Skip to content

Äänestäjä, näin erotat järjestöystävällisen kuntavaaliehdokkaan!

8.6.2021 10.00

Kuntavaalit
Hyvinvoivat ihmisetHyvinvointi ja terveysKansalaisyhteiskuntaKuntavaalitSosiaali- ja terveyspalvelutSote-järjestötTyöllisyys
yhteiskuntasuhdepäällikkö

Luin eduskuntapuolueiden kuntavaaliohjelmat läpi sillä silmällä, miten järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan merkitys niissä näkyi. On ilahduttavaa todeta, että lähes kaikkien eduskuntapuolueiden kuntavaaliohjelmissa mainittiin järjestöt ja niiden rooli tavalla tai toisella kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjinä.

Järjestöjen työ ei noussut keskeiseen rooliin ohjelmien painotuksissa, mutta se ei myöskään jäänyt sivulauseen asemaan. Järjestöjen toiminta liitettiin usein kuntalaisten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä vahvistavaksi tekijäksi sekä harrastusmahdollisuuksien tarjoajaksi.

Esimerkiksi SDP:n vaaliohjelmassa järjestöt nähtiin merkittävinä kuntien kumppaneina, ihmisten vaikuttamiskanavina, arjen yhteisöllisyyden luojina ja vertaistuen tarjoajina. Keskusta painotti, että huolenpito ja vastuu lähimmäisistä ovat tärkeä osa ihmisyyttä ja tässä työssä järjestöillä on keskeinen rooli.

Kokoomuksen ohjelmassa yhdistyksillä nähtiin olevan roolia myös kunnan elinvoiman synnyttämisessä. Ohjelmassa korostettiin erityisesti seurojen ja järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä ihmisten liikkumisessa ja harrastamisessa. Myös RKP näki panostukset aktiiviseen yhdistystoimintaan hyvinvointia edistävänä asiana, joka tekee kunnista elinvoimaisia ja viihtyisiä.

Kristillisdemokraateille painottuivat erityisesti liikunta ja kulttuuri hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Vihreille kunnassa tapahtuva järjestö- ja vapaaehtoistoiminta puolestaan nähtiin tärkeänä voimavarana ja julkisen palveluverkon täydentäjänä, jonka työtä tuetaan ja arvostetaan.

Vasemmistoliitto korosti järjestöjen roolia myös työllisyyspolitiikassa. Puolue toi esiin, että esimerkiksi järjestöjen työllisyyspoliittiset hankkeet, kuntouttava työtoiminta, nuorten työllistäminen ja hankerahat ovat osa kuntien työllistämistä.

Järjestöjen toimintaedellytykset koettiin tärkeiksi

SOSTEn yksi keskeinen kuntavaalitavoite on järjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen paikallisesti. Asia on ajankohtainen, sillä järjestöjen toimintaedellytykset ovat vaikeutuneet. Järjestöbarometri 2020 mukaan neljäsosalla (25 prosenttia) tilamaksut ovat kohonneet tai ilmaiset tilat ovat muuttuneet maksullisiksi. Samoin neljäsosalla kunta-avustusten määrä on vähentynyt tai loppunut kokonaan.

Järjestöjen toiminta ja lisäarvo kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjinä tunnustettiin varsin hyvin puolueiden vaaliohjelmissa. Mutta entä järjestöjen resurssit, mitä puolueet olivat niistä mieltä?

Ilahduttavaa oli huomata, että itse asiassa melko monen puolueen ohjelmassa puhuttiin myös järjestötoiminnan tukemisesta.

Esimerkiksi keskustan mukaan kuntien tulee tukea järjestöjä, jotta niillä on mahdollisuus toimia ja tehdä hyvää. Tämä tarkoittaa muun muassa toiminnan puitteiden tarjoamista ja kumppanuussopimuksia. SDP tuo esille järjestöjen avustamisen tärkeyden toteamalla, että kuntien on turvattava järjestöjen toimintaedellytykset muun muassa myöntämällä avustuksia ja tarjoamalla toimitiloja.

Myös vasemmistoliitto korostaa järjestöjen toimintaedellytyksistä huolehtimisen tärkeyttä. Puolueen mukaan kuntien tiloja pitää tarjota kansalaisjärjestöjen ja vapaa-ajan toimintaa tuottavien järjestöjen käyttöön maksutta.

RKP korosti halua toimivalle yhteistyölle kuntien, valtion ja kolmannen sektorin välillä. Puolue myös haluaa turvata kolmannen sektorin pitkäjänteiset toimintaedellytykset.

Järjestöjen rooli palveluntuottajina tunnistettiin ja tunnustettiin

Perinteisen, pitkälti vapaaehtoisuuteen perustuvan kansalaisjärjestöroolin lisäksi järjestöt noteerattiin myös sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajina. Palveluntuottajajärjestöt kytkettiin erityisesti kuntien hankintoihin liittyviin tavoitteisiin ja erityisryhmien palveluiden tuottamiseen. Hankinnoissa korostettiin laatua ja sitä, että ne olisi voitava jakaa osiin, jotta myös pienemmät toimijat (kuten järjestöt) voisivat osallistua kilpailutuksiin ja tarjota palvelujaan.

Mitä järjestöjä odottaa vaalien jälkeen?

Kuntavaaliohjelmien perusteella nykyiset eduskuntapuolueet ovat pääsääntöisesti järjestömyönteisiä. Äänestäjälle, joka pitää järjestöjen toimintaa kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ensisijaisena, antaisin seuraavanlaiset vinkit tarkistuslistaan äänestyspäätöstä tehdessään.
Järjestöystävällisen kunnan tunnusmerkkejä ovat:

  1. Järjestöjen työ tunnistetaan ja tunnustetaan muuallakin kuin juhlapuheissa.
  2. Järjestöt otetaan mukaan palveluiden kehittämiseen. Yhteistyölle on luotava pysyvät rakenteet, kuten esimerkiksi järjestöneuvottelukunta tai jokin muu vastaava yhteistyörakenne.
  3. Kuntalaista osataan tarvittaessa ohjata järjestöjen neuvonnan, tuen ja avun piiriin.
  4. Kunnan ja järjestöjen yhteydenpidon ja sujuvan tiedonkulun varmistamiseksi kunnissa on oltava hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori tai järjestökoordinaattori. Jos sellaista pestiä ei vielä ole, on sellainen perustettava. Pienet kunnat voivat palkata yhdessä.
  5. Järjestöjen työ ja vapaaehtoistoiminta tehdään mahdolliseksi tarjoamalla edullisia tai maksuttomia toimitiloja järjestöjen käyttöön ja myöntämällä kunta-avustuksia.

Kysykää ehdokkailta, mitä mieltä he näistä asioista ovat!

Kommentit

  1. Arja Hurme sanoo:

    Olisiko mahdollista saada paikka tai jokin tila, jossa ikäihmiset voisivat kokoontua pelaamaan seurapelejä ja juttelemaan.
    Nuoriso pelaamaan videopelejä tms. ja hengailemaan, keski-ikäiset pitämään palavereita, pikkulapset äiteineen teemakahvitteluja, sellainen kaikkien yhteinen kumppanuustalo olisi tarpeellinen Parolassa.
    Siellä voisi pitää pieniä juhlia ja eri tilaisuuksia sekä kerhotoimintaa, luentoja eri aiheista yms. yms.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
yhteiskuntasuhdepäällikkö

24.9.2021 09:00

Marinin hallituksen arvosana laski hyvästä tyydyttävään

Kansalaisyhteiskunta Hallituksen jokasyksyinen budjettiriihi oli ja meni, mutta mitä jäi käteen? Arvioin hallituksen päätöksiä SOSTEn keskeisten vaikuttamiskärkien kautta: työllisyys ja toimeentulo terveyteen ja hyvinvointiin investointi ilmastotoimet Edellisessä hallituksen puoliväliriihen arvioinnissa yleisarvosana oli vielä hyvä 8,0. Nyt yleisarvosanaksi tuli 7,3 – siis tyydyttävä. Analyysien tueksi olen käyttänyt SOSTEn asiantuntija-arvioita siitä, mitä hyvää tai mitä huonoa ja epäselvää riihen […]

Blogi
erityisasiantuntija

30.8.2021 13:00

Toimeentulotukilakia uudistetaan – kerro meille näkemyksesi!

Sosiaaliturvauudistus Sosiaaliturvaa uudistetaan pitkäjänteisellä komiteatyöllä, mutta toimeentulotuen ilmiselviin epäkohtiin halutaan puuttua jo nopeammin. Sosiaali- ja terveysministeriön toimeentulotukityöryhmän mietintö julkaistiin 10.8.2021. Siinä ryhmä ehdottaa muutoksia lakiin, tekee ehdotuksia sen toimeenpanoon ja tuen hakemiseen liittyen sekä nostaa esiin jatkoselvittelyä vaativia kysymyksiä. Keskeisenä tavoitteena kerrotaan, että haavoittuvimmassa asemassa olevien asiakkaiden tuen tarpeisiin vastataan nykyistä paremmin. Lue lisää:  Työryhmä esittää […]

Blogi
johtaja, varapääsihteeri

27.8.2021 09:30

Työtaakka hyvinvointialueiden pystyttämisessä on valtava – nyt kysytään malttia ja kykyä tarjota järjestön osaamista oikeaan paikkaan

Sote-uudistus Hyvinvointialueiden rakentaminen on alkanut, ja elokuun loppuun mennessä kaikille alueille on saatu nimettyä väliaikaiset valmistelutoimielimet (Vate). Ne koostuvat alueen viranhaltijoista ja toimikausi kestää maaliskuulle 2022 asti, kunnes aluevaltuustojen nimeämät aluehallitukset aloittavat työnsä. Vaten työ on hallinnollista. Työsarkana on hoitaa lähinnä tulevien hyvinvointialueiden työnantajana ja palvelujen järjestäjänä toimimiseen tarvittavia valmistelutehtäviä. Hallinnollisen työn määrä hirvittää. Noin 173 […]