Skip to content

Sairastamisen hinta

Asiakasmaksut
Sairastamisen hinta

Sairastaminen on suhteettoman kallista pienituloisille, jotka myös paljon sairastaville. Asiakasmaksuja sekä lääkkeiden ja matkakulujen omavastuuosuuksia on nostettu viime vuosina. Asiakasmaksuja maksetaan paljon toimeentulotuella ja yhä useampi joutuu ulosottoon asiakasmaksujen vuoksi. Sairastamisen kalleus syventää sosiaalisia, taloudellisia ja terveydellisiä ongelmia, joiden korjaaminen on yhteiskunnalle kalliimpaa kuin niiden ennaltaehkäisy. Näiden ongelmien hintalappu näkyy kohonneina palvelumenoina useiden vuosien päästä.

Maksut ja omavastuuosuudet kasvaneet

Suomessa asiakkaiden omavastuuosuudet palveluista ja lääkkeistä ovat kansainvälisesti tarkasteltuna korkeat ja niitä on nostettu usean vuoden ajan. Terveyspalvelujen asiakasmaksujen enimmäisasiakasmaksuja korotettiin vuosina 2015–2016 yhteensä noin 40 prosenttia. Samanaikaisesti lääkkeiden ja terveydenhuollon matkakustannusten omavastuuosuuksia on nostettu. Kelan korvaamien terveydenhuollon yhdensuuntaisen matkan omavastuuosuus nousi vuodesta 2012 vuoteen 2016 9,25 eurosta 25 euroon ja samalla vuotuinen omavastuuosuus lähes kaksinkertaistui, 157,25 eurosta 300 euroon.

Terveyskeskuskäynnin hinta asiakasmaksun ja matkojen omavastuuosuuden jälkeen yli kaksinkertaistui vuoden 2012 jälkeen – 32 eurosta 70 euroon.

Lääkekorvauksiin on kohdistettu viime vuosina runsaasti säästötoimenpiteitä. Vuonna 2016 otettiin käyttöön vuosikohtainen alkuomavastuu eli lääkekorvauksia maksetaan 50 euron omavastuun täytyttyä. Samalla lääkekohtaisia omavastuita nostettiin ylemmässä erityiskorvausluokassa 3 eurosta 4,5 euroon ja maksukaton täyttymisen jälkeistä omavastuuta 1,5 eurosta 2,5 euroon.

Nykyiset maksukatot palveluissa, lääkkeissä ja terveydenhuollon matkoissa ovat yhteismäärältään lähes 1600 euroa vuodessa. Väestöstä 0,1 prosentilla kaikki maksukatot täyttyivät. Asiakasmaksujen maksukaton ylittäneet hyötyvät keskimäärin 520 euroa vuodessa. Vaikka maksukatot pyrkivät huojentamaan maksurasitusta, voi asiakasmaksuista muodostua merkittävä menoerä, sillä kaikki maksut eivät ole maksukaton piirissä ja maksuja ei alenneta tai jätetä perimättä.

Pienituloiset tinkivät lääkkeistä ja hoidosta

Sosiaali- ja terveyspalveluiden epätasa-arvoinen saatavuus sekä välttämättömän hoidon hinta kasvattavat eriarvoisuutta Suomessa. Pienituloiset kotitaloudet käyttävät tuloistaan suhteessa enemmän sosiaali- ja terveyspalveluihin ja lääkkeisiin kuin suurituloiset. He ovat usein ikääntyneitä ja huono-osaisia, joilla on sairastavuuden vuoksi eniten palvelujen ja hoidon tarvetta. Sairastaminen tai vamma heikentää mahdollisuuksia osallistua työhön ja vaikuttaa näin tulotasoon. Monet elävät pelkän perusturvaetuuden varassa, joita on heikennetty usean vuoden ajan.

Kun tulot eivät välttämättä riitä kattamaan kaikkia elämän välttämättömiä menoja, monet joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen tai pikavippeihin tai tinkimään lääkkeistä ja hoidoista. Pienituloisista tai paljon sairastavista joka viides joutuu ainakin toisinaan tinkimään terveydenhoidostaan tai tekemään valintoja välttämättömien lääkkeiden ja ruuan tai muiden tärkeiden elämiseen liittyvien kulujen välillä (Katri Aaltonen 2017). Jos hoitoon ei haeta ajoissa ja lääkkeet jäävät ostamatta, kasvattaa se sosioekonomisten ryhmien välisiä terveyseroja entisestäänkin ja lisää kustannuksia sosiaali- ja terveyssektorille myöhemmin kalliimpien palvelujen tarpeen kasvaessa.

Asiakkaan maksuosuutta pienennettävä

Pienetkin korotukset maksuihin ja omavastuuosuuksiin kasvattavat niiden ihmisten osuutta, jotka jättävät palveluja ja lääkkeitä käyttämättä. Lisäksi niillä voi olla odottamattomia tulonjaollisia vaikutuksia eri väestö- ja sairausryhmiin. Asiakasmaksujen ja omavastuuosuuksien kohdentuminen eri väestöryhmille on keskeinen oikeudenmukaisuuskysymys ja uudistuksissa tulee aina varmistaa, ettei muutos heikennä heikoimmassa asemassa olevien tilannetta.

Asiakasmaksujen suhteellista osuutta terveydenhuollon rahoituksesta tulee vähentää.

Rahoitus on hoidettava aiempaa vahvemmin verotuksen kautta. Samoin matkakorvausten omavastuuosuuksia tulee pienentää ja uudistaa lääkekorvausjärjestelmää.

SOSTE esittää valmistelun käynnistämistä asiakasmaksujen sekä lääke- ja matkakustannusten maksukattojen yhdistämiseksi, jotta pienituloisten tarpeenmukainen hoito saadaan turvattua. Asiakasmaksujen maksukatto, matkakatto ja lääkekatto tulisi yhdistää yhdeksi maksukatoksi, jonka tason tulisi olla korkeintaan 775 euroa. Yhdistetyn maksukaton tulisi olla tasoltaan riittävän alhainen, jotta se tosiasiallisesti kohtuullistaisi pitkäaikaissairaudesta ja runsaasta palvelujen käytöstä aiheutuvia kustannuksia. SOSTEn ehdotuksen mukaan erilliset maksukatot säilyisivät ja niitä seurattaisiin jatkossakin. Kunkin erillisen maksukaton täyttyessä asiakas ei maksaisi kyseistä palvelu-, matka- tai lääkekohtaista maksua. Kun palveluista, matkoista ja lääkkeistä perityt maksut ylittävät maksukaton (775 €), ne olisivat tämän jälkeen maksuttomia. Lisäksi SOSTE esittää, että maksukertymää tulisi tarkastella kalenterivuoden sijaan ensimmäisestä hoitokäynnistä alkavalla 12 kuukauden jaksolla.

Asiakasmaksut ja matkojen järjestäminen siirtyvät maakuntiin ja niiden toimeenpanoa on seurattava kansallisella tasolla. Lisäksi on varmistettava, että asiakasmaksuja huojennetaan tai jätetään perimättä maakunnissa lain hengen mukaisesti. Yhteiskunnan tehtävänä on turvata palvelujen ja hoidon saatavuus kaikille niitä tarvitseville, ja siksi järjestelmässä tulee olla asianmukaiset keinot väliinputoamisten ehkäisemiseksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Artikkeli

Asiakasmaksut Suomessa

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuista säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa ja asiakasmaksuasetuksessa. Lainsäädäntö määrittää sosiaali- ja terveyspalvelujen maksuille enimmäismaksut. Kunnat tai kuntayhtymät viimekädessä päättävät siitä, peritäänkö enimmäismaksu, alennettua maksua vai onko palvelu maksuton. Osa sosiaali- ja terveyspalveluista on säädetty kokonaan maksuttomiksi. Kaikille palveluille ei ole säädetty maksua, jolloin kunnat voivat periä niistä maksun korkeintaan […]

Artikkeli

Asiakasmaksut uudistuvat

Asiakasmaksulainsäädäntö uudistuu. Uudistettu lainsäädäntö astuisi voimaan vuoden 2021 alusta. Lakiluonnos sisältää paljon muutosesityksiä, joilla parannetaan asiakkaan asemaa ja selkiytetään nykytilannetta. Esimerkiksi jatkossa maksuja saisi periä vain niistä palveluista, joiden maksuista on säädetty laissa. Maksuttomista sosiaali- ja terveyspalveluista säädettäisiin kuitenkin erikseen. Laissa säädettäisiin edelleenkin enimmäismaksut, jolloin maakunnat voisivat periä palveluista laissa säädettyä alempia maksuja tai olla […]

Artikkeli

Ulosotot ja toimeentulotuki sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuissa

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja maksaa eniten paljon sairastavat, jotka ovat usein pienituloisia.  Suomessa asiakasmaksut ovat pienituloisille korkeat ja maksuja ei systemaattisesti kohtuullisteta kunnissa (EAPN-Fin 2016). Tämä johtaa monilla siihen, ettei asiakasmaksuja pysytä maksamaan, jolloin maksuja maksetaan toimeentulotuella tai ne joutuvat perintään. Asiakasmaksuista syntyneet korot ja laskutusmaksut voivat nousta kohtuuttoman korkeiksi. Osa turvautuu pikavippeihin, joista ulospääsy […]