Skip to content

Ei kenenkään vastuulla

14.8.2018 7.59

Avustusjärjestelmä
Väkevästi yhdessäKansalaisyhteiskunnan rahoitusSääntely

”Vapaaehtoistoimintaa on helpotettu merkittävästi turhaa sääntelyä purkamalla, hallinnollista taakkaa keventämällä ja lupaprosesseja sujuvoittamalla.”

Näin lupaa Sipilän hallituksen hallitusohjelma. Totuus on toinen: Byrokratian ongelmallisen suureksi kokevien järjestöjen osuus on hallituskauden aikana yli kolminkertaistunut.

Monet liittävät byrokratian kasvun vahvasti avustusten hakuun, seurantaan ja raportointiin. Maassamme on vain hyvin harvoja valtakunnallisia järjestöjä, jotka kykenevät tai kykenisivät toimimaan ilman veikkausvoittovaroista tai suoraan budjettivaroista myönnettäviä avustuksia. Avustusjärjestelmän tiukentunut valvonta ja säätely peittävät alleen verottajan myönteisemmäksi muuttuneet prosessit tai PRH:n sähköisen asioinnin kokemukset. Vaikutus on suunnilleen sama kuin jos maataloustukibyrokratiaa lähdettäisiin purkamaan muuttamalla lomakkeiden väri iloisemmaksi.

Kun poliittisten päättäjien kanssa keskustelee avustusjärjestelmän eri käytännöistä, saa lähes poikkeuksetta ensin vastaansa tyhjän katseen (ei voi olla näin) ja sitten ratkaisuja tarjottuaan vakuutuksen siitä, että kyllähän asialle pitäisi ruveta tekemään jotain. Silti mitään ei tosiolevaisesti tapahdu. Miksi syntyy kokous toisensa jälkeen pöytäkirjamerkintöjä, mutta junan suunta ei vaihdu?

Kyseessä on tyypillinen siiloutumisongelma. Hallinto ei halua vähentää byrokratiaa, koska se samalla vähentäisi omaa valtaansa. Avustuseuron käyttötavasta voi päättää ennen kulutusta vain kerran. Jos valta annetaan järjestölle itselleen, se on virkamieheltä pois. Siitä moni virkamies ei pidä, eikä siksi asiaa edistetä. Jotta asia edistyisi, pitäisi siis antaa poliittinen määräys muuttaa käytänteitä, ohjeita tai pykäliä (kahdella edelliselläkin päästäisiin pitkälle ilman eduskunnan tai asetuksenantajan vaivaaamista).

Poliittista tahtoa on, mutta määräystä ei kuulu. Ei kuulu, koska kansalaisjärjestöjä avustetaan pelkästään veikkausvoittovaroista monesta tuutista, jotka kuuluvat eri ministereille. Kukaan ei siis voi käynnistää valmistelua, kun naapurin asioihin ei ole toimivaltaa. Kun kukaan ministereistä ei koe tätä itselleen riittävän olennaiseksi asiaksi, ei synny riittävää, ministeriörajat ylittävää poliittista tahtotilaa, joka voittaisi virkakunnan kitkan.

Tahtotilan synnyttämisessä me järjestöissä voimme myös katsoa peiliin. Kyselyt kertovat karua kieltään byrokratian lisääntymisestä, mutta missä ovat siihen liittyvät laajan järjestökentän puheenvuorot.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Väkevästi yhdessä -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
pääsihteeri

5.12.2018 15:44

Hiljainen kevät?

SOSTEn avustusesitys oli jälleen pettymys. Vakinaisen toiminnan avustuksista on jo useamman vuoden aikana leikattu reippaasti ja kivuliaiden yhteistoimintamenettelyjen jälkeen olimme sopeuttaneet ensi vuoden kulut avustussuunnitelman tasoon, 10 työsuhdetta on päättynyt tai päättymässä. Nyt ohjeellisen suunnitelman tasosta esitetään leikattavan edelleen noin 171 000 euroa ja mukana kohtuullisen selkeä viesti siitä, että suunta on edelleen tuleville vuosille sama. […]

Blogi
pääsihteeri

15.3.2018 08:00

Synkin hetki

Kävin pari viikkoa sitten hyvän ystäväni kanssa katsomassa Synkin hetki -elokuvan, joka sittemmin palkittiin mm. miespääosa-Oscarilla. Elokuva kertoo keväästä 1940, jolloin Saksa valtasi Ranskan, brittien siirtoarmeijaa uhkasi tuho ja toisaalta hallitusta uudelleenjärjesteltiin. Tämäkin puoli elokuvaa oli aivan viihdyttävä, mutta mikä tuli iholle, oli sen kuvaus johtajuudesta, johtajuuden yksinäisyydestä vaikeimpien päätösten tullessa vastaan. Viisas johtaja kuuntelee […]

Blogi
pääsihteeri

8.2.2018 08:04

Sanoista ja teoista

On asioita, joita mielellään teen yksin pohdiskellen ja toteuttaen – niin töissä kuin vapaa-aikana. Paljon enemmän on asioita, joita teen mieluummin yhdessä muiden kanssa. Yleensä yhdessä tulee myös helpommin parempi lopputulos. Turhaan ei sanota, että yhteistyössä on voimaa. Yhdistysten perusluonne on nimensä mukaan yhteen tuleminen ja yhdessä tekeminen. Tämä pätee niin vapaaehtoistoimintaan kuin palkattuihin organisaatioihin. […]

Blogi
pääekonomisti, tiimipäällikkö

31.1.2018 08:08

Avustusjärjestelmän kehittämisellä toimivampi kansalaisyhteiskunta

Kansalaisyhteiskunta rakentaa Suomea. Kun Suomen valtion perustaa ja kansallista identiteettiä luotiin 1800-luvulla, pyrittiin vaikuttamaan myös kansalaisyhteiskunnan kehitykseen. Eliitti halusi ohjata kansalaistoimintaa, joka näyttäytyikin silloin vahvasti valtiollisena aktiviteettina. Kehityssuunta kuitenkin muuttui nopeasti. Kun yhteiskunnalliset liikkeet ja yhdistykset saivat taakseen suuria väkijoukkoja, oli muillakin kuin eliitillä mahdollista nousta vaikuttaviin yhteiskunnallisiin asemiin. Siten vireästä kansalaisyhteiskunnasta tuli kehityksen suunnannäyttäjä […]