SOSTE esittää järjestötoiminnan avustuskeskuksen perustamista. Lähinnä yleisavustuksia jakavan avustuskeskuksen piiriin siirtyisivät valtionavustusuudistuksen yhteydessä vuodesta 2024 alkaen nykyiset Veikkaus Oy:n tuotoilla avustettavat nuoriso-, liikunta-, tiede-, taide- sekä sosiaali- ja terveysjärjestöt.
Artikkelin sisällysluettelo
Kansalaistoiminnan autonomian säilyttäminen
Kansalaisjärjestötoiminnan tuntemus
Parlamentaarinen ohjaus mahdollistaa pitkäjänteisyyden
Monialainen valmistelu ja kokonaisvaltainen päätöksenteko
Saumaton siirtyminen vuonna 2024
Järjestötoiminnan avustuskeskuksen hyödyt
Muu materiaali
Kansalaistoiminnan autonomian säilyttäminen
SOSTE esittää, että Suomeen perustetaan Järjestötoiminnan avustuskeskus huolehtimaan nykyisen Veikkaus Oy tuotoilla rahoitettavan yleishyödyllisen kansalaisjärjestötoiminnan toimintaedellytysten kohdentamisesta vuodesta 2024 alkaen.
Avustuskeskuksen keskeisenä tehtävänä olisi mahdollistaa autonomisen kansalaisjärjestötoiminnan säilyminen. Järjestötoiminnan avustuskeskus, itsenäinen valtionavustusviranomainen, sijoittuisi osaksi oikeusministeriötä tai valtioneuvoston kansliaa ja se olisi parlamentaarisessa ohjauksessa.
Pohjoismainen hyvinvointimalli perustuu vahvaan valtioon ja vahvaan kansalaisyhteiskuntaan. Kansalaisyhteiskunnan roolia yhtenä pohjoismaisen hyvinvoinnin perustana ei tule valtionavustustoiminnan uudistuksessa kadottaa. Riittävästi resursoitu monimuotoinen kansalaisjärjestötoiminta on osa sivistysvaltiota, samalla tapaa kuin vapaa ja riippumaton tiedonvälitys, ihmisoikeudet ja sosiaaliset turvaverkot.
Kansalaisjärjestötoiminnan oikeutus nousee ihmisten tarpeista. Järjestöillä itsellään on vastuu tarpeiden tunnistamisesta ja niihin reagoimisesta. Kansalaisjärjestöt ovat vaikuttaneet monella eri tavalla suomalaisten hyvinvoinnin edistymiseen, epäkohtien poistamiseen ja ihmisten arkeen. Suomessa on pitkä perinne kohdistaa kansakunnan tuloja niiden toimintaedellytysten varmistamiseen.
Kansalaisyhteiskunnan perustana on autonominen järjestötoiminta, joka edistää ihmisten harrastus- ja vaikuttamistoimintaa, yhteiskunnallisten epäkohtien muuttamista, taiteen ja kulttuurin harrastamista, liikunnallisuuden edistämistä ja merkityksellisyyden kokemista iästä riippumatta sekä vahvistaa luottamusta ja vähentää osattomuuden kokemuksia.
Kansalaisjärjestötoiminnan tuntemus
Järjestötoiminnan yhteiseen avustuskeskukseen siirtyisi valtionavustusuudistuksen yhteydessä vuodesta 2024 alkaen nykyiset Veikkaus Oy:n tuotoilla avustettavat nuoriso-, liikunta-, tiede-, taide- sekä sosiaali- ja terveysjärjestöt. Sinne ei siirtyisi yrityksille, kunnille, valtion laitoksille tai yksityishenkilöille kohdistuva avustustoiminta.
Yleisavustuksen ja erityisavustuksen käyttötarkoitukset poikkeavat toisistaan. Ministeriöillä säilyisi edelleen toimialojen erityisavustaminen. Esimerkiksi kunnille tarkoitetut nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntatoimen valtionavustukset, urheiluopistot, etsivän työn ja työpajatoiminnan kohteet, sotaveteraanien avustustoiminta sekä investointiavustukset säilyisivät ministeriöissä.
Erityisavustukset kohdistuvat usein rajattuun yhden ministeriön toimialaan, aiheeseen, aikaan tai paikkaan. Ne liittyvät yleensä myös kansallisiin ohjelmiin, poliittisiin painotuksiin sekä kehittämis-, kokeilu- tai juurruttamistoimiin. Erityisavustuksilla on usein myös vahva linkki julkisen vallan rajattuihin tavoitteisiin. Erityisavustusten säilyttäminen eri ministeriöiden osastoilla on tarkoituksenmukaista. Avustuskeskuksen tarkoitus on laaja-alaisempi ja pitkäjänteisempi. Sen tarkoituksena on pitkäjänteisen kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistaminen sekä siihen liittyvän arviointiosaamisen vahvistaminen.
Uusi perustettava järjestötoiminnan avustuskeskus olisi osa oikeusministeriötä tai valtioneuvoston kansliaa. Keskuksen toiminnasta ja sen päätöksistä vastaisi eduskunnan asettama parlamentaarisesti valittu johtokunta. Organisaation keskeiset toimijat olisivat toimialakohtaiset jaostot. Jaostoissa on toimialan järjestötoiminnan tuntemus ja osaaminen.
Parlamentaarinen ohjaus mahdollistaa pitkäjänteisyyden
Vuosittaiset avustuspäätökset tekee avustuskeskuksen johtokunta jaostojen esityksestä. Kansalaisjärjestötoiminnan resursoinnin kohdennus tai järjestöjen toiminnan ohjaaminen yksittäisen ministeriön tulostavoitteiden kautta kaventaa länsimaisen kansalaisjärjestötoiminnan autonomiaa. Parlamentaarisella päätöksenteolla voidaan varmistaa järjestötoiminnan yhdenvertaisuuden toteutuminen. Laaja-alaisesti rakennetulla ja yleisesti hyväksytyllä osallisuusrakenteella ja avoimuudella turvataan resurssien tarkoituksenmukainen kohdennus ja käyttö.
Esitys järjestötoiminnan avustuskeskuksesta tukee pääministeri Marinin hallitusohjelman tavoitteita kansalaisyhteiskunnan kehittämisessä, järjestötoiminnan toimintaedellytysten kansanvaltaisuuden lisäämisessä, autonomian kasvattamisessa, järjestöbyrokratian vähentämisessä ja resurssien siirtoa hallinnosta avustuksiin.
Nyt esitettävä järjestötoiminnan avustuskeskus on myös linjassa valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihankeen tavoitteiden kanssa. Uudistuksen tarkoituksena on, että valtionavustusten hakemisesta ja myöntämisestä tehdään entistä sujuvampaa. Hankkeessa valtionavustuskäytäntöjä kehitetään ja yhdenmukaistetaan valtionapuviranomaisten sekä valtionavustusten hakijoiden ja saajien kanssa.2
Lue lisää: Valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihanke
Monialainen valmistelu ja kokonaisvaltainen päätöksenteko
Avustuskeskuksen vahvuus on kansalaisjärjestötoiminnan olemuksen ymmärtäminen sekä vahva yleisesti ja yhteisesti hyväksytty osallisuusrakenne. Keskuksen sijoittuminen itsenäisenä valtionavustusviranomaisena joko osaksi oikeusministeriötä tai valtioneuvoston kansliaa vähentää järjestötoiminnan siiloutumista.
Avustuskeskuksen hallinnosta sekä talouden ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii avustuskeskuksen johtokunta. Johtokunnan tehtävänä on erityisesti:
- Päättää avustuskeskuksen toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta.
- Päättää myönnettävistä avustuksista jaostojen esityksestä.
- Hyväksyä ja allekirjoittaa avustuskeskuksen tilinpäätös ja toimittaa se oikeusministeriölle tai valtioneuvoston kanslialle.
Ministeriöiden virkaosaaminen, järjestöasiantuntijoiden sekä muiden asiantuntijoiden panos realisoituu toimialakohtaisissa jaostoissa. Jaostojen tehtävänä on:
- Valmistella johtokunnalle toimialansa linjauksia ja strategisia tavoitteita.
- Arvioida toimialansa avustustoiminnan käytön vaikutuksia ja kehittää avustustoiminnan vaikuttavuutta.
- Edistää yhdenmukaisia avustuskäytäntöjä huomioiden toimialan erityispiirteet.
- Valmistella ja esittää vuosittainen toimialan avustusmäärärahan käyttösuunnitelma avustuskeskuksen johtokunnalle.
- Vahvistaa järjestöjen osallisuutta avustustoiminnassa.
Avustuskeskuksen toiminnan yleinen ohjaus ja valvonta kuuluu oikeusministeriölle tai valtioneuvoston kanslialle. Ministeriöllä tai kanslialla on oikeus antaa avustuskeskuksen hallinnon järjestämistä ja avustuskeskuksen talouden hoitoa koskevia yleisiä määräyksiä. Oikeusministeriön tai valtioneuvoston kanslian tehtävänä on erityisesti valvoa avustuskeskuksen taloutta ja toimintaa sekä kirjanpidon asianmukaista hoitamista. Oikeusministeriöllä tai valtioneuvoston kanslialla on oikeus saada avustuskeskukselta kaikki tarvittavat tiedot ja selvitykset.
Avustustoiminnan oikeansuuntaisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta valvotaan muun muassa avustuskeskuksen neuvottelukunnan avulla. Sen tehtävänä on valmistella lausuntoja johtokunnalle avustuskeskuksen yleisistä linjauksista ja strategisista tavoitteista, arvioida avustuskeskuksen avustustoiminnan käytön vaikutuksia ja suunnitella avustustoiminnan vaikuttavuutta. Sen tehtävänä on lisäksi arvioida avustuspolitiikkaa ja avustuksia koskevaa päätöksentekoa sekä koota tietoa kansalaisyhteiskuntakehityksestä ja järjestöjen muuttuvista tarpeista pitkällä ajalla tarkasteltuna. Sen tehtävänä on erityisesti vahvistaa järjestöjen osallisuutta avustustoiminnassa.
Lue lisää: Järjestöjä koskevat valtionavustuskäytännöt Ehdotukset niiden kehittämiseksi ja yhdenmukaistamiseksi
Saumaton siirtyminen vuonna 2024
SOSTE esittää, että Järjestötoiminnan avustuskeskuksen toiminta käynnistyy vuonna 2024. Avustuskeskuksen henkilöstö muodostuisi nykyisistä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukseen virkamiehistä.
Itsenäisen oikeusministeriön tai valtioneuvoston kanslian yhteydessä toimivan keskuksen nopean käynnistymisen edellytyksenä on, että nykyinen järjestötoiminnan tuntemus saadaan siirtymään saumattomasti uuteen organisaatioon.
Avustuskeskuksen toiminnan kokonaisvolyymin arvioidaan olevan vuoden 2019 avustustason perusteella yhteensä noin 400 miljoonaa euroa jaettavina yleis- ja toiminta-avustuksina.
Esitetyssä mallissa säilyy opetus- ja kulttuuriministeriössä sekä sosiaali- ja terveysministeriössä eri yhteisömuotojen erityisavustamisen osaaminen. Mallissa ei oleta kantaa siihen, miten erityisavustusten hakua, valmistelua tai valvontaa tulisi kehittää tai järjestellä.
Järjestötoiminnan avustuskeskuksen sidosryhmiä ovat todennäköisesti oikeusministeriö, valtioneuvoston kanslia, valtionkonttori, kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE, patentti- ja rekisterihallitus, opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä aikaisemmin kuvattujen toimialojen järjestöt.
Järjestötoiminnan avustuskeskuksen hyödyt
- Yhteisen järjestötoiminnan avustuskeskus -mallin keskeiset hyödyt:
- Valtionavustustoiminnan resurssien hallinnointi tehostuu.
- Avustuskeskus mahdollistaa käytännössä yhdenmukaiset avustuskäytännöt .
- Laaja-alaisen, eri tehtäväalueita käsittävän järjestötoiminnan kehittymisen mahdollisuudet paranevat.
- Rajapintatoiminnan rahoittaminen helpottuu.
- Kansalaisjärjestötoiminnan autonomian säilyminen varmistuu.
- Järjestöjen yhdenvertaisuus valtionavustustoiminnassa lisääntyy.
Elinvoimaisen kansalaisjärjestötoiminnan menestyksen avaimet ovat sen kyvyssä tarttua muutoksen tarjoamiin mahdollisuuksiin ja tarjota niihin ratkaisuja. Kansalaisyhteiskunnan vahvuuksien säilyttämiseksi tarvitaan vakaa ja ennustettava rahoitus.
Esitetyssä mallissa halutaan varmistaa kansalaisjärjestöjen yleisavustuksiin, kohdennettuihin yleisavustuksiin tai toiminta-avustuksiin perustuvan toiminnan pitkäjänteinen kehittyminen järjestöautonomiaa kunnioittaen.
Lue lisää SOSTEn materiaaleista
- SOSTEn verkkosivusto: Tuetaan kansalaisjärjestöjen elinvoimaa uudistamalla avustusjärjestelmää
- Uutinen 8.11.2021: SOSTE esittää uuden järjestötoiminnan avustuskeskuksen perustamista
- PDF-esitys 4.11.2021: SOSTEn esitys Järjestötoiminnan avustuskeskukseksi