5. Tuetaan kansalaisjärjestöjen elinvoimaa uudistamalla avustusjärjestelmä ja keventämällä tarpeetonta sääntelyä
Vapaa kansalaisyhteiskunta on demokratian, yhteiskuntarauhan ja kestävyyden sekä yhteiskunnassa syntyvän sosiaalisen pääoman edellytys.
Kansalaisyhteiskunta on olennainen osa vahvaa yhteiskuntaa, jossa kansalaiset osallistuvat ja vaikuttavat.
SOSTEn suositukset avustusjärjestelmän uudistamiseksi ja periaatteiksi
1. Avustusjärjestelmien kehittäminen on aloitettava viipymättä ja irrallisena VA-digihankkeesta. Järjestelmän uudistamisen tavoitteeksi asetetaan byrokratian vähentäminen, järjestöjen autonomian kunnioittaminen sekä avoimuuden ja läpinäkyvyyden säilyttäminen.
2. Uudistuksen vetovastuu on annettava neutraalille taholle, kuten oikeusministeriön demokratiayksikölle, jonka tehtävänä on koordinoida viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutusta koko valtion tasolla.
3. Uudistustyöhön on otettava mukaan sekä tuotonjaosta vastaavien viranomaisten että avustuksia saavien järjestöjen edustus. Esimerkkinä voidaan käyttää rahankeräyslain uudistusta, joka valmisteltiin laaja-alaisesti järjestöjen ja muiden asiantuntijoiden kanssa.
4. Rajataan perustettavan ryhmän työ vain kansalaisjärjestöille maksettaviin pelituottoihin.
5. Avustuslajeja tulisi olla tulevaisuudessa kolme: toiminta-avustus – joka korvaisi nykyisen yleisavustuksen ja kohdennetut avustukset – kehittämisavustus ja investointiavustus. Toiminta-avustusta vahvistamalla mahdollistetaan järjestöjen toiminnan jatkuvuus ja kehittäminen.
6. Veikkausvoittovaroista kertyvien tuottojen laskiessa järjestöjen toimintaedellytykset on turvattava laskemalla arpajaisveroa.
SOSTEn tavoitteet avustusjärjestelmälle
Vapaa ja vahva kansalaisyhteiskunta – järjestöjen merkitys yhteiskunnassa
Avustusjärjestelmä Tämä on artikkeli on osa SOSTEn kärkitavoiteesta avustusjärjestelmä. Linjattu 9.12.2019 Vapaa kansalaisyhteiskunta on demokratian, yhteiskuntarauhan ja kestävyyden sekä yhteiskunnassa syntyvän sosiaalisen pääoman edellytys. Se on olennainen osa vahvaa yhteiskuntaa, jossa kansalaiset osallistuvat ja vaikuttavat. Sosiaalinen aktiivisuus vähentää riskiä sairastua moniin vakaviin sairauksiin, kuten sydänsairauksiin ja masennukseen. Sosiaalisesti aktiivisilla ihmisillä on myös pienempi kuolleisuuden ja pitkäaikaisen […]
Avustusjärjestelmän nykytila ja kehittämiskohteet
Avustusjärjestelmä Tämä on artikkeli on osa SOSTEn kärkitavoiteesta avustusjärjestelmä. Linjattu 9.12.2019 Rahapeleistä kertyvillä tuotoilla tuetaan Suomessa yleishyödyllistä toimintaa. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustukset jakaa sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA). Opetus- ja kulttuuriministeriön kautta jaetaan liikuntaa, huippu-urheilua, tiedettä ja nuorisotyötä koskevat avustukset, ja hevosurheiluun ja -kasvatukseen liittyvät avustukset jakaa maa- ja metsätalousministeriö. Hakumenettelyt, […]
Ajankohtaista avustusjärjestelmästä
Voiko yleishyödyllinen yhdistys tai säätiö saada kustannustukea?
Järjestöille Monet järjestöt ovat joutuneet taloudellisen ahdinkoon koronapandemian takia. Siksi myös SOSTE on saanut jäsenjärjestöiltään paljon kysymyksiä tarjolla olevista tukimuodoista. Viimeksi on askarruttanut uuden kustannustuen soveltuvuus yleishyödyllisille yhdistyksille ja säätiöille. Tietoa Suomen hallituksen yrityksille suuntaamista tukitoimista on ollut runsaasti tarjolla eri lähteistä. Se on kuitenkin ollut järjestöjen kannalta hämmentävää ja ristiriitaista, ja siksi useat järjestöt ovat […]
Julkisen talouden suunnitelmassa tulee huomioida koronavirusepidemian vaikutukset heikoimmassa asemassa oleviin
Toimeentulo Valtioneuvosto antoi 16.4. selonteon Suomen julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2021 – 2024. Selonteossa luonnollisesti korostuvat vallitsevan koronavirusepidemian hallintaan liittyvät lyhyen aikavälin toimenpiteet. SOSTEn keskeiset huomiot julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2021 – 2024 SOSTE pitää hallituksen kevään 2020 aikana päättämien koronaepidemiaan vastaamiseen liittyvien talouspoliittisten toimien kokonaisuutta pääasiassa hyvänä, mutta toivoo jatkossa tarkempaa finanssipolitiikan kohdentamista. Yhteiskunnassa heikoimmassa […]
Myös järjestöjen apua tarvitaan nyt – avunannon edellytykset turvattava
Avustusjärjestelmä Tällä hetkellä osa järjestöistä peruu toimintojaan koronaviruksen takia, osa taas lisää niitä. Esimerkiksi erilaiset mielenterveyden tukipalvelut käyvät nyt kovilla kierroksilla. Huoli koronaviruksesta näkyy niissä lisääntyneinä yhteydenottoina, ja ne tarvitsisivat pikaisesti lisää resursseja. Myös kotiväkivallan ennakoidaan lisääntyvän, kun ihmiset ovat enemmän neljän seinän sisällä. Myös tähän huoleen vastaamiseen on järjestöillä kohotettu valmius. Esimerkkejä löytyy helposti muitakin. […]
Kansalaisyhteiskunta tärkeä puheissa – säädösten valmistelussa marginaalissa
Kansalaisyhteiskunta Puolueet, jotka istuivat Juha Sipilän hallituksen aikana oppositiossa, pitivät ennen viime kevään eduskuntavaaleja ääntä siitä, että Sipilän hallitus valmisteli lakeja kapea-alaisesti. Oppositiopuolueet tukivat kansalaisjärjestöjen laajaa osallisuutta ja halusivat ihmisten – palveluiden ja sosiaaliturvan käyttäjien – äänen kuuluviin. Oppositiopuolueet halusivat parantaa järjestöjen toimintaedellytyksiä ja keventää byrokratiaa. Tämä henki jatkui vaalien yli, Antti Rinteen ja myös Sanna […]
Lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi perusturvaan tarvitaan lisää panostuksia
Perusturva Köyhyys on Suomessa vähentynyt 2010-luvulla vain vähän. Lapsiperheissä köyhyys on vuosikymmenen alun laskun jälkeen alkanut uudelleen kasvaa. Köyhyys koskee laskentatavasta riippuen 119 000–150 000 lasta. VTT Pertti Honkasen SOSTElle tekemä tuore selvitys osoittaa, että vuodesta 2015 vuoteen 2019 tulonsiirtojen ja verotuksen muutosten yhteisvaikutus on ollut hyvätuloisia suosiva ja pienituloisille kielteinen. Selvityksen mukaan tämä kehitys kääntyy […]