SOSTE lausui eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle hallituksen esityksestä, jolla uudistettaisiin palkkatukisääntelyä. SOSTE oli myös kuultavana esitystä käsittelevässä valiokunnan kokouksessa 8.10.2026.
Mahdollisuus pidempiin tukijaksojen mahdollisuus on merkittävä parannus
SOSTE kannattaa mahdollisuutta myöntää osaamisen kehittämiseen perustuvaa palkkatukea nykyistä pidemmäksi ajaksi, enintään 12 kuukaudeksi. Nykyisten viiden ja kymmenen kuukauden tukijaksojen pidentäminen antaisi vaikeaan työmarkkina-asemaan joutuneelle enemmän aikaa ammattitaidon vahvistamiseen ja työelämään kiinnittymiseen.
SOSTE pitää erityisen myönteisenä myös sitä, että järjestöille myönnettävä sadan prosentin palkkatuki voitaisiin pidentää 12 kuukauteen. Valtakunnallisen palkkatuen joustavoittaminen voisi samalla vähentää tarvetta paikallisille palkkatuen kaltaisille yritystuille ja ehkäistä työllistämisen tukijärjestelmän sirpaloitumista.
Kunnan säästötavoite ei saa ratkaista työnhakijan tukijakson pituutta
Esityksessä palkkatuen kesto muuttuisi paikallisen työvoimaviranomaisen harkintaan perustuvaksi kuitenkin ilman laissa säädettyä vähimmäiskestoa. Samalla kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin ei ehdoteta muutoksia. Esityksen vaikutusarviossa pidetäänkin todennäköisenä, että osa kunnista käyttää lisääntyvää harkintavaltaansa staattisten säästötavoitteiden toteuttamiseen myönnettyjen palkkatukikuukausien tasovähennyksillä.
SOSTE pitääkin vakavana riskinä sitä, että tukijaksoja lyhennetään säästösyistä työnhakijan tarpeista riippumatta. Tällöin samankaltaisessa osaamisvajeessa olevien henkilöiden mahdollisuudet saada riittävä tukijakso eriytyisivät asuinpaikan mukaan entisestään.
Pitkäaikaistyöttömien positiivinen erityiskohtelu on säilytettävä
Palkkatuessa on oleellisin osin kyse työnantajan kohtaaman rekrytointiriskin hajauttamisesta ja tuottavuuden aleneman kompensoinnista. Työttömyyden pitkittyessä yli vuoden sekä työantajien kantama rekrytointiriski, että työntekijän tuottavuusalenema kasvavat kiihtyvällä vauhdilla. Siksi vähimmäiskeston porrastukseen perustuva positiivinen erityiskohtelu on syytä säilyttää järjestämislaissa.
SOSTE esittää osaamisen kehittämiseen perustuvalle palkkatuelle porrastettua vähimmäiskestoa. Tuen kesto olisi lähtökohtaisesti 4–12 kuukautta ja vähintään 12 kuukautta edeltävien 14 kuukauden aikana työttömänä olleille 9–12 kuukautta. Myös järjestöjen sadan prosentin palkkatuelle tulisi säätää yhdeksän kuukauden vähimmäiskesto. Näistä voisi poiketa työnhakijan edun vuoksi, esimerkiksi hänen siirtyessään koulutukseen tai varusmiespalvelukseen.
Vähittäisen työllistymisen kannustinloukkuja purettava – myös palkkatukilainsäädännössä
SOSTE kannattaa muutosesitystä, jonka mukaan edeltävän kuuden kuukauden aikana tehty muu kuin vakinainen ansiotyö ei estä tuen myöntämistä. Tällainen kannustinloukkujen poistaminen vähittäiseltä työllistymiseltä on kannatettavaa kautta linjan (vrt. suojaosien palautus). SOSTE pitää kannatettavana myös sitä, että muun tuen ja palkkatuen yhteensovittamisen mahdollisuus säilytetään. Soveltamisessa on varmistettava, etteivät esimerkiksi järjestöjen yleisavustukset tai työllistettävän ohjaustyöhön ja työolosuhteiden mukauttamiseen kohdennetut tuet estä palkkatuen myöntämistä tai pienennä sen määrää.
Osaoptimoinnin ongelma purettava rahastoidulla rahoitusmallilla
Palkkatuen kustannukset koituvat kunnalle heti, mutta sen hyödyt syntyvät viiveellä ja jakautuvat laajemmin kansantalouteen. Tätä osaoptimoinnin ongelmaa nykyinen yleiskatteiseen valtionosuuteen perustuva rahoitusmalli ei pura: kunnilla on kannustin leikata palkkatuesta, vaikka leikkaustoimi aiheuttaisi julkisen talouden kokonaiskustannusten nettokasvua. Siksi SOSTE esittää työllistämisen tukien rahoittamiseen rahastoitua työllisyysvastuumallia. Se laajentaisi rahoituspohjaa, vahvistaisi rahoituksen ennakoitavuutta ja valtakunnallista yhdenvertaisuutta sekä jakaisi työllistämisen kustannuksia työnantajien kesken.
Lue lisää rahastoidusta työllisyysvastuumallista.