Äänestäjä, näin erotat järjestö­ystävällisen kuntavaali­ehdokkaan!

SOSTEblogi Ulla Kiuru.

Etusivu / Blogi / Äänestäjä, näin erotat järjestö­ystävällisen kuntavaali­ehdokkaan!

Luin eduskuntapuolueiden kuntavaaliohjelmat läpi sillä silmällä, miten järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan merkitys niissä näkyi. On ilahduttavaa todeta, että lähes kaikkien eduskuntapuolueiden kuntavaaliohjelmissa mainittiin järjestöt ja niiden rooli tavalla tai toisella kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjinä.

Järjestöjen työ ei noussut keskeiseen rooliin ohjelmien painotuksissa, mutta se ei myöskään jäänyt sivulauseen asemaan. Järjestöjen toiminta liitettiin usein kuntalaisten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä vahvistavaksi tekijäksi sekä harrastusmahdollisuuksien tarjoajaksi.

Esimerkiksi SDP:n vaaliohjelmassa järjestöt nähtiin merkittävinä kuntien kumppaneina, ihmisten vaikuttamiskanavina, arjen yhteisöllisyyden luojina ja vertaistuen tarjoajina. Keskusta painotti, että huolenpito ja vastuu lähimmäisistä ovat tärkeä osa ihmisyyttä ja tässä työssä järjestöillä on keskeinen rooli.

Kokoomuksen ohjelmassa yhdistyksillä nähtiin olevan roolia myös kunnan elinvoiman synnyttämisessä. Ohjelmassa korostettiin erityisesti seurojen ja järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä ihmisten liikkumisessa ja harrastamisessa. Myös RKP näki panostukset aktiiviseen yhdistystoimintaan hyvinvointia edistävänä asiana, joka tekee kunnista elinvoimaisia ja viihtyisiä.

Kristillisdemokraateille painottuivat erityisesti liikunta ja kulttuuri hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Vihreille kunnassa tapahtuva järjestö- ja vapaaehtoistoiminta puolestaan nähtiin tärkeänä voimavarana ja julkisen palveluverkon täydentäjänä, jonka työtä tuetaan ja arvostetaan.

Vasemmistoliitto korosti järjestöjen roolia myös työllisyyspolitiikassa. Puolue toi esiin, että esimerkiksi järjestöjen työllisyyspoliittiset hankkeet, kuntouttava työtoiminta, nuorten työllistäminen ja hankerahat ovat osa kuntien työllistämistä.

Järjestöjen toimintaedellytykset koettiin tärkeiksi

SOSTEn yksi keskeinen kuntavaalitavoite on järjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen paikallisesti. Asia on ajankohtainen, sillä järjestöjen toimintaedellytykset ovat vaikeutuneet. Järjestöbarometri 2020 mukaan neljäsosalla (25 prosenttia) tilamaksut ovat kohonneet tai ilmaiset tilat ovat muuttuneet maksullisiksi. Samoin neljäsosalla kunta-avustusten määrä on vähentynyt tai loppunut kokonaan.

Järjestöjen toiminta ja lisäarvo kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjinä tunnustettiin varsin hyvin puolueiden vaaliohjelmissa. Mutta entä järjestöjen resurssit, mitä puolueet olivat niistä mieltä?

Ilahduttavaa oli huomata, että itse asiassa melko monen puolueen ohjelmassa puhuttiin myös järjestötoiminnan tukemisesta.

Esimerkiksi keskustan mukaan kuntien tulee tukea järjestöjä, jotta niillä on mahdollisuus toimia ja tehdä hyvää. Tämä tarkoittaa muun muassa toiminnan puitteiden tarjoamista ja kumppanuussopimuksia. SDP tuo esille järjestöjen avustamisen tärkeyden toteamalla, että kuntien on turvattava järjestöjen toimintaedellytykset muun muassa myöntämällä avustuksia ja tarjoamalla toimitiloja.

Myös vasemmistoliitto korostaa järjestöjen toimintaedellytyksistä huolehtimisen tärkeyttä. Puolueen mukaan kuntien tiloja pitää tarjota kansalaisjärjestöjen ja vapaa-ajan toimintaa tuottavien järjestöjen käyttöön maksutta.

RKP korosti halua toimivalle yhteistyölle kuntien, valtion ja kolmannen sektorin välillä. Puolue myös haluaa turvata kolmannen sektorin pitkäjänteiset toimintaedellytykset.

Järjestöjen rooli palveluntuottajina tunnistettiin ja tunnustettiin

Perinteisen, pitkälti vapaaehtoisuuteen perustuvan kansalaisjärjestöroolin lisäksi järjestöt noteerattiin myös sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajina. Palveluntuottajajärjestöt kytkettiin erityisesti kuntien hankintoihin liittyviin tavoitteisiin ja erityisryhmien palveluiden tuottamiseen. Hankinnoissa korostettiin laatua ja sitä, että ne olisi voitava jakaa osiin, jotta myös pienemmät toimijat (kuten järjestöt) voisivat osallistua kilpailutuksiin ja tarjota palvelujaan.

Mitä järjestöjä odottaa vaalien jälkeen?

Kuntavaaliohjelmien perusteella nykyiset eduskuntapuolueet ovat pääsääntöisesti järjestömyönteisiä. Äänestäjälle, joka pitää järjestöjen toimintaa kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ensisijaisena, antaisin seuraavanlaiset vinkit tarkistuslistaan äänestyspäätöstä tehdessään.
Järjestöystävällisen kunnan tunnusmerkkejä ovat:

  1. Järjestöjen työ tunnistetaan ja tunnustetaan muuallakin kuin juhlapuheissa.
  2. Järjestöt otetaan mukaan palveluiden kehittämiseen. Yhteistyölle on luotava pysyvät rakenteet, kuten esimerkiksi järjestöneuvottelukunta tai jokin muu vastaava yhteistyörakenne.
  3. Kuntalaista osataan tarvittaessa ohjata järjestöjen neuvonnan, tuen ja avun piiriin.
  4. Kunnan ja järjestöjen yhteydenpidon ja sujuvan tiedonkulun varmistamiseksi kunnissa on oltava hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori tai järjestökoordinaattori. Jos sellaista pestiä ei vielä ole, on sellainen perustettava. Pienet kunnat voivat palkata yhdessä.
  5. Järjestöjen työ ja vapaaehtoistoiminta tehdään mahdolliseksi tarjoamalla edullisia tai maksuttomia toimitiloja järjestöjen käyttöön ja myöntämällä kunta-avustuksia.

Kysykää ehdokkailta, mitä mieltä he näistä asioista ovat!

Ulla Kiuru yhteiskuntasuhdepäällikkö