Skip to content

Auttajien taakka kasvoi – koronakevään vaikutukset ruoka-apuun

30.9.2020 10.00

Kansalaisyhteiskunta
Hyvinvoivat ihmisetKoronavirusKoronavirus ja järjestöjen tarjoama tuki ja apuOnneksi on jokuJärjestöilleKansalaisyhteiskunta

Ruoka-apuun turvautuvien määrä kasvoi merkittävästi keväällä 2020 koronakriisin ja sen seurannaisvaikutusten myötä. Ruoka-avun tarjoajat vastasivat lisääntyneeseen hätään muuttamalla toimintatapoja ja tiivistämällä järjestöjen, seurakuntien ja kuntatoimijoiden yhteistyötä.

Selvitimme ruoka-aputoimijoiden kokemuksia koronakeväästä

Ruoka-apu.fi-sivustolle tuotetussa ja 30.9. julkaistussa Koronakriisin vaikutukset ruoka-apuun 2020 (pdf) -selvityksessä tarkastelimme ruoka-aputoimijoiden havaintoja koronakeväältä, eli maalis-kesäkuun ajalta. Tarkastelimme ruoka-aputoimijoiden selviytymiskeinoja koronakeväänä, asiakasmäärien kehitystä, lahjoitetun ruoan riittävyyttä sekä ruoka-aputoimijoiden ratkaisuehdotuksia ruoka-avun tarpeen vähentämiseksi.

Tutkimuksen aineistoina käytimme Osallistava yhteisö -hankkeen ja Sininauhaliiton järjestämien Ruoka-apu poikkeusaikana? -verkkotapaamisten muistioita sekä sähköistä kyselyä, johon vastasi 186 ruoka-aputoimijaa. Sovelsimme sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä.

Avuntarve kasvoi eniten keskisuurissa kaupungeissa

Normaalivuosinakin ruoka-apuun turvautuu nykyään noin 100 000–200 000 asiakasta, sillä avuntarve on ollut viime vuosina kasvussa. Analyysimme mukaan merkittävin koronakevään haaste ruoka-aputoiminnalle oli asiakasmäärien merkittävä kasvu. Kolme neljästä ruoka-aputoimijasta kertoi asiakasmäärien kasvaneen kevään 2020 aikana. Suurinta kasvu oli keskisuurissa kaupungeissa, joiden asukasluku on 30 000 ja 100 000 välillä.

Avutarve kasvoi myös suurissa, yli 100 000 asukkaan kaupungeissa, mutta pienempiä kaupunkeja maltillisemmin. On huomionarvoista, että pääkaupunkiseudun kaupungeissa tehtiin ruoka-avussa sellaisia uudelleenjärjestelyjä, jotka heikensivät asiakasmäärien vertailtavuutta edelliseen vuoteen nähden. Esimerkiksi monimuotoinen avustustoiminta pelkistettiin ruokakassien jakamiseksi ja käyttöön otettiin uusia käytäntöjä, kuten puhelinpalvelu ja kotiinkuljetus. Näistä toimista ja joidenkin ruoka-apupisteiden sulkemisesta huolimatta voimme analyysimme perusteella todeta ruoka-aputoimijoiden asiakasmäärien kasvaneen kaikenkokoisissa kunnissa ja kaupungeissa koronakevään aikana.

Ruoka-aputoiminnan edellytyksenä on hävikkiruoan saatavuus

Tänä päivänä suomalainen ruoka-aputoiminta on laajamittaista ja järjestäytynyttä. Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan ruoka-aputoimijat jakavat 20 miljoonaa kiloa ruoka-apua vuodessa, josta valtaosa on elintarvikealan toimijoiden lahjoittamaa hävikkiruokaa. Poikkeusaika heikensi hävikkiruoan määrän ennustettavuutta ja saatavuutta. Joka viides ruoka-aputoimija raportoi ruoan riittämättömyydestä. Reilulla kolmanneksella hävikki- tai lahjoitusruoan saatavuus säilyi kuitenkin hyvänä koronakriisin aikana.

Kotitalouksien ruokaturvan ei tulisi olla riippuvaista hyväntekeväisyystoimijoiden jakamasta ylijäämäruoasta. Ruoka-aputoiminta nojaa ruokahävikkiin, ja jo ennen korona-aikaa sen saatavuudessa on ollut haasteita. Jos ruokaa ei riitä jaettavaksi, kasvaa huoli huonosti pärjäävistä kotitalouksista. Hävikkiruoan jakaminen voi olla tilapäistä hätäapua, mutta ruokaturvan lähteeksi siitä ei ole.

Riittämätön perusturva ylläpitää tarvetta ruoka-avulle

Tutkimuksemme tärkeimpänä johtopäätöksenä voimme todeta, että koronakriisin aiheuttama avuntarve kasvoi voimakkaammin yhdistysten ja seurakuntien toteuttamassa vapaaehtoisessa hyväntekeväisyystoiminnassa kuin yhteiskunnan tarjoamissa virallisissa auttamiskanavissa.
Heikossa asemassa olevien auttamisen ei pitäisi jäädä kolmannen sektorin harteille, varsinkaan kriisitilanteessa.

Ruoka-aputoimijat nostivat vastauksissaan esille syitä avuntarpeelle, kuten riittämätön perusturvan taso ja etuuksien hakuprosessien byrokratia, sekä huolen sosiaaliturvaetuuksien alikäytöstä. Ratkaisuina näihin yhteiskuntapoliittisiin ongelmiin ruoka-aputoimijat ehdottavat:

  • perusturvan tason korottamista
  • työllisyyttä edistäviä toimia ja
  • ruoka-avun asiakkaille suunnattujen ohjaus- ja neuvontapalveluiden vahvistamista.

Kohtuullisen vähimmäistoimeentulon turvaavat rakenteet ja köyhyyttä ennaltaehkäisevät tukitoimet kaipaavat vahvistusta yhteiskunnassamme. Koronakriisin jatkuessa ja siitä vähitellen toivuttaessa olisi tärkeää, että erityistukea kanavoidaan heikossa yhteiskunnallisessa asemassa oleville. Vain konkreettisesti heitä tukemalla voidaan saada ruoka-avun toimipisteisiin johtavat jonot lyhenemään.

Lue lisää

Tuomo Laihialan ja Reetta Nickin tutkimus Koronakriisin vaikutukset ruoka-apuun keväällä 2020 (pdf) on julkaistu 30.9.2020 verkkojulkaisuna.

 

Reetta Nick ja Tuomo Laihiala vapaamuotoisissa ulkona otetuissa rintakuvissa. Taustalla näkyy vehreää pihaa.
Reetta Nick
projektipäällikkö, Osallistava yhteisö 2019-2021
reetta.nick(at)kirkkopalvelut.fi
Tuomo Laihiala
hyvinvointitutkija, yhteiskuntapolitiikan yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
tuomo.laihiala(at)helsinki.fi

Kommentit

  1. In the survey, conducted by the International Prostate Cancer Coalition IPCC and Bayer HealthCare,
    respondents reported the most common symptoms they experienced to be fatigue, pain or aches in specific areas, all
    over body pain or aches, numbness or weakness, difficulty sleeping as
    a result of pain, anxiety or distress as a result of pain and difficulty doing normal daily activities.

    is viagra safe In the survey, conducted
    by the International Prostate Cancer Coalition IPCC and Bayer HealthCare, respondents reported the
    most common symptoms they experienced to be fatigue, pain or aches in specific areas,
    all over body pain or aches, numbness or weakness, difficulty sleeping as
    a result of pain, anxiety or distress as a result of pain and difficulty doing normal daily activities.

  2. A note to new moms with long hair: Strands of hair can end up tightly wrapped around your baby’s tiny appendages, including his fingers,
    toes, wrists, ankles, and penis. viagra without a doctor prescription usa
    A note to new moms with long hair: Strands of hair can end up tightly wrapped around your baby’s
    tiny appendages, including his fingers, toes, wrists,
    ankles, and penis.

  3. I feel soo dizzy and almost fainted during a diet in the morning…

    http://genericviagrix.com/ I
    feel soo dizzy and almost fainted during a diet
    in the morning…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
erityisasiantuntija

8.10.2020 09:00

Kolmannen sektorin palkkatukea uudistetaan parhaillaan

Työllisyys Kolmannen sektorin 100 %:n palkkatuki on vuosien varrella ollut erilaisten pyöritysten kohteena. Viime vuosina palkkatuen käyttöä on rajoittanut palkkatukikiintiö, joka onneksi saatiin järjestöjen toteuttaman hallitusohjelmavaikuttamisen tuloksena poistumaan vuoden 2020 alussa. Julkiseen keskusteluun nousee aika ajoin myös palkkatuen vaikuttavuuden puute. Uudistus tulee tehdä yhteistyössä järjestöjen kanssa SOSTE on tukenut ajatusta kolmannen sektorin palkkatuen uudistamisesta korostaen, että […]

Blogi

21.9.2020 09:00

Turvaverkko vai hämähäkinseitti

Perusturva Kohtaan työssäni paljon nuoria ja perheitä, joiden elämäntilanteet ovat vaikeita. Nyt sosiaaliturvaa uudistettaessa olen havahtunut miettimään hyvinvointivaltion turvaverkkoa. Sen tavoite on ollut ottaa koppia ja mahdollistaa uudelleen ylös ponnahtaminen, mutta se näyttääkin enemmän hämähäkinseitiltä, johon pudottuaan jää kiinni ja jumiin. Pahimmassa tapauksessa omat mahdollisuudet kapenevat tai väärä valinta heittää kokonaan järjestelmän ulkopuolelle. Asiointivastuu on siirretty […]

Blogi

16.9.2020 09:00

Kuka saa hyötyä rahapelirahoista?

Avustusjärjestelmä Olemme lukeneet viime aikoina sosiaalisesta mediasta, kuinka teemme järjestötyötämme ”Veikkaus-verirahoilla” ja kuinka toimintamme on ”rahapeliriippuvaista”. Veikkaus-varojen jakaminen tieteen, taiteen, nuorisotyön, urheilun, liikunnan, hevosurheilun ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen tukemiseen on punainen vaate osalle keskustelijoista. Jotkut järjestöt ja henkilöt ovat joutuneet maalittamisen kohteeksi tuotuaan esiin suomalaisen yksinoikeusjärjestelmän hyviä ja toimivia puolia myös järjestöjen rahoitusmallin suhteen. Osalle kärjekkäistä […]