Helsingissä 28. elokuuta 2020
Kun ruoka-avun jakelu piti laittaa koronaviruksen levitessä uusiksi, useat järjestöt ryhtyivät toimeen. Kun ilmaisia kasvomaskeja piti saada jaettua pienituloisille, järjestöt tulivat kuntien avuksi. Kun koronan aiheuttamasta ahdistuksesta haluaa jutella, järjestöistä vastataan.
Koronakriisi on tuonut näkyviin sosiaali- ja terveysjärjestöjen monipuolisen työn. Sen keskellä on valmistunut myös tuorein Järjestöbarometri 2020, joka kertoo tutkimustietoa sosiaali- ja terveysjärjestöjen tilasta ja arvioita tulevasta kehityksestä.
Tiedot perustuvat laajoihin kysely-, rekisteri- ja tilastoaineistoihin. Tutkimusjulkaisu on tehty nyt jo 12 kertaa, joten se mahdollistaa myös ajalliset vertailut järjestöjen ja niiden toimintaympäristön kehityksestä. Tämän vuoden erityisteema valottaa järjestöjen hallitustyöskentelyä.
Barometri tarjoaa järjestötyöntekijöille ja luottamushenkilöille tietoa toiminnan kehittämiseksi. Virkamiehille ja päättäjille se kertoo, miten laajaa ja monipuolista työtä järjestöissä tehdään ihmisten terveyden, hyvinvoinnin ja osallisuuden tukemiseksi ja julkisten palveluiden täydentämiseksi. Barometri kuvaa myös sitä, millaiset edellytykset järjestöillä on toimia.
SOSTEn barometrien vahvuus on perinteisesti ollut kyky tuottaa tuoreinta tietoa nopeasti, prosessi tietojen kokoamisesta analyysiin ja tulosten viestimiseen on hioutunut sutjakkaaksi. Joskus maailma kuitenkin muuttuu vielä nopeammin. Tänä vuonna korona muutti toimintaympäristöä tavalla, jota järjestöistä yksikään ei osannut tai voinut kyselyyn alkuvuodesta vastatessaan ennakoida.
Toimintaympäristön muutos pakotti myös järjestöt muuttamaan omaa toimintaansa: sisältöä, kohderyhmiä ja toimintatapoja. Järjestöt siirsivät kasvokkaisia toimintoja verkkoon tai jalkautuivat tukea tarvitsevien luo. Järjestöt vastasivat myös lisääntyneeseen kriisiavun tarpeeseen ja helpottivat liikkumis- ja kokoontumisrajoitusten saartamien ihmisten arkea asiointi- ja ruoka-avulla.
Toiminnan sopeuttamista helpotti esimerkiksi se, että rahoittajat mahdollistivat arjessa tarvittavat muutokset ilman hyväksyttämismenettelyä. Tämä edellisessä, Järjestöbarometrissa 2018 ilmennyt toive byrokratian keventämisestä toteutui siis nopeasti. Toivottavasti paluuta entiseen ei enää ole – järjestöt ovat luottamuksen arvoisia.
Entistä tärkeämpää tämä luottamus on, kun pelihaittojen vähentämiseksi Veikkaus vähentää pelien tarjontaa ja siirrymme alenevien avustusten aikaan. Mitä kankeammin rahaa voi käyttää, sitä vähemmän sillä saadaan aikaan ja sitä vaikeammin se mahdollistaa nopean reagoinnin ympäristön muutoksiin. Kulunut vuosi on myös osoittanut, kuinka tarpeellinen SOSTEn vuosi sitten esittämä rahapelipoliittinen ohjelma olisi: nyt keskustelua käydään ja ratkaisuja tehdään asia kerrallaan unohtaen monimutkaiset syy-seuraussuhteet.
Koronapandemia toi jo entuudestaan vaikeasti hahmotettaviin julkisiin palveluihin paljon muutoksia, mikä lisäsi järjestöjen antaman neuvonnan tarvetta. Tuoreen Järjestöbarometrin 2020 tulokset kertovat, että paikallisyhdistysten tarjoama neuvonta ja kokemustieto tavoittavat korostuneesti varsinkin haavoittuvia ryhmiä, kuten päihde- ja mielenterveyskuntoutujia, aistivammaisia ja palveluja tarvitsevia ikääntyneitä. Näiden ihmisten elämäntilanteissa tarvitaan monenlaista palvelua ja tukea.
Koronaa kauaskantoisempi uhka maailmallemme on ilmastonmuutos. Se ei tullut yllättäen, mutta silti siihen vastaaminen on kestänyt liian kauan. Järjestöbarometri kartoitti järjestöjen näkemyksiä ja toimintaa ilmastonmuutoksen suhteen edellisen kerran viitisen vuotta sitten. Silloin aniharva näki teeman relevantiksi toiminnalleen tai jäsenilleen. Tämä barometri osoittaa, että herääminen ja muutos on tapahtunut voimalla. Nyt aniharva näkee asian itselleen vieraaksi tai turhanaikaiseksi.
Suomessa on puhuttu vain vähän ilmastonmuutoksen vaikutuksesta sosiaaliseen hyvinvointiin ja terveyteen. Sen puheen aika on nyt, ja järjestöjen on otettava tässä keskustelussa vahva rooli.
Järjestöbarometri antaa myös tuoreimman katsauksen järjestökenttämme kehitykseen. Edelleen sote-järjestöjä perustetaan useita joka viikko, samaan aikaan aika ajaa joistakin ohi ja ne päättävät toimintansa. Tämä osoittaa, että yhdistyskenttä on elävä ja hengittävä kokonaisuus. Se muodostaa suuren osan yhteiskuntamme pohjavireestä ja selkärangasta ja luo valtavan määrän toimeliaisuutta yhteiseksi hyväksi. Ollaan ylpeitä työstä, jota teemme.
Vireä kansalaistoiminta ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys. Kukoistava järjestökenttä on sidoksissa yhteiskunnan muuhun kehitykseen. Viime vuosien mullistukset Euroopassa ja muualla maailmassa ovat osoittaneet, että kansalaisyhteiskuntaa ja sen toiminnan mahdollisuuksia pitää varjella.
Vertti Kiukas
pääsihteeri
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Artikkeli on julkaistu Järjestöbarometri 2020:ssä.