Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) teki viimein ulostulon asiakasmaksulain uudistamisessa. Ministeriö järjesti kuulemistilaisuuden ja tiedotti uudistuksen etenemisestä verkkosivuillaan. SOSTE kommentoi kuulemistilaisuudessa uudistuksen alustavia linjauksia.
Uudistus laajentaisi maksuttomuutta ja kohtuullistaisi maksuja
Hallitusohjelmaan on kirjattu asiakasmaksulain uudistaminen. Sen tavoitteena on hoidon esteiden poistaminen ja terveyden tasa-arvon lisääminen muun muassa maksuttomuutta laajentamalla ja maksuja kohtuullistamalla. Uudistamiseen on varattu 45 miljoonaa euroa.
Uudistus mukailee pitkälti rauennutta asiakasmaksuesitystä (HE 310/2018). Uudistuksen keskeisimpiä ehdotuksia ovat maksuttomien terveyspalvelujen lisääminen, maksukaton laajentaminen, asumispalvelujen säätäminen lakiin ja maksujen huojentamista koskevan säädöksen vahvistaminen.
Jatkossa perusterveydenhuollon hoitajakäynnit ja alaikäisten poliklinikkakäynnit olisivat maksuttomia. Lisäksi selvitettäisiin avosairaanhoidon mielenterveystyön maksuttomuuden selkiyttämistä ja tartuntatauteihin liittyvän maksuttomuuden laajentamista.
Maksukattoon sisällytettäisiin jatkossa suun terveydenhuollon, tilapäisen kotisairaanhoidon ja kotisairaalahoidon, terapian, tiettyjen etäpalvelujen ja toimeentulotuesta maksetut asiakasmaksut. Pitkäaikaisten asumispalvelujen maksujen tarkemmasta säädöksestä ei ole vielä tietoa.
Esitys on hyvä, mutta ei riittävä
SOSTE kommentoi (pdf) STM:n kuulemistilaisuudessa, että vaikka uudistussuunnitelma sisältää muutoksia, joilla on myönteisiä vaikutuksia monien ihmisten tilanteeseen ja palveluihin pääsyyn, on kokonaissuunnitelma vielä riittämätön poistamaan hoidon esteitä ja varmistamaan terveyden tasa-arvon toteutumisen.
Uudistustyöstä jäivät puuttumaan esimerkiksi palvelu-, matka- ja lääkemaksukattojen yhdistäminen ja terveyskeskuslääkärikäyntien säätäminen maksuttomiksi.
SOSTE esitti maksukattojen yhdistämistä ja tason sitomista takuueläkkeen tasoon, joka vuonna 2020 on 835 euroa. Lisäksi maksukaton seuranta tulisi automatisoida, ja maksukertymää tulisi tarkastella 12 kuukauden jaksolla ja mahdollisesti vielä siitä jaksotettuna.
Terveyskeskuslääkärikäyntien maksuttomuudella olisi voitu parantaa ihmisten pääsyä peruspalveluihin, josta OECD on huomauttanut Suomea.
Asiakasmaksujen kohtuullistamista koskevaa lainsäädäntöä tultaisiin vahvistamaan, mutta millä kannustimilla kunnat saataisiin toimimaan lain mukaan. Jo tällä hetkellä laissa säädetään, että sosiaalihuollon palvelumaksut ja terveydenhuollon tulosidonnaiset maksut on jätettävä perimättä tai alennettava, jos se vaarantaa toimeentulon edellytyksiä. Kaikki kunnat eivät kuitenkaan toimi näin. Valtion tulisi valvoa lain toimeenpanoa ja varmistaa, että kunnat toimivat lain hengen mukaisesti.
Valmistelu etenee vauhdilla – vielä on aikaa vaikuttaa
Ministeriön valmistelutyö etenee vauhdilla. Hallituksen esitys tulee lausuntokierrokselle todennäköisesti jo helmikuussa. Kevään aikana lakia jatkovalmistellaan ja hallituksen esitys annetaan eduskunnalle mahdollisimman pian. Eduskuntakäsittely olisi ensi syksynä ja laki astuisi voimaan 1.1.2021. Sosiaali- ja terveysministeriölle täytyy antaa kiitosta siitä, että lainsäädäntö etenee näin nopeasti.
Lakipaketin vahvuudet ja heikkoudet päästään arvioimaan hallituksen esityksen pohjalta. Kuulemistilaisuudessa kerrottiin, että asiakasmaksulakia tarkasteltaisiin uudelleen, kun sote-uudistus etenee. Tämä antaa mahdollisuuden vaikuttaa vielä niihin asioihin, joissa maakunnat voivat toimia kuntia tehokkaammin. Tästä esimerkkinä on maksukaton seuranta-aika ja seurannan automatisointi.
Vaikuttamista asiakasmaksulakiin kannattaa tehdä laajasti ja eri keinoin. Minulla esimerkiksi oli ilo osallistua A-studion asiakasmaksukeskusteluun, jossa oli mukana perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru. SOSTE tekee vaikuttamistyötä yhdessä sote-järjestöjen kanssa, ja meille – kuten allekirjoittaneelle – voi esittää ajatuksia siitä, miten voimme yhdessä kohentaa heikoimmassa ja hauraimmassa asemassa olevien tilannetta.