SOSTEn tavoitteet

1. Tulevaisuuden hyvinvointikunta syntyy investoinneista

Tulevaisuuden hyvinvointikunta ei synny itsestään. Sen rakentamiseen tarvitaan kuntapäättäjiä, jotka haluavat parantaa kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia sekä katsoa päätöksenteossa lähivuosia pidemmälle.

Hyvinvointitalous

Kunnissa on nojattava entistä vahvemmin hyvinvointitalouden strategiaan, jossa  hyvinvointivaikutusten arviointi ja politiikan tekeminen hyvinvointitavoitteet edellä ovat keskiössä.

Investoinnit

Elinvoimainen kunta satsaa tuottavuutta, työllisyyttä ja toimintakykyä parantaviin investointeihin sekä monipuolisiin rakenteellisiin uudistuksiin. Tarvitaan panostuksia muun muassa koulutukseen, kaikkien työllistymisen parantamiseen ja työhyvinvoinnin edistämiseen.

Terveyden edistäminen

Terveyden edistäminen on konkreettisia tekoja: esteettömyyttä, turvallisia, viihtyisiä ja yhteisöllisyyteen kannustavia ympäristöjä, valaistuja katuja, aurattuja teitä sekä esimerkiksi monipuolisia kulttuuri-, sivistys- ja vapaa-ajan palveluita. Erityisen tärkeää rakennetun ympäristön turvallisuus ja esteettömyys on esimerkiksi ikäihmisille. Liikkumisella ja hyvällä toimintakyvyllä on suotuisia vaikutuksia kaikkien kuntalaisten mielen hyvinvointiin. Terveyden edistäminen on kaikkien hallintokuntien yhteinen asia.

Ilmastonmuutoksen torjunta

Kuntien rooli ilmastomuutoksen hyvinvointiin kohdistuvien riskien torjunnassa on keskeinen, ja ilmastoimet ovat investointi kuntalaisten pidemmän aikavälin hyvinvointiin. Ilmastonmuutoksen hillintätoimet voivat edistää terveellisiä elintapoja ja vähentää ilmansaasteiden terveyshaittoja kunnissa.


2. Aktiivinen kansalaisyhteiskunta on kunnan sydän

Aktiivinen kansalaisyhteiskunta on kunnan sydän Järjestöt toimivat alustana kansalaistoiminnalle ja osallisuudelle sekä tarjoavat asiantuntevaa tukea ihmisille eri elämäntilanteissa. Apua ja tukea tarvitsevia on jokaisessa kunnassa.

Osallisuus

Järjestöystävällisen kunnan toiminnan lähtökohta on kuntalaisten ja kansalaisjärjestöjen osallisuus. Tähän kuuluu järjestöjen ja kuntalaisten kuuleminen, kumppanuus, erilaiset asukasraadit sekä esimerkiksi vanhus- ja vammaisneuvostot. Raatien tai neuvostojen toiminta ei saa olla pelkkää näennäisdemokratiaa vaan niitä on aidosti kuultava ja kuunneltava.

Yhteistyö

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi on perustettava sekä paikallisia että maakunnallisia verkostoja. Kunnan järjestökoordinaattori tukee yhteiskehittämistä sekä yhteistyötä kunnan ja kansalaisjärjestöjen välillä. Paikallisten yhdistysten tuottamat palvelut ja neuvonta ovat tärkeä ottaa käyttöön osana palvelupolkuja esimerkiksi vertais- ja tukiryhminä tai vaikkapa omahoidon tukena.

Järjestöjen tuki

Kunnan on tarjottava paikallisille järjestöille maksuttomia tai kohtuuhintaisia toimitiloja ja mahdollistaa näin kansalaisjärjestötoimintaa. Kunta-avustukset ovat tärkeitä erityisesti pienille yhdistyksille. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen määrärahoihin tulee varata rahoitus järjestöavustuksia varten.

Sote-uudistus

Kunnan on sovittava maakunnan kanssa selvästä rahoitusvastuusta sellaisten järjestöpalveluiden turvaamiseksi, jotka sijoittuvat sote-uudistuksessa mukana olevien sosiaali- ja terveyspalveluiden ja ehkäisevän toiminnan välimaastoon. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi kriisikeskukset, mielenterveyskuntoutujien klubitalot ja erilaiset kohtaamispaikat. Sote-uudistus ei saa aiheuttaa katvealueita järjestöjen toimintaedellytyksiin ja ihmisten tarvitsemiin palveluihin.

Keskustele tunnisteella #kuntavaalit

Ajankohtaista kuntavaaleista

Näytä enemmän >
Ulla Kiuru yhteiskuntasuhdepäällikkö