Skip to content

Auttajien taakka kasvoi – koronakevään vaikutukset ruoka-apuun

30.9.2020 10.00

Kansalaisyhteiskunta
Hyvinvoivat ihmisetKoronavirusKoronavirus ja järjestöjen tarjoama tuki ja apuOnneksi on jokuJärjestöilleKansalaisyhteiskunta

Ruoka-apuun turvautuvien määrä kasvoi merkittävästi keväällä 2020 koronakriisin ja sen seurannaisvaikutusten myötä. Ruoka-avun tarjoajat vastasivat lisääntyneeseen hätään muuttamalla toimintatapoja ja tiivistämällä järjestöjen, seurakuntien ja kuntatoimijoiden yhteistyötä.

Selvitimme ruoka-aputoimijoiden kokemuksia koronakeväästä

Ruoka-apu.fi-sivustolle tuotetussa ja 30.9. julkaistussa Koronakriisin vaikutukset ruoka-apuun 2020 (pdf) -selvityksessä tarkastelimme ruoka-aputoimijoiden havaintoja koronakeväältä, eli maalis-kesäkuun ajalta. Tarkastelimme ruoka-aputoimijoiden selviytymiskeinoja koronakeväänä, asiakasmäärien kehitystä, lahjoitetun ruoan riittävyyttä sekä ruoka-aputoimijoiden ratkaisuehdotuksia ruoka-avun tarpeen vähentämiseksi.

Tutkimuksen aineistoina käytimme Osallistava yhteisö -hankkeen ja Sininauhaliiton järjestämien Ruoka-apu poikkeusaikana? -verkkotapaamisten muistioita sekä sähköistä kyselyä, johon vastasi 186 ruoka-aputoimijaa. Sovelsimme sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä.

Avuntarve kasvoi eniten keskisuurissa kaupungeissa

Normaalivuosinakin ruoka-apuun turvautuu nykyään noin 100 000–200 000 asiakasta, sillä avuntarve on ollut viime vuosina kasvussa. Analyysimme mukaan merkittävin koronakevään haaste ruoka-aputoiminnalle oli asiakasmäärien merkittävä kasvu. Kolme neljästä ruoka-aputoimijasta kertoi asiakasmäärien kasvaneen kevään 2020 aikana. Suurinta kasvu oli keskisuurissa kaupungeissa, joiden asukasluku on 30 000 ja 100 000 välillä.

Avutarve kasvoi myös suurissa, yli 100 000 asukkaan kaupungeissa, mutta pienempiä kaupunkeja maltillisemmin. On huomionarvoista, että pääkaupunkiseudun kaupungeissa tehtiin ruoka-avussa sellaisia uudelleenjärjestelyjä, jotka heikensivät asiakasmäärien vertailtavuutta edelliseen vuoteen nähden. Esimerkiksi monimuotoinen avustustoiminta pelkistettiin ruokakassien jakamiseksi ja käyttöön otettiin uusia käytäntöjä, kuten puhelinpalvelu ja kotiinkuljetus. Näistä toimista ja joidenkin ruoka-apupisteiden sulkemisesta huolimatta voimme analyysimme perusteella todeta ruoka-aputoimijoiden asiakasmäärien kasvaneen kaikenkokoisissa kunnissa ja kaupungeissa koronakevään aikana.

Ruoka-aputoiminnan edellytyksenä on hävikkiruoan saatavuus

Tänä päivänä suomalainen ruoka-aputoiminta on laajamittaista ja järjestäytynyttä. Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan ruoka-aputoimijat jakavat 20 miljoonaa kiloa ruoka-apua vuodessa, josta valtaosa on elintarvikealan toimijoiden lahjoittamaa hävikkiruokaa. Poikkeusaika heikensi hävikkiruoan määrän ennustettavuutta ja saatavuutta. Joka viides ruoka-aputoimija raportoi ruoan riittämättömyydestä. Reilulla kolmanneksella hävikki- tai lahjoitusruoan saatavuus säilyi kuitenkin hyvänä koronakriisin aikana.

Kotitalouksien ruokaturvan ei tulisi olla riippuvaista hyväntekeväisyystoimijoiden jakamasta ylijäämäruoasta. Ruoka-aputoiminta nojaa ruokahävikkiin, ja jo ennen korona-aikaa sen saatavuudessa on ollut haasteita. Jos ruokaa ei riitä jaettavaksi, kasvaa huoli huonosti pärjäävistä kotitalouksista. Hävikkiruoan jakaminen voi olla tilapäistä hätäapua, mutta ruokaturvan lähteeksi siitä ei ole.

Riittämätön perusturva ylläpitää tarvetta ruoka-avulle

Tutkimuksemme tärkeimpänä johtopäätöksenä voimme todeta, että koronakriisin aiheuttama avuntarve kasvoi voimakkaammin yhdistysten ja seurakuntien toteuttamassa vapaaehtoisessa hyväntekeväisyystoiminnassa kuin yhteiskunnan tarjoamissa virallisissa auttamiskanavissa.
Heikossa asemassa olevien auttamisen ei pitäisi jäädä kolmannen sektorin harteille, varsinkaan kriisitilanteessa.

Ruoka-aputoimijat nostivat vastauksissaan esille syitä avuntarpeelle, kuten riittämätön perusturvan taso ja etuuksien hakuprosessien byrokratia, sekä huolen sosiaaliturvaetuuksien alikäytöstä. Ratkaisuina näihin yhteiskuntapoliittisiin ongelmiin ruoka-aputoimijat ehdottavat:

  • perusturvan tason korottamista
  • työllisyyttä edistäviä toimia ja
  • ruoka-avun asiakkaille suunnattujen ohjaus- ja neuvontapalveluiden vahvistamista.

Kohtuullisen vähimmäistoimeentulon turvaavat rakenteet ja köyhyyttä ennaltaehkäisevät tukitoimet kaipaavat vahvistusta yhteiskunnassamme. Koronakriisin jatkuessa ja siitä vähitellen toivuttaessa olisi tärkeää, että erityistukea kanavoidaan heikossa yhteiskunnallisessa asemassa oleville. Vain konkreettisesti heitä tukemalla voidaan saada ruoka-avun toimipisteisiin johtavat jonot lyhenemään.

Lue lisää

Tuomo Laihialan ja Reetta Nickin tutkimus Koronakriisin vaikutukset ruoka-apuun keväällä 2020 (pdf) on julkaistu 30.9.2020 verkkojulkaisuna.

 

Reetta Nick ja Tuomo Laihiala vapaamuotoisissa ulkona otetuissa rintakuvissa. Taustalla näkyy vehreää pihaa.
Reetta Nick
projektipäällikkö, Osallistava yhteisö 2019-2021
reetta.nick(at)kirkkopalvelut.fi
Tuomo Laihiala
hyvinvointitutkija, yhteiskuntapolitiikan yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
tuomo.laihiala(at)helsinki.fi

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
erityisasiantuntija

22.6.2022 08:00

SuomiAreena: Erilainen Mingle 12.7. nostaa esiin ihmisten kokemuksia köyhyydestä

Toimeentulo Heinäkuun puolessavälissä Pori täyttyy jälleen yhteiskunnallisesta keskustelusta SuomiAreenalla. Kevään ja kesän aikana turvallisuuskeskustelu on ollut vilkasta. Yhteiskunnan eheys on sisäisen turvallisuuden tae, ja siksi on tärkeä nostaa esiin myös ne äänet, jotka eivät yhteiskunnassa kuulu. Millaista on olla köyhä 2020-luvun Suomessa? Jo kuudennen kerran järjestettävä Erilainen Mingle tuo yhteen joukon erilaisia ihmisiä heidän omien kokemustensa […]

Blogi

7.6.2022 16:00

Kriisitilanteissa järjestöjen rooli haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten auttamisessa on merkittävä

Sote-järjestöt Elämme maailmantilanteessa, jossa varautuminen, kokonaisturvallisuus ja henkinen kriisinkestävyys ovat sanoja, jotka toistuvat päättäjien puheissa. Järjestöjen erityisosaamiselle on viranomaisten työn rinnalla tarvetta, kun varaudumme onnettomuuksiin ja kriiseihin. Verkostojen ja kumppanuuksien rakentaminen sekä ylläpitäminen ovat avainasemassa kriiseihin varautuessa. Mitä paremmin eri tahot tuntevat toisensa, sitä paremmassa valmiudessa olemme. Ihmiset voivat olla haavoittuvassa asemassa monesta eri syystä Haavoittuvassa […]

Blogi
erityisasiantuntija

28.4.2022 12:00

Palkkatuen uudistus huolestuttaa – kerro meille näkemyksesi!

Hyvinvointi ja terveys Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on valmistellut lakiesityksen, jolla muutetaan palkkatukijärjestelmää. Palkkatuen kokonaisuudistus on tarpeellinen: byrokratian yksinkertaistamista, järjestelmän ennakoitavuutta ja maksatusprosessin nopeuttamista on kaivattu. Hyvistä tavoitteista huolimatta lakiluonnoksen kokonaisvaikutus järjestöjen ja heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien kannalta näyttää huonolta. Muutokset järjestöjen 100 % tukeen eivät ole hyväksyttäviä Uudistuksella tullaan leikkaamaan järjestöjen mahdollisuuksia työllistää 100 % palkkatuella. Leikkaus koskisi […]