Skip to content

Ulosotot ja toimeentulotuki sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuissa

Asiakasmaksut
Toimeentulotuki

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja maksaa eniten paljon sairastavat, jotka ovat usein pienituloisia.  Suomessa asiakasmaksut ovat pienituloisille korkeat ja maksuja ei systemaattisesti kohtuullisteta kunnissa (EAPN-Fin 2016). Tämä johtaa monilla siihen, ettei asiakasmaksuja pysytä maksamaan, jolloin maksuja maksetaan toimeentulotuella tai ne joutuvat perintään. Asiakasmaksuista syntyneet korot ja laskutusmaksut voivat nousta kohtuuttoman korkeiksi. Osa turvautuu pikavippeihin, joista ulospääsy on erittäin vaikeaa. Taloudellinen ahdinko ja velkakierre voivat estää lopulta kokonaan palvelujen saantia.

Ulosottotapaukset lisääntyneet vuosina 2013–2016

Vuonna 2017 asiakasmaksuista vireille tulleita ulosottotapauksia oli yhteensä 355 000. Eniten ulosotossa oli sairaala- ja muut laitoshoidon maksuja, yhteensä 100 000 tapausta. Suhteellisen pienetkin tasamaksut esimerkiksi terveyskeskuslääkärikäynneistä (20,60 € / käynti) ovat aiheuttaneet mittavalle joukolle asiakkaita maksuvaikeuksia: 66 000 terveyskeskusmaksua joutui ulosottoon. Suun terveydenhuollossa maksut voivat puolestaan nousta hyvinkin suuriksi ja niistä johtuvia ulosottotapauksia oli 62 000. Myös päivähoitomaksuja (36 000) ja kotipalvelumaksuja (5 000) oli ulosotossa runsaasti. (Lähde: Valtakunnanvoudin virasto 2018.)

Ulosottoon joutuneiden asiakasmaksujen määrä on noussut tasaisesti vuodesta 2013 vuoteen 2016 asti. Tarkasteluajan huippu saavutettiin vuonna 2016, jolloin ulosottoja oli yhteensä lähes 390 000. Kasvua selittää osaltaan vuonna 2016 tehty 27,5 prosentin korotus tasamaksuihin. Määrä kääntyi hienoiseen laskuun vuonna 2017, ulosottojen vähentyessä 8 prosenttia. Ulosottojen määrä on kuitenkin edelleen hälyttävän korkea.

Perustoimeentulotuella maksetaan asiakasmaksuja

Asiakasmaksuissa joudutaan turvautumaan usein toimeentulotukeen. Vuonna 2017 perustoimeentulotuesta maksettiin suoraan laskuttajalle hammashoitomaksuja 23 600, poliklinikkamaksuja 21 100, terveyskeskusmaksuja 20 600 ja sairaalan hoitopäivämaksuja 10 400 kotitaloudesta. Laskujen yhteissumma oli 10,6 miljoonaa euroa, josta sairaalan hoitopäivämaksuja oli 4,1 miljoonaa, suun terveydenhuollon maksuja 3,8 miljoonaa, poliklinikkamaksuja 1,7 miljoonaa, terveyskeskusmaksuja 0,8 miljoonaa ja päiväkirurgisen toimenpidemaksuja 0,2 miljoonaa euroa. On huomioitava, että näihin lukuihin ei sisälly mittava joukko asiakkaita, jotka maksavat terveyskeskusmaksun itse ja hakevat perustoimeentulotuesta siihen korvausta jälkeenpäin. (Lähde: Kela, tilasto- ja tietovarastoryhmä.)

Uudistuksen tavoitteena vähentää ulosottoja ja toimeentulotuen käyttöä

Uusi laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista pyrkii osin korjaamaan asiakasmaksuista johtuvia maksuvaikeuksia. Päätös asiakasmaksujen alentamisesta tai perimättä jättämisestä on tehtävä ennen toimeentulotuen myöntämistä. Lisäksi velvollisuus alentaa tai jättää maksut perimättä koskee jatkossa myös lyhytaikaista laitoshoitoa. Maksukattoon sisältyisi uusia palveluja kuten lyhytaikainen laitoshoito ja suun terveydenhuollon maksut, jotka joutuvat usein ulosottoon. Lisäksi maksukaton kertymisessä huomioitaisiin jatkossa myös toimeentulotuella maksetut asiakasmaksut.

SOSTE pitää ehdotuksia kannatettavina. Lisäksi SOSTE esittää, että maakuntiin luotaisiin maakunnallisesti keskitetyt laskutus- ja perintätoimistot. Laskutusta ja perintää tulisi samalla selkiyttää. Laskutusta hoitavat usein yksityiset yritykset ja perintään joutuneita laskuja siirretään perintätoimistoille, jotka ovat usein suuria kansainvälisiä yrityksiä. Perintätoiminnan harjoittaja tai muu toimeksisaaja ei saisi esiintyä velkojan toimeksiannosta hakijana tai asiamiehenä julkisen saatavan ulosotossa. Asiakasmaksujen perimistapa ei saisi myöskään johtaa perustuslain 19 §:n 3 momentin vastaiseen tilanteeseen, jossa sosiaali- ja terveyspalvelumaksut kasvaisivat niin suuriksi, että ne siirtäisivät palvelut niitä tarvitsevien ulottumattomiin. SOSTE esittää, ettei asiakasmaksujen perintätoimia saa aloittaa ennen maksun alentamista tai perimättä jättämistä, oikaisuvaatimusta tai hallinto-oikeuteen tehtyä valitusta koskevaa kirjallista päätöstä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Artikkeli

Lääkekorvausjärjestelmä potilaan suojana

Lääkekorvausjärjestelmä turvaa potilaiden mahdollisuutta hankkia tarvitsemiaan lääkkeitä kohtuullisin kustannuksin. Paljon lääkkeitä käyttävillä kustannukset voivat olla suuret, joten toimiva lääkekorvausjärjestelmä on yksi väestön hyvinvoinnin peruskivistä. Lääkkeitä myydään Suomessa vuosittain noin kolmella miljardilla eurolla. Tästä avohuollon reseptilääkkeiden osuus on reilut kaksi miljardia euroa. Itsehoitolääkkeiden osuus on noin 350 miljoonaa euroa. Kela maksoi vuonna 2017 lääkekorvauksia yhteensä yli […]

Artikkeli

Pitkäaikaissairauden vaikutukset toimeentuloon

Sairastuminen vaikuttaa ihmisen arkeen ja toimeentuloon monin tavoin. Kustannuksia alkaa kertyä lääkärikäynneistä ja tutkimuksista, vastaanotolle tehtävistä matkoista ja lääkkeistä. Mitä pitkäkestoisemmasta sairaudesta on kysymys, sitä enemmän sairastaminen ravistelee arkea. Pitkäaikaissairaudella tarkoitetaan vähintään puoli vuotta kestävää sairautta, jonka takia henkilö saa säännöllistä hoitoa tai jonka takia hän on lääkärin tai muun terveydenhuollon henkilöstön seurannassa. Osa pitkäaikaissairauksista […]

Artikkeli

Köyhyys koskettaa lukuisia sosiaali- ja terveysjärjestöjen edustamia ihmisryhmiä

Lapsiperheitä, osatyökykyisiä ihmisiä, pitkään työtä vailla olleita, pitkään sairaana olleita, vammaisia ihmisiä, vanhoja ihmisiä. Monia heistä koskettaa köyhyys, joka jäi Suomessa 1990-luvun suuren laman jälkeen korkealle tasolle. Sosiaali- ja terveysjärjestöt edustavat yhteiskunnassa näitä ihmisryhmiä. Suomi on kansainvälisin sitoumuksin lupautunut vähentämään köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien ihmisten määrää. Se onkin hieman vähentynyt, mutta paljon sitoumuksia vähemmän. Suomi […]