Skip to content

Asiakasmaksulain paikkaukset eivät takaa terveyden tasa-arvoa

30.3.2020 15.40

Asiakasmaksut
Hyvinvoivat ihmisetAsiakasmaksutJärjestöilleSosiaali- ja terveyspalvelut

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulainsäädännön kokonaisuudistusta on odotettu pitkään. Sipilän hallituskaudella valmisteltu asiakasmaksulakiesitys kaatui samanaikaisesti maakunta- ja sote-uudistuksen ohella.

Marinin hallitusohjelmaan kirjattiin tavoite uudistaa asiakasmaksulaki 45 miljoonalla eurolla. Uudistus toteutettaisiin kahdessa vaiheessa. Helmikuussa lausunnoille lähetetty hallituksen esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriön (STM) virkatyönä, ja se astuisi voimaan vuoden 2021 alussa. Toisessa vaiheessa asiakasmaksulainsäädäntöä uudistettaisiin maakunta- ja sote-uudistuksen rinnalla.

Esitykset kohentaisivat nykytilannetta

Nyt esitetyillä muutoksilla olisi myönteisiä vaikutuksia monien ihmisten tilanteeseen. Erityiskiitosta saavat maksuttomien terveyspalvelujen lisääminen, maksukaton laajentaminen, pitkäaikaisen hoidon ja palvelun maksuperusteiden selkiyttäminen sekä maksujen huojentamista koskevien säädösten vahvistaminen.

Maksuttomiin terveyspalveluihin lukeutuisivat uusina palveluina perusterveydenhuollon hoitajakäynnit, perusterveydenhuollon avosairaanhoidon mielenterveystyö, alaikäisten poliklinikkakäynnit ja eräät tartuntatauteihin liittyvät maksut kuten HIV-estolääkitys.

Maksukattoon sisällytettäisiin jatkossa myös suun terveydenhuollon, tilapäisen kotisairaanhoidon ja tilapäisen kotisairaalahoidon, terapioiden ja tiettyjen etäpalvelujen maksut sekä toimeentulotuesta maksetut asiakasmaksut. Pitkäaikaisten asumispalvelujen maksut määriteltäisiin lakiin, ja kotona annettaville palveluille säädettäisiin yhteiset maksuperusteet.

Kunnille säädettäisiin tiukemmat velvoitteet alentaa tai jättää maksut kokonaan perimättä. Maksu tulisi huojentaa ennen toimeentulotuen myöntämistä. Lisäksi kunnalla olisi velvollisuus antaa asiakkaalle tieto maksujen huojennusmahdollisuudesta.

45 miljoonalla ei varmisteta terveyden tasa-arvoa

SOSTE on esittänyt lausunnossaan (pdf) lukuisia muutoksia asiakasmaksulakiesitykseen. SOSTE pitää suunnitelmia ja niiden toteuttamiseen varattua 45 miljoonaa euroa riittämättömänä, jotta voitaisiin aidosti varmistaa tarpeenmukaisten palveluiden saanti ja terveyden ja hyvinvoinnin tasa-arvon toteutuminen.

SOSTE ehdottaa, että terveyskeskuslääkäripalvelut tulisi säätää kokonaan maksuttomiksi. Terveyskeskuslääkärin vastaanottokäynneistä saatavat tuotot ovat suhteellisen pienet, ottaen huomioon laskutuksesta ja perimisestä aiheutuneet hallinnolliset kulut. Maksuttomuudella voidaan paremmin varmistaa, että hauraimmassa asemassa olevat pienituloiset ja paljon sairastavat hakeutuvat lääkäriin ilman pelkoa toimeentulon vaarantumisesta.

Pienituloisten tilannetta parantaisi merkittävästi myös palvelu-, matka- ja lääkemaksukattojen yhdistäminen. SOSTE esittää yhteisen vuotuisen maksukaton tason sitomista takuueläkkeen tasoon. Lisäksi maksukertymää tulisi seurata kalenterivuoden sijaan 12 kuukauden jaksolla ja siitä jaksotetusti. Seurantavastuun tulisi siirtyä kunnalle.

Vaikka lainsäädäntöön on kirjattu kunnille vahvempi velvoite huojentaa maksuja, olisi lain perusteluihin kirjattava ne tilanteet, joissa maksut tulisi alentaa tai jättää kokonaan perimättä. Tilanne tulisi tarkistaa esimerkiksi aina asiakassuunnitelmien laatimisen ja tarkistamisen yhteydessä. Kuntien tulee huolehtia siitä, etteivät maksut johda automaattisesti ulosottoon, vaan asiakkaan kanssa on laadittava henkilökohtainen maksusuunnitelma. Tarvittaessa maksut pitää jättää perimättä tai kohtuullistaa tai ohjata asiakkaat hakemaan toimeentulotukea.

Useita heikennyksiä rauenneeseen esitykseen verrattuna

Nyt annetussa esityksessä on paljon samaa kuin rauenneessa asiakasmaksulakiesityksessä. Vaikka päällisin puolin esitetyt muutokset ovat hyviä ja kannatettavia, lähempi tarkastelu osoittaa, että asiakkaiden kannalta muutosesitykset ovat monin paikoin heikommat kuin kaatuneessa esityksessä.

Rauenneessa esityksessä terveyspalvelut olisivat olleet kokonaan maksuttomia alle 18-vuotiaille. Nyt maksuttomuutta laajennettiin vain poliklinikkakäynteihin. Uudesta esityksestä oli pudonnut pois myös päihdehoidon maksuttomuus avosairaanhoidossa ja osavuorokautisessa laitoshoidossa.

Uudessa esityksessä pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen asiakkailta perittäisiin erillinen maksu sairaanhoidon ja lyhytaikaisen laitoshoidon palveluista. Tämä kompensoitaisiin korottamalla vähimmäiskäyttövaraa 160 eurosta 165 euroon. SOSTE on esittänyt, että sairaanhoito ja lyhytaikainen laitoshoito sisällytettäisiin tehostetun palveluasumisen maksuihin, kuten rauenneessa esityksessä oli tehty.

Yksin asuville kotipalveluasiakkaille esitys ei tuonut odotettua helpotusta: kotipalvelumaksujen tuloraja pysyisi nykytasolla (576 euroa), kun rauennut esitys olisi nostanut tulorajan 690 euroon. Pitkäaikaisen perhehoidon vähimmäiskäyttövara putosi edellisestä esityksestä 200 eurosta 165 euroon, kun nykyisellään se on 110 euroa.

Yllättävää oli myös se, että maksujen alentamista ja perimättä jättämistä koskevasta säädöksestä oli pudotettu lyhytaikaisen laitoshoidon maksut. Rauenneen asiakasmaksulainsäädännön valmistelussa näiden palvelujen lisäämistä lakiin perusteltiin sillä, että lyhytaikaisen laitoshoidon maksut aiheuttavat paljon ulosottoja: vuonna 2019 ulosotossa oli peräti 128 000 maksua.

Moni oli varmasti pettynyt päätökseen, että maksukaton seurantavelvollisuus säilyisi jatkossakin asiakkaalla. Rauenneessa esityksessä seurantavelvollisuus olisi siirtynyt maakunnalle ja lisäksi maksukertymän seuranta 12 kuukauden jaksolle oli kirjattu ehdolliseksi lakiin.

Erityistä kiitosta on kuitenkin annettava siitä, että terveyskeskuslääkärikäynneistä perittävien maksujen niin sanottu välikatto päätettiin säilyttää. Päätös parantaa hoitajapalvelujen saatavuutta, selkiyttää nykytilannetta ja parantaa asiakkaiden yhdenvertaista kohtelua.

Uudistuksen toinen vaihe käynnistettävä ja sote-järjestöt otettava mukaan

SOSTE on esittänyt, että asiakasmaksulainsäädännön uudistamista on jatkettava sote-uudistuksen rinnalla. Samassa yhteydessä on uudistettava ja selkiytettävä suun terveydenhuollon maksujärjestelmää. Lainsäädännön valmistelutyöhön on otettava mukaan sosiaali- ja terveysjärjestöt, joilla on vahvaa osaamista asiakasmaksulainsäädäntöön erityisesti asiakkaiden näkökulmasta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi

30.9.2020 10:00

Auttajien taakka kasvoi – koronakevään vaikutukset ruoka-apuun

Kansalaisyhteiskunta Ruoka-apuun turvautuvien määrä kasvoi merkittävästi keväällä 2020 koronakriisin ja sen seurannaisvaikutusten myötä. Ruoka-avun tarjoajat vastasivat lisääntyneeseen hätään muuttamalla toimintatapoja ja tiivistämällä järjestöjen, seurakuntien ja kuntatoimijoiden yhteistyötä. Selvitimme ruoka-aputoimijoiden kokemuksia koronakeväästä Ruoka-apu.fi-sivustolle tuotetussa ja 30.9. julkaistussa Koronakriisin vaikutukset ruoka-apuun 2020 (pdf) -selvityksessä tarkastelimme ruoka-aputoimijoiden havaintoja koronakeväältä, eli maalis-kesäkuun ajalta. Tarkastelimme ruoka-aputoimijoiden selviytymiskeinoja koronakeväänä, asiakasmäärien kehitystä, lahjoitetun […]

Blogi

21.9.2020 09:00

Turvaverkko vai hämähäkinseitti

Perusturva Kohtaan työssäni paljon nuoria ja perheitä, joiden elämäntilanteet ovat vaikeita. Nyt sosiaaliturvaa uudistettaessa olen havahtunut miettimään hyvinvointivaltion turvaverkkoa. Sen tavoite on ollut ottaa koppia ja mahdollistaa uudelleen ylös ponnahtaminen, mutta se näyttääkin enemmän hämähäkinseitiltä, johon pudottuaan jää kiinni ja jumiin. Pahimmassa tapauksessa omat mahdollisuudet kapenevat tai väärä valinta heittää kokonaan järjestelmän ulkopuolelle. Asiointivastuu on siirretty […]

Blogi

16.9.2020 09:00

Kuka saa hyötyä rahapelirahoista?

Avustusjärjestelmä Olemme lukeneet viime aikoina sosiaalisesta mediasta, kuinka teemme järjestötyötämme ”Veikkaus-verirahoilla” ja kuinka toimintamme on ”rahapeliriippuvaista”. Veikkaus-varojen jakaminen tieteen, taiteen, nuorisotyön, urheilun, liikunnan, hevosurheilun ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen tukemiseen on punainen vaate osalle keskustelijoista. Jotkut järjestöt ja henkilöt ovat joutuneet maalittamisen kohteeksi tuotuaan esiin suomalaisen yksinoikeusjärjestelmän hyviä ja toimivia puolia myös järjestöjen rahoitusmallin suhteen. Osalle kärjekkäistä […]