Skip to content

Ulosotot ja toimeentulotuki sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuissa

Asiakasmaksut
ToimeentulotukiAsiakasmaksutToimeentulo

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja maksaa eniten paljon sairastavat, jotka ovat usein pienituloisia.  Suomessa asiakasmaksut ovat pienituloisille korkeat ja maksuja ei systemaattisesti kohtuullisteta kunnissa (EAPN-Fin 2016). Tämä johtaa monilla siihen, ettei asiakasmaksuja pysytä maksamaan, jolloin maksuja maksetaan toimeentulotuella tai ne joutuvat perintään. Asiakasmaksuista syntyneet korot ja laskutusmaksut voivat nousta kohtuuttoman korkeiksi. Osa turvautuu pikavippeihin, joista ulospääsy on erittäin vaikeaa. Taloudellinen ahdinko ja velkakierre voivat estää lopulta kokonaan palvelujen saantia.

Ulosottotapaukset lisääntyneet vuosina 2013–2016

Vuonna 2017 asiakasmaksuista vireille tulleita ulosottotapauksia oli yhteensä 355 000. Eniten ulosotossa oli sairaala- ja muut laitoshoidon maksuja, yhteensä 100 000 tapausta. Suhteellisen pienetkin tasamaksut esimerkiksi terveyskeskuslääkärikäynneistä (20,60 € / käynti) ovat aiheuttaneet mittavalle joukolle asiakkaita maksuvaikeuksia: 66 000 terveyskeskusmaksua joutui ulosottoon. Suun terveydenhuollossa maksut voivat puolestaan nousta hyvinkin suuriksi ja niistä johtuvia ulosottotapauksia oli 62 000. Myös päivähoitomaksuja (36 000) ja kotipalvelumaksuja (5 000) oli ulosotossa runsaasti. (Lähde: Valtakunnanvoudin virasto 2018.)

Ulosottoon joutuneiden asiakasmaksujen määrä on noussut tasaisesti vuodesta 2013 vuoteen 2016 asti. Tarkasteluajan huippu saavutettiin vuonna 2016, jolloin ulosottoja oli yhteensä lähes 390 000. Kasvua selittää osaltaan vuonna 2016 tehty 27,5 prosentin korotus tasamaksuihin. Määrä kääntyi hienoiseen laskuun vuonna 2017, ulosottojen vähentyessä 8 prosenttia. Ulosottojen määrä on kuitenkin edelleen hälyttävän korkea.

Perustoimeentulotuella maksetaan asiakasmaksuja

Asiakasmaksuissa joudutaan turvautumaan usein toimeentulotukeen. Vuonna 2017 perustoimeentulotuesta maksettiin suoraan laskuttajalle hammashoitomaksuja 23 600, poliklinikkamaksuja 21 100, terveyskeskusmaksuja 20 600 ja sairaalan hoitopäivämaksuja 10 400 kotitaloudesta. Laskujen yhteissumma oli 10,6 miljoonaa euroa, josta sairaalan hoitopäivämaksuja oli 4,1 miljoonaa, suun terveydenhuollon maksuja 3,8 miljoonaa, poliklinikkamaksuja 1,7 miljoonaa, terveyskeskusmaksuja 0,8 miljoonaa ja päiväkirurgisen toimenpidemaksuja 0,2 miljoonaa euroa. On huomioitava, että näihin lukuihin ei sisälly mittava joukko asiakkaita, jotka maksavat terveyskeskusmaksun itse ja hakevat perustoimeentulotuesta siihen korvausta jälkeenpäin. (Lähde: Kela, tilasto- ja tietovarastoryhmä.)

Uudistuksen tavoitteena vähentää ulosottoja ja toimeentulotuen käyttöä

Uusi laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista pyrkii osin korjaamaan asiakasmaksuista johtuvia maksuvaikeuksia. Päätös asiakasmaksujen alentamisesta tai perimättä jättämisestä on tehtävä ennen toimeentulotuen myöntämistä. Lisäksi velvollisuus alentaa tai jättää maksut perimättä koskee jatkossa myös lyhytaikaista laitoshoitoa. Maksukattoon sisältyisi uusia palveluja kuten lyhytaikainen laitoshoito ja suun terveydenhuollon maksut, jotka joutuvat usein ulosottoon. Lisäksi maksukaton kertymisessä huomioitaisiin jatkossa myös toimeentulotuella maksetut asiakasmaksut.

SOSTE pitää ehdotuksia kannatettavina. Lisäksi SOSTE esittää, että maakuntiin luotaisiin maakunnallisesti keskitetyt laskutus- ja perintätoimistot. Laskutusta ja perintää tulisi samalla selkiyttää. Laskutusta hoitavat usein yksityiset yritykset ja perintään joutuneita laskuja siirretään perintätoimistoille, jotka ovat usein suuria kansainvälisiä yrityksiä. Perintätoiminnan harjoittaja tai muu toimeksisaaja ei saisi esiintyä velkojan toimeksiannosta hakijana tai asiamiehenä julkisen saatavan ulosotossa. Asiakasmaksujen perimistapa ei saisi myöskään johtaa perustuslain 19 §:n 3 momentin vastaiseen tilanteeseen, jossa sosiaali- ja terveyspalvelumaksut kasvaisivat niin suuriksi, että ne siirtäisivät palvelut niitä tarvitsevien ulottumattomiin. SOSTE esittää, ettei asiakasmaksujen perintätoimia saa aloittaa ennen maksun alentamista tai perimättä jättämistä, oikaisuvaatimusta tai hallinto-oikeuteen tehtyä valitusta koskevaa kirjallista päätöstä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

4.10.2019 10:01

Tuore Sosiaalibarometri 2019: Toimeentulotuki nyt läpinäkyvämpi ja leimaa vähemmän – huoli eniten tukea tarvitsevista ihmisistä on edelleen kova

Juuri julkaistu Sosiaalibarometri 2019 kuvaa muun muassa sitä, miten toimeentulotuki, viimesijainen taloudellinen turva, toimii kaksi vuotta sen jälkeen, kun perustoimeentulotuki siirrettiin Kelaan. Sosiaalibarometrissa on seurattu toimeentulotukea sekä Kelan että sosiaalitoimen näkökulmasta vuodesta 2016. Kaikkien Sosiaalibarometrin vastaajien mielestä asiakkaiden on vaikea erottaa, milloin toimeentulotukea haetaan Kelasta ja missä asioissa sosiaalitoimesta. Uudistuksen ajateltiin tuovan työajan säästöä sosiaalityöhön, […]

Uutinen

24.9.2019 15:54

SOSTEn kommentit budjettiriihen tuloksiin ja suositukset vuoden 2020 talousarvioon

Finanssipolitiikka Antti Rinteen hallitus on antamassa ensimmäisen talousarvioesityksensä tilanteessa, jossa Suomen talouden kasvun näkymät ovat selvästi heikentyneet viime vuosista. Vuonna 2018 Suomen talous kasvoi alle kahden prosentin vuosivauhtia ja kasvu hiipui jonkin verran kahdesta edellisestä vuodesta. Tästä huolimatta suhdannetilanne säilyi kohtalaisena, mikä näkyi myös suotuisana työllisyyskehityksenä. Työllisyysasteen trendi nousi loppuvuodesta yli 72 prosenttiin. Myös työttömyysaste […]

Uutinen

20.9.2019 10:00

SOSTE jatkaa yhteistyöjäsenenä eduskunnan köyhyysryhmässä

Eduskunnan köyhyysryhmä piti järjestäytymiskokouksen 12.9. Eduskunnan köyhyysryhmän tarkoituksena on viedä eteenpäin köyhyyden torjuntaa edistävää politiikkaa. Ryhmä järjestää köyhyyteen ja eriarvoisuuteen liittyviä tilaisuuksia sekä tapaa asiantuntijoita ja sidosryhmiä. Ryhmän puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Antero Laukkanen (kd.) ja varapuheenjohtajaksi kansanedustaja Hilkka Kemppi (kesk.). Ryhmän sihteeriksi valittiin SOSTEn erityisasiantuntija Anna Järvinen. Järjestäytymiskokoukseen osallistuivat lisäksi kansanedustajajista Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.), Hussein […]