Energian ja ruoan kallistuminen uhkaa pudottaa ihmisiä köyhyyteen – tukea tarvitaan pieni­tuloi­simmille

Rintakuvissa Anna Järvinen ja Erja Saarinen, välissä lukee heidän nimensä ja sana SOSTEblogi.
Etusivu / Blogi / Energian ja ruoan kallistuminen uhkaa pudottaa ihmisiä köyhyyteen – tukea tarvitaan pieni­tuloi­simmille
,

Energian, ruoan ja liikenteen kallistuminen vaikuttaa kaikkien elämään. Keskituloiset voivat joutua miettimään, mihin hintojen kallistumisen vuoksi on varaa, mutta pienituloiset tilanne ajaa ahtaalle. Heillä menot on jo muutenkin supistettu minimiin. Näyttää siltä, ettei energian hinnan ja siitä johtuva muiden hintojen nousu jää lyhyeksi vaiheeksi. Nyt on tärkeää auttaa ihmisiä, joiden köyhyys tästä syystä syvenee ja pienituloisia, jotka perushyödykkeiden kallistumisen vuoksi uhkaavat pudota köyhyysrajan alle.

Asumiseen ja ravintoon yli puolet pienituloisten tuloista

Asuminen ja ruoka – niihin menee yli puolet niiden ihmisten menoista, jotka kuuluvat pienituloisimpaan viidennekseen, selviää Tilastokeskuksen kotitalouksien kulutusta koskevasta tilastosta. Nämä perusasiat, lisättynä vielä yli 10 prosenttia menoista vievällä liikenteellä, ovat kallistuneet merkittävästi, ja ilmeisesti nousu jatkuu. Luonnonvarakeskus on ennustanut, että viime vuoden elokuussa alkanut ruoan hinnan kallistuminen kiihtyy. Ukrainan sota on edelleen nostanut energian hintaa ja se vaikuttaa suomalaisten talouteen.

Tilannetta pahentaa se, ettei pienituloisilla ihmisillä yleensä ole säästöjä, joilla voisi selvitä vaikeimman ajan yli. Tulot menevät suoraan kulutukseen. Koronapandemian aikana kotitalouksien säästäminen on lisääntynyt, mutta ei esimerkiksi nuorilla ja palvelualojen pienituloisilla työntekijöillä. Asumisen ja ruoan tapaisista elämän perusedellytyksistä on vaikea tinkiä enemmän, sillä lähes joka viides suomalainen on jo säästänyt esimerkiksi lääkkeistä, hoidosta ja lääkäripalveluista. Moni on joutunut jo aiemmin miettimään, ostaako lääkkeitä vai ruokaa.

Osa-aikatyötä tekevän talous haavoittuu helposti

Perushyödykkeiden kallistuminen voi heiluttaa monenlaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten taloutta.

Lähes 115 000 lasta eli vuonna 2020 pienituloisissa perheissä. Köyhyys koskettaa etenkin yksinhuoltajaperheitä ja monilapsisia perheitä. Korona-aikana palkkatulot ovat vähentyneet lapsiperheissä. On selvää, että asumisen ja ruoan kallistuminen osuu raskaasti pienituloisiin lapsiperheisiin, joilla on ollut vaikeuksia tulla toimeen jo kahden pandemiavuoden aikana.

Osa-aikatyötä tekevien määrä on koko ajan kasvanut. Ylen uutisen mukaan heistä lähes kolmannes on osa-aikainen vastentahtoisesti.

Palvelualojen työntekijöille tehdyn kyselytutkimuksen mukaan jo vuonna 2019 vastaajista hieman yli kolmannes kärsi vakavasta ruokaturvattomuudesta. Se tarkoittaa, että ihminen jättää aterioita väliin, pienentää niitä tai menee nälkäisenä nukkumaan. Osa-aikatyön todettiin tutkimuksessa olevan yksi syy työssäkäyvien köyhyyteen.

Koronapandemia on entisestään vaikeuttanut palvelualoilla, kuten ravintola- ja matkailualalla, työskentelevien tilannetta ja voi vain kuvitella, miten energian ja ruoan hinnan korotukset sitä pahentavat. Palvelualoilla vaikeudet koskevat etenkin nuoria.

Pienituloiset eläkeläiset tiukoilla

Eläkkeellä on 1,6 miljoona suomalaista, ja heistä puolet saa eläkettä alle 1 500 euroa kuukaudessa. Heistä voivat energian hinnan korotusten vuoksi joutua pulaan esimerkiksi he, jotka asuvat sähkö- tai öljylämmitteisissä taloissa ja julkisen liikenteen ulottumattomissa ja he, joilla ei ole säästöjä tai muita puskureita.

Hallitus on esittänyt energian hinnan nousun kompensaatioksi työmatkavähennyksen korottamista. Eläkeliitto on tuonut esiin, ettei tällainen kompensaatio auta pienituloisia eläkeläisiä. Kun bensan hinta kallistuu, välttämätön asiointi omalla autolla voi heillä käydä mahdottomaksi. Sähkölaskuista on monilla ollut vaikeuksia selvitä jo aiemmin.

Auttaako sosiaaliturva pahimman yli?

Sosiaaliturvaetuuksien on tarkoitus auttaa ihmisiä, kun toimeentulo vaarantuu. Toimeentuloa turvaavat yleensä ensisijaiset etuudet, kuten työttömyyskorvaus tai sairauspäiväraha. Niitä täydentävät asumistuki ja toimeentulotuki. Näissä etuuksissa huomioidaan muun muassa sähkö- ja vesilaskuja tiettyjen normien mukaan, jotka määritellään vuosittain.

Normit muuttuvat hitaasti. Esimerkiksi asumistuessa lämmitysnormi on ollut sama vuodesta 2015, tälle vuodelle siihen tuli yhden hengen normiin euron korotus.

Pääosa etuuksista on sidottu indekseihin. Indeksien mukaiset korotukset etuuksiin tehdään vuosittain vuoden alussa. Inflaation kiihtyminen nostaa myös indeksikorotuksia, mutta silti ne ovat vain joitakin euroja kuukausittaisiin etuuksiin.

Kun hinnat nousevat merkittävästi, ei tällaisilla korotuksilla paikata syntyvää lovea. Seuraavan vuoden alusta tulevat korotukset eivät myöskään auta pienituloisia tässä ja nyt.

Bensan hinnan nousuun etuusjärjestelmä ei lähtökohtaisesti vastaa. Jos auto on toimeentulotukea saavalle pakollinen työssäkäynnin tai esimerkiksi sairauden takia, sitä ei joudu myymään, mutta liikkumisen kulut pitää kattaa itse toimeentulotuen perusosasta.

Apua eniten tarvitseville

Nyt on tärkeää kohdentaa tukea niille, joiden arjesta selviytymistä hinnankorotukset erityisesti uhkaavat.

Kun elinkustannukset nousevat nopeasti ja paljon, tulisi myös etuusjärjestelmän reagoida nopeasti. Se tarkoittaa, että asumistuessa ja erityisesti toimeentulotuessa hyväksyttävien laskujen, esimerkiksi sähkölaskujen, normeja tulisi nostaa tai käyttää joustavasti tapauskohtaista harkintaa suurissa laskuissa. Kela onkin lisännyt harkintaa tällaisissa tilanteissa perustoimeentulotuessa.

Hallitus on linjannut toimia energian hintojen nousun täsmäkompensaatioksi. Se antaa suosituksen, että energian, mukaan lukien sähkön, hinnannousun vuoksi kasvaneet asumisen kulut otettaisiin huomioon, kun toimeentulotukea myönnetään.

SOSTE kannattaa sitä, että kasvaneet kulut huomioidaan toimeentulotuessa. Ne pitää huomioida Kelan perustoimeentulotuessa, jotta vain niiden vuoksi ei siirretä ihmisiä joukoittain hakemaan kunnista harkinnanvaraista toimeentulotukea. Ne tulee huomioida myös kunnissa harkinnanvaraisessa toimeentulotuessa. Kunnille tulee antaa yhdenmukaiset ohjeet siitä, miten menot huomioidaan, jotta ihmiset olisivat yhdenvertaisessa asemassa eri puolilla Suomea.

Työssäkäyvien bensakuluihin hallitus on pyrkinyt tarjoamaan helpotusta työmatkavähennyksen enimmäismäärän korotuksella. Kun bensanhinta nousee voimakkaasti, olisi kohtuullista myös toimeentulotuessa harkinnanvaraisesti tukea ihmisiä paikkakunnilla, joissa oma auto on välttämätön työhön tai esimerkiksi terveyspalveluihin pääsemiseksi.

Perusturvan jälkeenjääneisyys näkyy akuutissa kriisissä. Perusturvaetuudet ovat jo pitkään jääneet jälkeen yleisestä kustannuskehityksestä. Perusturvan riittävyyden arviointiraportin mukaan työttömän, kotihoidon tuen saajan ja vähimmäismääräisten sairaus- ja vanhempainpäivärahan saajan tulotasot eivät kata kohtuullista minimikulutusta. Ja nyt tuon kohtuullisen minimikulutuksen hinta on noussut.

SOSTE vaatiikin, että perusturvaa tulee korottaa asteittain kohti kohtuullisen minimin viitebudjettien mukaista tasoa ja sitoa kaikki etuudet indeksiin. Tämä vahvistaisi myös ihmisten kestokykyä ja joustavuutta erilaisia kriisitilanteita varten.

Järjestöjen vinkkejä henkilökohtaisen talouden helpottamiseksi ja tuen hakemiseksi

Anna Järvinen erityisasiantuntija
Erja Saarinen erityisasiantuntija