Jokainen on kuntalainen. Mutta mikä tekee kunnasta hyvän paikan asua? Elämäntilanne vaikuttaa tähän arvioon totta kai paljon. Itselleni tärkeitä pikkulapsiperheeni arjessa ovat laadukkaat varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen palvelut, vaunuille mentäväksi auratut tiet sekä toimivat neuvola- ja sote-palvelut vilkkaan arjen tukena. Näiden perusasioiden jälkeen ajatus kuitenkin siirtyy nopeasti kohti niitä asioita, jotka tekevät perheeni arjesta mielekästä, onnellisempaa.
Järjestöt kunnan kumppaneita, palveluntuottajia, vierelläkulkijoita
On kyse sitten robottikerhosta, jalkapallotreeneistä, isoäidin teatterimatkoista tai sairastuneen sukulaisen saamasta vertaistuesta potilasjärjestöltä, järjestöt tuottavat lähes jokaisen suomalaisen arkeen jotain sellaista, mikä viihdyttää, kiinnittää, luo yhteisöllisyyttä, lisää hyvinvointia ja liikuttaa – niin henkisesti kuin fyysisestikin. Järjestöt ovat tärkeä osa kuntien elinvoimaisuutta ja pitovoimaa.
Järjestöt ovat mitä suurimmissa määrin myös kunnan kumppaneita, palveluntuottajia ja tukea tarvitsevan ihmisen vierelläkulkijoita. Sosiaali- ja terveysalan yhdistykset ja seurakunnan diakoniatyö ovat usein paikkaamassa siellä, missä tarve avulle on suurin. Suomessa on noin puoli miljoonaa sote-järjestössä vapaaehtoisena toimivaa ihmistä, jotka tekevät päivittäin tärkeää työtä lähimmäisen terveyden, hyvinvoinnin ja toimivan arjen puolesta.
Tuleva sote-uudistus haastaa sekä päättäjiä että järjestöjä määrittelemään kansalaisyhteiskunnan asemaa tukea tarvitsevien suomalaisten uusilla palvelupoluilla. Oman vaikutuksensa tilanteeseen antaa Veikkauksen tuottojen laskeva ennuste.
Mallia hyvistä toimintavoista vaikkapa SiunSotesta
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävän jakautuessa kunnan ja tulevien hyvinvointialueiden yhteiseksi tehtäväksi tulee järjestöillä olemaan yhä useampia yhdyspintoja julkisten toimijoiden kanssa. Meidän kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden päättäjien on kehitettävä toimintatapoja, joilla järjestöjen paperin pyöritykseen ja yhteistyön hallinnointiin ei kulu kohtuuttomasti voimavaroja. Mallia hyvistä toimintatavoista voi hakea vaikkapa SiunSotesta, yhteistyö on luistanut Pohjois-Karjalassa mallikkaasti jo vuosia.
Yhdessä tekemisen ehdotuksia ja ratkaisun aineksia
Haluan antaa myös kannustuksen sanan muutosten kanssa painiville järjestöille: nyt kun tulevan sote-järjestelmän rakenteet alkavat olemaan tiedossa, kannattaa ryhtyä miettimään, mihin järjestön toiminta sopii tässä kokonaisuudessa. Kuntapäättäjiä ja hyvinvointialueiden valmistelijoita kohdatessa voittaja on järjestö, joka tuo pöytään yhdessä tekemisen ehdotuksia ja ratkaisun aineksia.
Tosin myönnän, että järjestöjen omasta osuudesta en sittenkään ole kovinkaan huolissani. Ratkaisujen tekijöitä ja auttavan käden ojentajia on suomalainen järjestökenttä täynnä. Tämä nähdään yhä uudestaan niin jokaisen suomalaisen arjessa kuin alueilla ja kansallisella tasolla koronakriisin hoidossa. Järjestöt tunnistavat tarpeen ja tarttuvat toimeen nopeammin kuin julkiset rakenteet usein taipuivat. Ketteryys on järjestökentän valttikortti, samoin sujuva mutkattomuus. Olen aivan varma, että kansalaisyhteiskunnan rooli pysyy vahvana jatkossakin, niin kotikunnissa kuin maakunnissakin.
Annika Saarikko
tiede- ja kulttuuriministeri, Keskustan puheenjohtaja
annika.saarikko(at)eduskunta.fi
Tulevaisuuden hyvinvointikunta – eduskuntapuolueiden blogisarja
Kuntavaaleissa päätetään, miten arjen asiat hoidetaan paikallisesti seuraavan neljän vuoden aikana. Kuntien rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä korostuu sote-uudistuksen jälkeisessä maailmassa. SOSTE mahdollistaa moniäänisen näkemysten esittämisen ja keskustelun hyvinvointikunnan rakennuselementeistä kutsumalla eduskuntapuolueiden puheenjohtajat kirjoittamaan blogisarjaamme. Tekstissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa SOSTEn kantoja. Löydät kaikki sarjan bloggaukset Vallan käytäviltä -tunnisteella.