Skip to content

Sairastamisen hinta

Asiakasmaksut
Sairastamisen hintaAsiakasmaksut

Sairastaminen on suhteettoman kallista pienituloisille ja paljon sairastaville. Asiakasmaksuja sekä lääkkeiden ja matkakulujen omavastuuosuuksia on nostettu viime vuosina. Asiakasmaksuja maksetaan paljon toimeentulotuella ja yhä useampi joutuu ulosottoon asiakasmaksujen vuoksi. Sairastamisen kalleus syventää sosiaalisia, taloudellisia ja terveydellisiä ongelmia, joiden korjaaminen on yhteiskunnalle kalliimpaa kuin niiden ennaltaehkäisy. Näiden ongelmien hintalappu näkyy kohonneina palvelumenoina useiden vuosien päästä.

Maksut ja omavastuuosuudet kasvaneet

Suomessa asiakkaiden omavastuuosuudet palveluista ja lääkkeistä ovat kansainvälisesti tarkasteltuna korkeat ja niitä on nostettu usean vuoden ajan. Terveyspalvelujen asiakasmaksujen enimmäisasiakasmaksuja korotettiin vuosina 2015–2016 yhteensä noin 40 prosenttia. Samanaikaisesti lääkkeiden ja terveydenhuollon matkakustannusten omavastuuosuuksia on nostettu. Kelan korvaamien terveydenhuollon yhdensuuntaisen matkan omavastuuosuus nousi vuodesta 2012 vuoteen 2016 9,25 eurosta 25 euroon ja samalla vuotuinen omavastuuosuus lähes kaksinkertaistui, 157,25 eurosta 300 euroon.

Terveyskeskuskäynnin hinta asiakasmaksun ja matkojen omavastuuosuuden jälkeen yli kaksinkertaistui vuoden 2012 jälkeen – 32 eurosta 70 euroon.

Lääkekorvauksiin on kohdistettu viime vuosina runsaasti säästötoimenpiteitä. Vuonna 2016 otettiin käyttöön vuosikohtainen alkuomavastuu eli lääkekorvauksia maksetaan 50 euron omavastuun täytyttyä. Samalla lääkekohtaisia omavastuita nostettiin ylemmässä erityiskorvausluokassa 3 eurosta 4,5 euroon ja maksukaton täyttymisen jälkeistä omavastuuta 1,5 eurosta 2,5 euroon.

Nykyiset maksukatot palveluissa, lääkkeissä ja terveydenhuollon matkoissa ovat yhteismäärältään lähes 1600 euroa vuodessa. Väestöstä 0,1 prosentilla kaikki maksukatot täyttyivät. Asiakasmaksujen maksukaton ylittäneet hyötyvät keskimäärin 520 euroa vuodessa. Vaikka maksukatot pyrkivät huojentamaan maksurasitusta, voi asiakasmaksuista muodostua merkittävä menoerä, sillä kaikki maksut eivät ole maksukaton piirissä ja maksuja ei alenneta tai jätetä perimättä.

Pienituloiset tinkivät lääkkeistä ja hoidosta

Sosiaali- ja terveyspalveluiden epätasa-arvoinen saatavuus sekä välttämättömän hoidon hinta kasvattavat eriarvoisuutta Suomessa. Pienituloiset kotitaloudet käyttävät tuloistaan suhteessa enemmän sosiaali- ja terveyspalveluihin ja lääkkeisiin kuin suurituloiset. He ovat usein ikääntyneitä ja huono-osaisia, joilla on sairastavuuden vuoksi eniten palvelujen ja hoidon tarvetta. Sairastaminen tai vamma heikentää mahdollisuuksia osallistua työhön ja vaikuttaa näin tulotasoon. Monet elävät pelkän perusturvaetuuden varassa, joita on heikennetty usean vuoden ajan.

Kun tulot eivät välttämättä riitä kattamaan kaikkia elämän välttämättömiä menoja, monet joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen tai pikavippeihin tai tinkimään lääkkeistä ja hoidoista. Pienituloisista tai paljon sairastavista joka viides joutuu ainakin toisinaan tinkimään terveydenhoidostaan tai tekemään valintoja välttämättömien lääkkeiden ja ruuan tai muiden tärkeiden elämiseen liittyvien kulujen välillä (Katri Aaltonen 2017). Jos hoitoon ei haeta ajoissa ja lääkkeet jäävät ostamatta, kasvattaa se sosioekonomisten ryhmien välisiä terveyseroja entisestäänkin ja lisää kustannuksia sosiaali- ja terveyssektorille myöhemmin kalliimpien palvelujen tarpeen kasvaessa.

Asiakkaan maksuosuutta pienennettävä

Pienetkin korotukset maksuihin ja omavastuuosuuksiin kasvattavat niiden ihmisten osuutta, jotka jättävät palveluja ja lääkkeitä käyttämättä. Lisäksi niillä voi olla odottamattomia tulonjaollisia vaikutuksia eri väestö- ja sairausryhmiin. Asiakasmaksujen ja omavastuuosuuksien kohdentuminen eri väestöryhmille on keskeinen oikeudenmukaisuuskysymys ja uudistuksissa tulee aina varmistaa, ettei muutos heikennä heikoimmassa asemassa olevien tilannetta.

Asiakasmaksujen suhteellista osuutta terveydenhuollon rahoituksesta tulee vähentää.

Rahoitus on hoidettava aiempaa vahvemmin verotuksen kautta. Samoin matkakorvausten omavastuuosuuksia tulee pienentää ja uudistaa lääkekorvausjärjestelmää.

SOSTE esittää valmistelun käynnistämistä asiakasmaksujen sekä lääke- ja matkakustannusten maksukattojen yhdistämiseksi, jotta pienituloisten tarpeenmukainen hoito saadaan turvattua. Asiakasmaksujen maksukatto, matkakatto ja lääkekatto tulisi yhdistää yhdeksi maksukatoksi, jonka tason yulisi kytkeä takuueläkkeen tasoon, joka on vuonna 2019 784,52 euroa. Yhdistetyn maksukaton tulisi olla tasoltaan riittävän alhainen, jotta se tosiasiallisesti kohtuullistaisi pitkäaikaissairaudesta ja runsaasta palvelujen käytöstä aiheutuvia kustannuksia. SOSTEn ehdotuksen mukaan erilliset maksukatot säilyisivät ja niitä seurattaisiin jatkossakin. Kunkin erillisen maksukaton täyttyessä asiakas ei maksaisi kyseistä palvelu-, matka- tai lääkekohtaista maksua. Kun palveluista, matkoista ja lääkkeistä perityt maksut ylittävät maksukaton (784,52 €), ne olisivat tämän jälkeen maksuttomia. Lisäksi SOSTE esittää, että maksukertymää tulisi tarkastella kalenterivuoden sijaan ensimmäisestä hoitokäynnistä alkavalla 12 kuukauden jaksolla.

Asiakasmaksut ja matkojen järjestäminen siirtyvät maakuntiin ja niiden toimeenpanoa on seurattava kansallisella tasolla. Lisäksi on varmistettava, että asiakasmaksuja huojennetaan tai jätetään perimättä maakunnissa lain hengen mukaisesti. Yhteiskunnan tehtävänä on turvata palvelujen ja hoidon saatavuus kaikille niitä tarvitseville, ja siksi järjestelmässä tulee olla asianmukaiset keinot väliinputoamisten ehkäisemiseksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

24.9.2019 15:54

SOSTEn kommentit budjettiriihen tuloksiin ja suositukset vuoden 2020 talousarvioon

Finanssipolitiikka Antti Rinteen hallitus on antamassa ensimmäisen talousarvioesityksensä tilanteessa, jossa Suomen talouden kasvun näkymät ovat selvästi heikentyneet viime vuosista. Vuonna 2018 Suomen talous kasvoi alle kahden prosentin vuosivauhtia ja kasvu hiipui jonkin verran kahdesta edellisestä vuodesta. Tästä huolimatta suhdannetilanne säilyi kohtalaisena, mikä näkyi myös suotuisana työllisyyskehityksenä. Työllisyysasteen trendi nousi loppuvuodesta yli 72 prosenttiin. Myös työttömyysaste […]

Uutinen

3.5.2019 10:03

Hallitusohjelmatavoite 3/6: asiakasmaksulain kokonaisuudistus saatetaan loppuun ja käynnistetään jatkotyö

Hallitusohjelmaneuvotteluissa ratkaistaan, miten huomisen Suomi voi. Tähän keskusteluun osallistuu laajasti myös monet kansalaisyhteiskunnan toimijat. SOSTE kokoaa yhteen yli 200 sosiaali- ja terveysjärjestöä rakentamaan sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiä, osallistumismahdollisuuksia sekä oikeudenmukaista ja vastuullista yhteiskuntaa. Sote-järjestöt tavoittavat myös kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset. Siksi ne pitävät esillä perusoikeuksia sekä hyvinvointiin tehtäviä investointeja. SOSTEn tavoitteena on sosiaalisesti eheä, […]

Uutinen

17.4.2019 10:56

Yli 420 000 asiakasmaksua päätyi ulosottoon vuonna 2018 – kasvua edellisvuodesta lähes viidennes

Vuonna 2018 julkisista palveluista määrätyistä asiakasmaksuista 420 961 kappaletta päätyi ulosottoon. Tämä on viidenneksen enemmän kuin vuonna 2017. Mukana on esimerkiksi noin 69 000 terveyskeskusmaksua sekä reilu 34 000kappaletta lasten varhaiskasvatusmaksuja. Sosiaali- ja terveyspalveluista vireille tulleita ulosottotapauksia oli yhteensä 386 471 kappaletta. Luvut pohjautuvat Valtakunnanvoudinvirastolta saatuihin tietoihin. –Koska suurimpia maksuja maksavat väestöryhmät, joilla on vähiten rahaa, on perusteltua […]