Skip to content

Genomitiedon käyttö yleistyy

7.2.2018 8.17

Hyvinvointi ja terveys
Hyvinvointi ja terveysGenomiHyvinvointi ja terveysHyvinvointi ja terveys

Emme ole niin uniikkeja kuin ehkä haluaisimme olla. Perimästämme eli genomistamme noin 99.5% on samanlaista kuin satunnaisella vastaantulijalla. Genomimme linkittääkin meidät toisiimme sukupolvien ja miljoonien vuosien mittaisessa ketjussa.

Pienet, yksilölliset erot genomissamme selittävät kuitenkin joitakin ominaisuuksiamme, kuten silmiemme väriä, veriryhmäämme sekä sitä, miksi toisilla on lovi leuassa ja toisilla ei. Jokaisen genomista löytyy myös joitakin sairauksille altistavia ja toisaalta meitä niiltä suojaavia tekijöitä. Näiden tekijöiden tunnistaminen on arvokasta sekä terveyden edistämisen että sairauksien hoidon kannalta.

Genominäyte voidaan kerätä periaatteessa mistä tahansa kudoksesta, mutta yleisimmin se otetaan verestä. Näytteenantajan suostumuksella genominäyte voidaan myös tallettaa biopankkiin myöhempää käyttöä varten. Biopankissa näytteitä säilytetään anonyymisti ilman tunnistetietoja ja niitä voidaan näytteenantajan suostumuksella hyödyntää esimerkiksi lääketieteellisessä tutkimuksessa diagnostiikan ja hoitomenetelmien kehittämiseksi. On hyvä tietää, että näytteenantaja voi myös koska tahansa perua suostumuksensa, mikäli mieli myöhemmin muuttuu.

Koulutusta ja palveluja kehitettävä

Suostumusmenettelyjä ja muita genomitiedon käsittelyyn ja hyödyntämiseen liittyviä periaatteita ohjaavat sekä kotimainen lainsäädäntö että monet kansainväliset sopimukset, joita Suomikin on sitoutunut noudattamaan. Genomitiedon suojaa pyritään vahvistamaan lisäksi parhaillaan valmisteilla olevan genomilain avulla. Genomilain tarkoituksena olisi luoda oikeudellinen pohja uuden asiantuntijaorganisaation, genomikeskuksen perustamiselle sekä säätää sille kuuluvista tehtävistä. Genomilakiin ja –keskukseen liittyvät yksityiskohtaiset suunnitelmat esiteltiin tammikuussa lausuntokierroksella olleessa genomikeskustyöryhmän arviomuistiossa, johon myös SOSTE jätti lausuntonsa.

On hienoa, että genomikentällä luodaan yhteisiä pelisääntöjä. Parhaimmillaan nämä säännöt vahvistavat sekä kansalaisten luottamusta että yhdenvertaisuutta. Jotta genomitiedon arkipäiväistyminen olisi kaikkien etu, on asianmukaisen tietosuojan ja –turvan rakentamisen ohella huolehdittava myös palvelujen järjestämisestä. Genomitietoon liittyvää ohjausta, diagnostiikkaa ja hoitoa tulisikin jatkossa tarjota julkisen terveydenhuollon palveluissa nykyistä laajemmin. Tällä hetkellä kansalaiset ovat eriarvoisessa asemassa esimerkiksi ennakoivan perinnöllisyysneuvonnan ja –seulonnan suhteen.

Kasvavaan palvelutarpeeseen vastaaminen edellyttää terveydenhuollon koulutusohjelmien uudistamista ja ammatillisen täydennyskoulutuksen järjestämistä. Tähän työhön tuleekin nyt varata riittävästi resursseja, sillä jatkossa genomikysymyksiin liittyvää osaamista tarvitaan erikoissairaanhoidon ohella myös perusterveydenhuollossa. Kukapa tietää, kenties jo lähitulevaisuudessa korkeakouluissamme koulutetaan nimenomaan genomitiedon käyttöön perehtyneitä genominomeja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvointi ja terveys -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
erityisasiantuntija

19.1.2022 08:30

Koronapandemia on lisännyt kiinnostusta terveyttä ja terveyden edistämistä kohtaan maailmanlaajuisesti

Hyvinvointi ja terveys WHO:n 10. terveyden edistämisen maailmankonferenssi järjestettiin 13.–15.12.2021. Osallistuin järjestöedustajana konferenssin Suomen valtuuskuntaan, jota johti pääjohtaja Markku Tervahauta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Toinen järjestöedustaja oli ylilääkäri Eeva Ollila Suomen Syöpäyhdistyksestä. Konferenssin teemana oli hyvinvointi keskittyen terveyden ja hyvinvoinnin, talouden ja ympäristön yhteyksiin. Tästä ajasta kertoo se, että konferenssi järjestettiin virtuaalisesti. Suomi on kokoaan suurempi toimija terveyden […]

Blogi

12.1.2022 08:15

Riikka Purra: Raha ja huomio tärkeimpään

Aluevaalit Sote-uudistuksessa on määrä parantaa perusterveydenhuollon saatavuutta ja kansalaisten yhdenvertaisuutta sote-palveluihin sekä nopeuttaa hoitoon pääsemistä. Niin tässä uudistuksessa kuin viime kaudenkin yritelmässä tavoitteet ovat hyviä ja kannatettavia. Ongelma on siinä, että kirjatut tavoitteet ja todellisuus eivät kovin hyvin kohtaa. Uudistus itsessään ei esimerkiksi mitenkään tule varmistamaan lähipalveluiden säilymistä, vaan se johtaa hyvin todennäköisesti käytössä olevilla resursseilla […]

Blogi

10.1.2022 13:30

Anna-Maja Henriksson: Aluevaaleissa on kyse hyvinvoinnista

Aluevaalit Tammikuun 23. päivä on historiallinen päivä. Silloin pääsemme ensimmäistä kertaa äänestämään aluevaaleissa. Aluevaaleissa on kyse todella tärkeästä asiasta, nimittäin hyvinvoinnista. Kaikki lähtee hyvinvoinnista, ja hyvinvoinnin vaaliminen ja sen kehittäminen on hyvin arvokasta. Ihmisen on oltava hoitopalveluissa keskiössä. Aluevaaleissa valituilla valtuutetuilla on keskeinen asema, kun rakennamme uusia hyvinvointialueita. Nämä valtuutetut tulevat nimittäin päättämään esimerkiksi siitä, missä […]