Digitalisaatiokehitys avaa jatkuvasti uusia mahdollisuuksia sekä tiedon että tuen tarjoamiseen. Tämä näkyy vahvasti myös sosiaali- ja terveysjärjestöjen palvelutuotannossa. Tuoreen Järjestöbarometrin 2018 tuloksista selviää, että valtaosassa järjestöjä sähköiset palvelut ovat kiinteä osa palveluvalikoimaa (kuvio 1). Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi verkkovälitteinen neuvonta ja vertaistoiminta.
Sähköisten palveluiden etuja ovat saatavuus ja kustannustehokkuus. Eräs Järjestöbarometrin vastaajista kiteyttää asian osuvasti: ”Sähköisten palvelujen avulla tavoitetaan entistä paremmin kohderyhmää ja pystytään usein vastaamaan suht pienilläkin kustannuksilla kentältä nousseisiin uusiin palveluntarpeisiin”.
Näille palveluille on myös runsaasti kysyntää. Ne mahdollistavat omaehtoisen ja joustavan asioinnin (kuvio 2). Sähköisissä palveluissa voidaan asioida ajasta ja paikasta riippumatta. Usein niitä voi käyttää myös anonyymisti eli ilman tunnistautumista, mikä madaltaa tiedon ja tuen hakemisen kynnystä erityisesti tilanteissa, joihin liittyy häpeän tunteita tai leimautumisen pelkoa.
Sähköistyminen tuo mahdollisuuksia ja haasteita
Palvelujen sähköistyminen voi lisätä osallisuutta, mutta myös osattomuutta. Teema on tärkeä, ja järjestöt ovat usein nostaneet sen esiin yhteiskunnallisessa keskustelussa. Sitä käsitellään monin
tavoin myös Järjestöbarometrin avovastauksissa. ”Sähköinen palvelu ei korvaa ihmisten kohtaamisia ja vertaistukea kasvokkain”, yksi vastaajista toteaa. Mahdollisuudet kasvokkaiseen asiointiin tulee varmistaa jatkossakin, sillä aina tulee olemaan myös heitä, jotka eivät syystä tai toisesta voi tai halua asioida sähköisesti.
Toiminnan siirtyminen verkkoon on järjestöille sekä haaste että mahdollisuus – useimmiten näitä molempia. Erityisesti resurssien riittävyys mietityttää monia järjestötoimijoita. ”Hyvä palvelun kehittäminen vie aikaa, eikä järjestöllä ole juuri irrottaa henkilöstöä niiden suunnitteluun ja tekemiseen”, kuten yksi vastaajista yhteistä huolta sanoittaa.
Rahan ohella ratkaisuja pulmaan kannattaisi hakea uudenlaisista osallistumisen tavoista, joita verkkoympäristö ja etäyhteydet mahdollistavat. Jäsenten tietotaitoa voidaan hyödyntää esimerkiksi verkkosivujen päivittämisessä, tietoaineistojen visualisoinnissa tai keskustelupalstojen ylläpitämisessä. Parhaimmillaan modernit vapaaehtoisuuden muodot houkuttelevat uusiakin aktiiveja mukaan toimintaan.
Järjestöille on elinehto, että ne mukauttavat toimintaansa digitalisaation vanavedessä ja vahvistavat siihen liittyvää osaamistaan. Tiedon hankinnassa, kokemusten jakamisessa ja yhteistyön virittelyssä kannattaa hyödyntää jo olemassa olevia foorumeita. Yksi esimerkki on järjestöjen digiverkosto, joka on ollut toiminnassa jo joitakin vuosia.
Muuttuvassa maailmassa sopeutuminen, oppiminen ja yhteistyö ovat selviytymisen edellytyksiä. Nämä peruskoulun biologian tunneilla opitut lainalaisuudet näyttävät pätevän myös verkkoympäristöissä.
Elinvoimaiset järjestöt -blogi
Kaikki blogin artikkelitMillainen on koronan jälkeinen uusi aika vapaaehtoistoiminnassa?
Kansalaisyhteiskunta Monta kertaa ohimenneeksi toivottu korona on kiertänyt väestöä kevättalvella hurjalla tavalla. Samaan aikaan ovat järjestöjen erilaiset kasvokkaiset toiminnot päässeet uudelleen käyntiin. Isojakin tapahtumia vapaaehtoisille on jo voitu järjestää hetken aikaa. Uskon vakaasti, että tämä kaksivuotinen osittainen horros on nyt oikeasti päättymässä. Järjestöelämän vuosikellossa kevät on edellisen vuoden toiminnan raportoinnin, arvioinnin ja yhteenvetojen aikaa. Koronavaikutuksista pystyy […]
Vapaaehtoinen – ikuisesti uusiutuva luonnonvara?
Järjestöille Mitä yhteistä on olympialaisilla ja kansalaisjärjestöillä? Vastaus: Kummankin onnistuminen edellyttää vapaaehtoisten työpanosta – olipa olympia-instituutiosta tai -urheilusta muuten mitä mieltä hyvänsä, ja olivatpa kaikki Pekingin kisojen vapaaehtoiset aidosti vapaaehtoistöissä tai eivät. Järjestöjä ei siis ole ilman vapaaehtoisia, ellei takana ole kohtalaisen suurta omaisuusmassaa, ja silloin ollaankin pikemmin säätiöiden maailmassa. Vapaaehtoisilla on myös valtaa, koska he […]
Järjestöt toivovat hyvinvointialueilta yhteyshenkilöä, aktiivista viestimistä ja tiivistä kumppanuutta
Sote-uudistus Järjestöjen sote-muutostuen elokuisessa Hyvinvointialueet tulevat – miten valtakunnalliset järjestöt löytävät paikkansa sote-Suomessa? -webinaarissa pureuduttiin siihen, miten valtakunnallisten sote-järjestöjen osaaminen saadaan mukaan tulevaisuuden sote-palveluihin sekä hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen sote-Suomessa. Webinaarissa oli noin 400 osallistujaa, joten se oli myös oiva tilaisuus kerätä tietoa laajalta vastaajajoukolta. Yhteisessä webinaaripuheenvuorossamme käsittelimme sitä, miten liittojen aluetyöntekijät voisivat olla mukana […]