Skip to content

Asiakasmaksujen uudistukselle sekä ruusuja että risuja

11.9.2018 12.54

Asiakasmaksut
Hyvinvoivat ihmisetAsiakasmaksuSote-uudistusAsiakasmaksutSosiaali- ja terveyspalvelut

Asiakasmaksulakiluonnos lähetettiin kesäkuussa lausunnolle. Lakiluonnos sisältää paljon muutosesityksiä, joita järjestökentällä on toivottu ja joilla parannetaan asiakkaan asemaa.

Lakiluonnos selkiyttää nykytilannetta. Esimerkiksi jatkossa maksuja saisi periä vain niistä palveluista, joiden maksuista on säädetty laissa. Tällä estettäisiin villien maksukäytäntöjen kehittymistä. Lisäksi laissa säädettäisiin edelleenkin enimmäismaksut, jolloin maakunnat voisivat periä palveluista laissa säädettyä alempia maksuja tai olla perimättä niitä. Palveluasumisen maksuista säädettäisiin vihdoinkin laissa ja alle 18-vuotiaiden terveyspalvelut olisivat jatkossa pääosin maksuttomia

Pienituloisten tilannetta helpotettaisiin vahvistamalla maksujen alentamista ja perimättä jättämistä koskevan pykälän velvoittavuutta: maakuntien tulisi tehdä siitä päätös ennen toimeentulotuen hakemista ja palveluntuottajan olisi huolehdittava, että asiakas tietää mahdollisuudesta hakea maksuun muutosta. Velvoite alentaa maksuja tai jättää ne perimättä laajenisi koskemaan sosiaalipalvelujen ja tulosidonnaisten maksujen ohella myös lyhytaikaista laitoshoitoa.

Asiakasmaksu-, matka- ja lääkekaton yhdistämistä ei valitettavasti selvitetty lain valmistelun aikana. Asiakkaan tilannetta kuitenkin helpottaisi se, että maksukaton seurantavelvollisuuden esitetään siirtyvän asiakkaalta maakunnille ja kattoa laajennettaisiin uusilla palveluilla, kuten suun terveydenhuollon (pois luettuna hammastekniset kulut), lyhytaikaisen tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon sekä tilapäisen kotisairaan- ja kotisairaalahoidon maksuilla. Maksukaton taso säilyisi ennallaan. Maksu-, matka- ja lääkekattojen yhteenlaskettu enimmäismäärä on nykyisin noin 1 600 euroa vuodessa, mikä täyttyy 0,1 prosentilla väestöstä. SOSTE esittää maksukattojen tarkastelulle jatkovalmistelua ja esittää, että maksukatot tulee yhdistää ja tason tulee olla korkeintaan 775 euroa.

Maksutaakan kasvu näyttäisi kohdistuvan etenkin paljon avosairaanhoidon palveluja käyttäviin. Sote-keskuksen lääkärikäynneistä perittäisiin jatkossakin 20,60 euroa käynniltä ja enimmäismaksun suoja poistettaisiin (vaihtoehtoisesti maksu kolmesta ensimmäisestä käyntikerrasta tai 41,20 euron vuosimaksu). Sairaanhoitajan vastaanottokäynneistä voisi jatkossa periä 11,40 euron käyntimaksun. Tosin jo tällä hetkellä lähes lähes puolet kunnista perii niistä maksua. Muutoksen ennakoidaan lisäävän maksutuottoja peräti 60 miljoonalla eurolla. Tämä päätös kasvattaisi merkittävästi paljon sairastavien ja pienituloisten maksutaakkaa sekä korottaisi entisestäänkin kynnystä hakeutua lääkärin ja hoitajan vastaanotolle.

SOSTE on esittänyt, että lääkäri- ja sairaanhoitajakäynnit olisivat täysin maksuttomia. SOSTE on jättänyt lausuntonsa asiakasmaksulakiluonnokseen. Lausunto sisältää sekä ruusuja että risuja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
johtaja, varapääsihteeri

13.2.2019 12:22

Lähtöruudun kuopiminen sotessa turhauttaa 

Sote-ratkaisun lykkääntymistä tuskin kiittäisivät asiakkaat sen enempää kuin uudistuksen toimeenpanijatkaan. Olkoonkin, että ilkikurinen kansalaismieli tuppaa joskus ilakoimaan, jos herrojen haaveet lyttääntyvät.  Resurssit eivät lykkäämisestä ainakaan lisäänny. Pikemminkin päinvastoin. Erityisen totta tämä on sote-järjestöjen näkökulmasta. Järjestöillä on halua ja kyvykkyyttä yhteistyöhön alueellisten sote-ekosysteemien rakentamisessa. Ja toisaalta rehellisyyden nimissä on sanottava, että valmiita ratkaisuja ei järjestöilläkään ole tarjottavana. Silti viriämässä on ymmärrys, […]

Blogi
erityisasiantuntija

31.1.2019 10:53

Tulevaisuuden perusturvalla täytyy tavoitella köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämistä

Köyhyys on myös Suomessa todellinen ongelma, jonka vähentämiseksi pitää ryhtyä toimiin. Suomi on sitoutunut osana YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030-tavoitteita puolittamaan köyhyyden 2030-luvulle mennessä. Tämä tarkoittaisi yli 400 000 ihmisen tilanteen korjaamista. Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä eli vuonna 2016 849 000 henkilöä. Lisäksi Suomi on EU:n 2020-strategiassa sitoutunut vähentämään köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien ihmisten määrää 150 […]

Blogi
erityisasiantuntija

29.1.2019 09:51

Sosiaali- ja terveysjärjestöistä löytyy perusturvan uudistamisen erityisosaamista

Kuuntelen naista, jolla on rollaattori ja ties millaisia tukia ympärillään. Nainen kertoo, että hänellä on geenivirhe. Sen takia hän joutuu silloin tällöin – milloin vain – sairaalaan viikoiksi kerrallaan. Silti hän käy palkkatöissä ja on käynyt koko elämänsä, joitain työttömyysjaksoja lukuun ottamatta. Ilman palkkatyötä hän eläisi koko elämänsä köyhyydessä pienellä eläkkeellä. Työnteon lisäksi hän on […]