää arvioida toiminnan laatua, jotta toimintaa saadaan kehitettyä paremmaksi, mutta esimerkissä mainittu helppo ja sujuva tuki ei vielä kerro, mihin muutokseen toiminta tähtää eli se ei ole tulostavoite.

Ratkaisuna tässäkin on tavoitteen vieminen kohti toiminnan aikaansaamaa muutosta, jotta odotusarvo tulostavoitteesta toteutuu.

Esimerkki a) Kohderyhmän kokemus helposta ja toimivasta tuesta [esim. sairauden hoitoon liittyvä] vahvistuu. Muokattu tavoite: Kohderyhmän ymmärrys sairauden hoidosta vahvistuu.

Esimerkki b) Neuvonta [esim. omaishoitoon liittyvissä asioissa] on kohderyhmän tarpeisiin vastaavaa ja riittävää. Muokattu tavoite: Kohderyhmän omaishoitoon liittyvä kyvykkyys lisääntyy.

Tulostavoite kaipaa hiomista tai tarkkuutta

Seuraavat kaksi haastetyyppiä liittyvät siihen, että tavoite kuvaa onnistuneesti tulosta, mutta se voisi olla selkeämpi tai siinä on arvioinnissa huomioitavia asioita.

Haastetyyppi 8. Polutettu tavoite

Kahdeksantena haastetyyppinä on tavoite, johon on rakennettu polutusta. Tällä tarkoitetaan sitä, että tavoitteen sisällä yksi tulos johtaa toiseen tulokseen. Esimerkiksi seuraavissa tavoitteista on polku asiasta toiseen: a) Kohderyhmän ymmärrys lisääntyy ja sen myötä hallinnan tunne paranee. b) Tavoitteena on luoda hyvät edellytykset elinvoimaisille paikallisyhdistyksille, jotka vuorostaan edistävät ikääntyneiden osallisuutta lähiympäristössään. Näissä esimerkkilauseissa sanat myötä ja vuorostaan saavat aikaan kytköksen

Polutetun tavoitteen rakenne ei ole väärin. Se on kuvattu haastetyypiksi, koska lauseessa jää hieman epäselväksi, mikä osa tavoitteesta on varsinainen tavoite eli sellainen, jonka toteutumista kyetään osoittamaan, ja mikä osa tavoitteesta on mahdollista oletusta seuraamuksista. Tavoite on hieman harhaanjohtava, mikäli jotain sellaista on asetettu tavoitteeksi, mitä ei tarkastella tuloksina.

Ratkaisuna tavoitteen kirkastamiseksi on valita se tavoitteen osa, johon toiminnalla selkeästi suoraan tähdätään. Mikäli polutetut vaiheet ovat kaikki suoria tavoitteita, jotka kyetään osoittamaan, voi olla selkeämpi asettaa ne erillisiksi tavoitteiksi ilman polutusta.

Esimerkki a) Kohderyhmän ymmärrys lisääntyy ja sen myötä hallinnan tunne paranee. Muokatut tavoitevaihtoehdot:

  • Kohderyhmän hallinnan tunne paranee. (Valittu pidemmälle menevä tavoite.)
    tai
  • Kohderyhmän ymmärrys lisääntyy ja hallinnan tunne paranee. (Valittu molemmat.)

Esimerkki b) Tavoitteena on luoda hyvät edellytykset elinvoimaisille paikallisyhdistyksille, jotka vuorostaan edistävät ikääntyneiden osallisuutta lähiympäristössään. Muokattu tavoite: Paikallisyhdistysten elinvoima vahvistuu. (Valittu välillistä kohderyhmää eli paikallisyhdistyksiä koskettava tavoite)

Haastetyyppi 9. Niputettu tavoite

Yhdeksäntenä haastetyyppinä on tavoite, jossa useampi asia on niputettu yhteen. Esimerkki niputetusta tavoitteesta: Ryhmään osallistunut kokee voimavarojensa lisääntyneen, elämänlaadun parantuneen ja yksinäisyyden vähentyneen. Tavoitteessa on kolme erillistä sisältöä. Niputtaminen on yleinen ja käytetty tapa, eikä siinä sinällään ole mitään vikaa. Se on nostettu haastetyypiksi, koska haasteena on kokonaisuuden hahmottaminen ja lankojen käsissä pysyminen.

Ratkaisuna on huolehtia, että yksikään kirjatuista tavoitteista ei tipahda vaikutusketjusta matkan varrella. Niputtamisesta huolimatta kaikista kohdista on kyettävä osoittamaan tulokset. Tavoitteita kannattaakin tarkastella sisäisessä työskentelyssä kuin erillisinä tavoitteina, jotta tulee varmistetuksi loogisen kokonaisuuden säilyminen.

Esimerkki a) Ryhmään osallistunut kokee voimavarojensa lisääntyneen, elämänlaadun parantuneen ja yksinäisyyden vähentyneen.

Muokattu tavoite (erityisesti sisäistä työskentelyä varten)
1. Ryhmään osallistuneen voimavarat lisääntyvät.
2. Ryhmään osallistuneen elämänlaatu paranee.
3. Ryhmään osallistuneen yksinäisyys vähenee.

Tulostavoite on laaja

Seuraavat kaksi haastetyyppiä liittyvät siihen, että tavoite on laaja tai se on ilmaistu laajasti.

Haastetyyppi 10. Abstrakti tavoite

Kymmenentenä haastetyyppinä on tavoite, jossa on käytetty abstrakteja käsitteitä. Esimerkkejä abstrakteista tavoitteista ovat seuraavat: Kohderyhmän elämänlaatu paranee, Osallisuus vahvistuu, Kohderyhmä voimaantuu, Hyvä elämä sairauden kanssa. Abstraktin tavoitteen tunnistaa siitä, että kun ajattelee tai perehtyy käytettyyn käsitteeseen tarkemmin, avautuu siitä monia konkreettisempia näkökulmia.

Abstraktit käsitteet ovat paljon käytettyjä ja niissä ei siis sinällään ole mitään vikaa. Haasteena on kuitenkin tavoitteen kirkkaus. Myös se kannattaa huomioida, että niiden käyttö kohderyhmältä kysymisen yhteydessä, voi sisältää tulkintaa ja väärinymmärrystä.

Ratkaisua voi lähestyä kahdesta suunnasta. Tavoitteen voi pitää abstraktina, mutta tuloksista ilmenee konkreettisemmin, mitä tavoitteen saavuttaminen käytännössä tarkoittaa (esimerkki a). Vaihtoehtoisesti tavoitetta voi konkretisoida eli madaltaa siten, että miettii, mitä tarkkaan ottaen tavoitellaan (esimerkki b).

Esimerkki a) Kohderyhmä voimaantuu.

  • Tulokset:
    • Voimavarat lisääntyneet
    • Myönteisyys lisääntynyt
    • Arvostetuksi tuleminen vahvistunut
    • Mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin lisääntynyt

Esimerkki b) Kohderyhmä voimaantuu. Muokattu tavoite: Kohderyhmän voimavarat ja myönteisyys lisääntyvät.

Haastetyyppi 11. Päämäärätyyppinen tavoite

Yhdentenätoista haastetyyppinä on päämäärätyyppinen tavoite. Tämän tavoitteen tunnistaa siitä, että sen saavuttamiseksi yleensä tarvitaan muitakin yhteiskunnan toimijoita ja tavoitteen toteutuminen vie aikaa. Tällaiset tavoitteet ovat yleisiä ja niitä täytyykin asettaa silloin, kun tavoitellaan yhteiskunnallista ja isompaa asiaa. Tulostavoitteena nämä ovat haasteellisia, koska muutosten osoittaminen yksittäiselle toimijalle on vaikeaa.

Esimerkkejä yhteiskunnallisista päämäärätyyppisistä tavoitteista ovat seuraavat: Nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja syrjäytymiskierteen katkaisu, Heikommassa asemassa olevien ihmisten hyvinvointi ja osallisuus lisääntyvät, Lapsille ei kehity ylipainoa.

Ratkaisuna yksittäiselle toimijalla on luoda tavoitteelle niin sanottuja ala- tai osatavoitteita, joita on helpompi osoittaa tuloksina. Toisin sanoen tavoitetta konkretisoidaan ja pilkotaan ajallisesti. Vaihtoehtoisesti, mikäli ei halua teknisesti rakentaa pää- ja alatavoitteita, päämäärätyyppistä tavoitetta ei tarvitse tavoitteen kohdalla välttämättä edes kuvata. Sen voi ilmaista toiminnan tarvetta kuvatessa.

Esimerkki a) Nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja syrjäytymiskierteen katkaisu.

  • ns. alatavoitteet
    • Toimintaan osallistuvien nuorten itsetunto paranee.
    • Toimintaan osallistuvien nuorten työelämävalmiudet paranevat.