Britanniassa järjestettiin 23. kesäkuuta 2016 kansanäänestys maan EU-jäsenyydestä. Äänestäjistä enemmistö eli 52 % äänesti Euroopan unionista eroamisen puolesta ja 48 % jäsenyyden puolesta. EU:lla ja Isolla-Britannialla on ollut kaksi vuotta aikaa sopia eron ehdoista. Viimeisimmän tiedon mukaan Britannian parlamentti pääsee äänestämään erosopimuksesta kuun puolivälissä. Tuolloin Brexit-päivä 29.3. on jo niin lähellä, että yhä todennäköisemmältä alkaa näyttää vaihtoehto, että päivämäärää siirretään, jotta vältytään sopimuksettomalta erolta. Myös uuden kansanäänestyksen järjestämisen mahdollisuutta on väläytelty.
Yksi mahdollisuus on edelleen eron peruuntuminen. Pallo on nyt Britannialla ja sen odotetaan kertovan, miten se haluaa asiassa edetä. EU ottaa sen jälkeen yhtenäisesti kantaa Britannian mahdollisiin ehdotuksiin. Samanaikaisesti jäsenvaltiot ja ministeriöt varautuvat eri vaihtoehtoihin. Tilanne elää ihan viime hetkiin asti.
Vaikutukset Suomeen ja suomalaisiin
Mahdollinen ero vaikuttaa merkittävästi niihinkin maihin, jotka jäävät EU:hun – myös Suomeen. Brexitillä on toteutuessaan vaikutusta hyviin moniin asioihin kuten kauppaan, asumiseen, matkustamiseen, työskentelyyn ja opiskeluun.
EU:n seuraava seitsemän vuoden rahoituskehys alkaa vuodesta 2021. Britannian jättämää Brexit-aukkoa pyritään kuromaan umpeen jotenkin. Komissio on ehdottanut, että puolet puuttuvasta rahasta kerätään korkeampina jäsenmaksuina jäljellejääviltä mailta. Puolet säästetään pienentämällä menoja. Tämä tulee nostamaan myös Suomen EU-maksuja.
Sopimukseton Brexit näkyisi Suomessa todennäköisesti lääkkeiden saatavuudessa, sillä Suomi tuo huomattavan määrän lääkkeitä ja lääkinnällisiä laitteita Britanniasta. Ilman poikkeusjärjestelyjä Britannian EU-eron tilanteessa, lääkkeiden saatavuudessa voi ilmetä viiveitä ja saatavuusongelmia. Mahdollisissa ongelmatilanteissa lääkeyritykset, lääketukut ja apteekit pyrkivät selvittämään terveydenhuollon ammattilaisten kanssa korvaavia tuotteita, jotta potilaan katkeamaton hoito turvataan. Lääkeyritykset ovat ennakoineet tilannetta mm. kasvattamalla lääkevarastoja EU:n alueella ja siirtäneet toimintojaan toisiin EU maihin. Euroopan lääkevirasto (EMA), on sekin muuttanut Lontoosta Amsterdamiin.
Suomalaiset ovat tottuneet liikkumaan ja matkustamaan vapaasti EU:n alueella. Harva tulee ajatelleeksi, varatessaan viikonloppumatkaa Lontooseen, että tämäkin visiitti on helppo toteuttaa EU:n ansiosta. Jos ero toteutuu ilman sopimusta, lentoliikenteeseen ja tullikäytäntöihin on odotettavissa muutoksia, koska näitä säädellään EU:n tekemillä sopimuksilla, joiden voimassaolo lakkaa eropäivänä.
Suomestakin on hakeuduttu paljon opiskelemaan Britanniaan. Todennäköisesti tämä on mahdollista jatkossakin, mutta Britannia päättää, millä ehdoilla se ottaa vastaan opiskelijoita kolmansista maista, koska EU:n vapaa liikkuvuus lakkaa pätemästä. Interrail-matkat, Erasmus-ohjelmat ja EU:n panostukset nuorten kansainvälistymiseen ovat käytännön esimerkki siitä, kuinka tuoda eurooppalaisuutta lähemmäs ihmisten arkea. Omakohtaiset kokemukset asumisesta ja vaihdosta EU alueella lisäävät tutkitusti EU-ymmärrystä ja kokemuksia eurooppalaisuudesta. Tämä heijastuu varmasti siihen, että suomalaisista nuorista 81 prosenttia pitää Suomen EU-jäsenyyttä hyvänä asiana (Eurooppanuoret 2018).
Mielenkiintoinen kysymys on englanninkielen asema jatkossa. Brexitin jälkeen EU:n kielikokoelma, johon kuuluu kolme suurta kieltä ei enää heijastakaan kolmea suurinta jäsenmaata kuten se on tähän asti heijastanut. Tähän nähden englannin kielen käyttö ei ole niin itsestään selvä vaihtoehto EU:ssa kuin aiemmin. Nähtäväksi jää muuttuuko ranskan ja saksan kielen asema esimerkiksi kouluopetuksessa jatkossa. Oma arvioni on, että ainakin kiinnostus voi lisääntyä. Tämä olisi iso muutos nykytilanteeseen, jolloin englanninkieli on ollut hallitsevassa asemassa ja muiden kielten opiskelu on vähentynyt Suomessakin.
EUn hyödyt ovat meille jo niin itsestään selviä, että niitä ei aina arjessa huomaa
Vaikka etukäteisvalmisteluja on tehty ja asioita on pyritty ennakoimaan Brexitin varalta, paljon on sellaista, mitä ei pystytä ennustamaan, koska vastaavaa ei ole ennen koettu. Toivottavasti tästä sotkuisesta prosessista opitaan jotakin. Oppi voisi olla ainakin siinä, että EU:sta eroaminen ei ole niin yksinkertaista kuin eron kannattajat ehkä arvelivat. EU tuo monia hyötyjä, joita ei monesti huomaa ennen kuin niistä joutuu luopumaan kuten sisämarkkinat, jota pidetään yhtenä EU:n tärkeimmistä saavutuksista. Kyse on yksinkertaisesti siitä, että kansalaiset voivat vapaasti asua, työskennellä, opiskella ja harjoittaa liiketoimintaa Unionin alueella.
Riippumatta siitä, mikä on lopputulos, elämme siirtymäaikaa. Nähtäväksi jää, miten yhteistyö ja -suhteet rakentuvat jatkossa. Joka tapauksessa Brexitin toteutuessa voittajia on vaikea nimetä. Paljon harmia ja käytännön ongelmia on Brexitin toteutuessa tiedossa juuri tavallisille kansalaisille.
Lisätietoja
Brexitin tilanteesta saa päivitettyä tietoa sosiaali- ja terveysministeriön ja valtioneuvoston Brexit -sivuilta.