Skip to content

Asiakasmaksulakiin vaikutetaan nyt!

31.1.2020 13.00

Asiakasmaksut
Hyvinvoivat ihmisetAsiakasmaksutSosiaali- ja terveyspalvelutSote-uudistus

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) teki viimein ulostulon asiakasmaksulain uudistamisessa. Ministeriö järjesti kuulemistilaisuuden ja tiedotti uudistuksen etenemisestä verkkosivuillaan. SOSTE kommentoi kuulemistilaisuudessa uudistuksen alustavia linjauksia.

Uudistus laajentaisi maksuttomuutta ja kohtuullistaisi maksuja

Hallitusohjelmaan on kirjattu asiakasmaksulain uudistaminen. Sen tavoitteena on hoidon esteiden poistaminen ja terveyden tasa-arvon lisääminen muun muassa maksuttomuutta laajentamalla ja maksuja kohtuullistamalla. Uudistamiseen on varattu 45 miljoonaa euroa.

Uudistus mukailee pitkälti rauennutta asiakasmaksuesitystä (HE 310/2018). Uudistuksen keskeisimpiä ehdotuksia ovat maksuttomien terveyspalvelujen lisääminen, maksukaton laajentaminen, asumispalvelujen säätäminen lakiin ja maksujen huojentamista koskevan säädöksen vahvistaminen.

Jatkossa perusterveydenhuollon hoitajakäynnit ja alaikäisten poliklinikkakäynnit olisivat maksuttomia. Lisäksi selvitettäisiin avosairaanhoidon mielenterveystyön maksuttomuuden selkiyttämistä ja tartuntatauteihin liittyvän maksuttomuuden laajentamista.

Maksukattoon sisällytettäisiin jatkossa suun terveydenhuollon, tilapäisen kotisairaanhoidon ja kotisairaalahoidon, terapian, tiettyjen etäpalvelujen ja toimeentulotuesta maksetut asiakasmaksut. Pitkäaikaisten asumispalvelujen maksujen tarkemmasta säädöksestä ei ole vielä tietoa.

Esitys on hyvä, mutta ei riittävä

SOSTE kommentoi (pdf) STM:n kuulemistilaisuudessa, että vaikka uudistussuunnitelma sisältää muutoksia, joilla on myönteisiä vaikutuksia monien ihmisten tilanteeseen ja palveluihin pääsyyn, on kokonaissuunnitelma vielä riittämätön poistamaan hoidon esteitä ja varmistamaan terveyden tasa-arvon toteutumisen.

Uudistustyöstä jäivät puuttumaan esimerkiksi palvelu-, matka- ja lääkemaksukattojen yhdistäminen ja terveyskeskuslääkärikäyntien säätäminen maksuttomiksi.

SOSTE esitti maksukattojen yhdistämistä ja tason sitomista takuueläkkeen tasoon, joka vuonna 2020 on 835 euroa. Lisäksi maksukaton seuranta tulisi automatisoida, ja maksukertymää tulisi tarkastella 12 kuukauden jaksolla ja mahdollisesti vielä siitä jaksotettuna.

Terveyskeskuslääkärikäyntien maksuttomuudella olisi voitu parantaa ihmisten pääsyä peruspalveluihin, josta OECD on huomauttanut Suomea.

Asiakasmaksujen kohtuullistamista koskevaa lainsäädäntöä tultaisiin vahvistamaan, mutta millä kannustimilla kunnat saataisiin toimimaan lain mukaan. Jo tällä hetkellä laissa säädetään, että sosiaalihuollon palvelumaksut ja terveydenhuollon tulosidonnaiset maksut on jätettävä perimättä tai alennettava, jos se vaarantaa toimeentulon edellytyksiä. Kaikki kunnat eivät kuitenkaan toimi näin. Valtion tulisi valvoa lain toimeenpanoa ja varmistaa, että kunnat toimivat lain hengen mukaisesti.

Valmistelu etenee vauhdilla – vielä on aikaa vaikuttaa

Ministeriön valmistelutyö etenee vauhdilla. Hallituksen esitys tulee lausuntokierrokselle todennäköisesti jo helmikuussa. Kevään aikana lakia jatkovalmistellaan ja hallituksen esitys annetaan eduskunnalle mahdollisimman pian. Eduskuntakäsittely olisi ensi syksynä ja laki astuisi voimaan 1.1.2021. Sosiaali- ja terveysministeriölle täytyy antaa kiitosta siitä, että lainsäädäntö etenee näin nopeasti.

Lakipaketin vahvuudet ja heikkoudet päästään arvioimaan hallituksen esityksen pohjalta. Kuulemistilaisuudessa kerrottiin, että asiakasmaksulakia tarkasteltaisiin uudelleen, kun sote-uudistus etenee. Tämä antaa mahdollisuuden vaikuttaa vielä niihin asioihin, joissa maakunnat voivat toimia kuntia tehokkaammin. Tästä esimerkkinä on maksukaton seuranta-aika ja seurannan automatisointi.

Vaikuttamista asiakasmaksulakiin kannattaa tehdä laajasti ja eri keinoin. Minulla esimerkiksi oli ilo osallistua A-studion asiakasmaksukeskusteluun, jossa oli mukana perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru. SOSTE tekee vaikuttamistyötä yhdessä sote-järjestöjen kanssa, ja meille – kuten allekirjoittaneelle – voi esittää ajatuksia siitä, miten voimme yhdessä kohentaa heikoimmassa ja hauraimmassa asemassa olevien tilannetta.

Kommentit

  1. Helena eskonmaa sanoo:

    Ehdottomasti pitäisi yhdistää palvelu, matka- ja lääkekatto ja kohtuulliseksi. Perheessä voi olla monta ihmistä, joita nämä kaikki katot rasittavat. Kaikki lääkärin määräämät lääkkeiden pitäisi laskea lääkekattoon.
    Näiden lisäksi, kun on vielä muita terveydenhuoltoon liittyviä menoja ja voidaan tutkia kuinka monen kuukauden eläkkeet menevät vuodessa sairastamiseen?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi

21.9.2020 09:00

Turvaverkko vai hämähäkinseitti

Perusturva Kohtaan työssäni paljon nuoria ja perheitä, joiden elämäntilanteet ovat vaikeita. Nyt sosiaaliturvaa uudistettaessa olen havahtunut miettimään hyvinvointivaltion turvaverkkoa. Sen tavoite on ollut ottaa koppia ja mahdollistaa uudelleen ylös ponnahtaminen, mutta se näyttääkin enemmän hämähäkinseitiltä, johon pudottuaan jää kiinni ja jumiin. Pahimmassa tapauksessa omat mahdollisuudet kapenevat tai väärä valinta heittää kokonaan järjestelmän ulkopuolelle. Asiointivastuu on siirretty […]

Blogi

16.9.2020 09:00

Kuka saa hyötyä rahapelirahoista?

Avustusjärjestelmä Olemme lukeneet viime aikoina sosiaalisesta mediasta, kuinka teemme järjestötyötämme ”Veikkaus-verirahoilla” ja kuinka toimintamme on ”rahapeliriippuvaista”. Veikkaus-varojen jakaminen tieteen, taiteen, nuorisotyön, urheilun, liikunnan, hevosurheilun ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen tukemiseen on punainen vaate osalle keskustelijoista. Jotkut järjestöt ja henkilöt ovat joutuneet maalittamisen kohteeksi tuotuaan esiin suomalaisen yksinoikeusjärjestelmän hyviä ja toimivia puolia myös järjestöjen rahoitusmallin suhteen. Osalle kärjekkäistä […]

Blogi
erityisasiantuntija

7.9.2020 11:00

Sosiaaliturvan uudistus käynnistyi, ensiksi käsittelyyn järjestelmän monimutkaisuus ja tosiasiassa työkyvyttömien tilanne

Perusturva Sosiaaliturvauudistusta valmisteleva parlamentaarinen komitea aloitti työnsä viime keväänä, ja työ jatkuu vuoteen 2027 saakka. Sosiaaliturvakomitean puheenjohtajana toimii tutkimusprofessori Pasi Moisio. Komiteassa on jäsenenä kansanedustaja kaikista eduskuntaryhmistä. Lisäksi mukana on pysyviä asiantuntijoita. Komitean työtä tukee viisi jaostoa: työllisyyden ja osaamisen jaosto, työ- ja toimintakykyjaosto, asumisen jaosto, hallintojaosto ja tutkimus- ja arviointijaosto. SOSTEa komiteassa pysyvänä asiantuntijana edustaa […]