Skip to content

Genomitiedon käyttö yleistyy

7.2.2018 8.17

Hyvinvointi ja terveys
Hyvinvointi ja terveysGenomiHyvinvointi ja terveysHyvinvointi ja terveys
erityisasiantuntija

Emme ole niin uniikkeja kuin ehkä haluaisimme olla. Perimästämme eli genomistamme noin 99.5% on samanlaista kuin satunnaisella vastaantulijalla. Genomimme linkittääkin meidät toisiimme sukupolvien ja miljoonien vuosien mittaisessa ketjussa.

Pienet, yksilölliset erot genomissamme selittävät kuitenkin joitakin ominaisuuksiamme, kuten silmiemme väriä, veriryhmäämme sekä sitä, miksi toisilla on lovi leuassa ja toisilla ei. Jokaisen genomista löytyy myös joitakin sairauksille altistavia ja toisaalta meitä niiltä suojaavia tekijöitä. Näiden tekijöiden tunnistaminen on arvokasta sekä terveyden edistämisen että sairauksien hoidon kannalta.

Genominäyte voidaan kerätä periaatteessa mistä tahansa kudoksesta, mutta yleisimmin se otetaan verestä. Näytteenantajan suostumuksella genominäyte voidaan myös tallettaa biopankkiin myöhempää käyttöä varten. Biopankissa näytteitä säilytetään anonyymisti ilman tunnistetietoja ja niitä voidaan näytteenantajan suostumuksella hyödyntää esimerkiksi lääketieteellisessä tutkimuksessa diagnostiikan ja hoitomenetelmien kehittämiseksi. On hyvä tietää, että näytteenantaja voi myös koska tahansa perua suostumuksensa, mikäli mieli myöhemmin muuttuu.

Koulutusta ja palveluja kehitettävä

Suostumusmenettelyjä ja muita genomitiedon käsittelyyn ja hyödyntämiseen liittyviä periaatteita ohjaavat sekä kotimainen lainsäädäntö että monet kansainväliset sopimukset, joita Suomikin on sitoutunut noudattamaan. Genomitiedon suojaa pyritään vahvistamaan lisäksi parhaillaan valmisteilla olevan genomilain avulla. Genomilain tarkoituksena olisi luoda oikeudellinen pohja uuden asiantuntijaorganisaation, genomikeskuksen perustamiselle sekä säätää sille kuuluvista tehtävistä. Genomilakiin ja –keskukseen liittyvät yksityiskohtaiset suunnitelmat esiteltiin tammikuussa lausuntokierroksella olleessa genomikeskustyöryhmän arviomuistiossa, johon myös SOSTE jätti lausuntonsa.

On hienoa, että genomikentällä luodaan yhteisiä pelisääntöjä. Parhaimmillaan nämä säännöt vahvistavat sekä kansalaisten luottamusta että yhdenvertaisuutta. Jotta genomitiedon arkipäiväistyminen olisi kaikkien etu, on asianmukaisen tietosuojan ja –turvan rakentamisen ohella huolehdittava myös palvelujen järjestämisestä. Genomitietoon liittyvää ohjausta, diagnostiikkaa ja hoitoa tulisikin jatkossa tarjota julkisen terveydenhuollon palveluissa nykyistä laajemmin. Tällä hetkellä kansalaiset ovat eriarvoisessa asemassa esimerkiksi ennakoivan perinnöllisyysneuvonnan ja –seulonnan suhteen.

Kasvavaan palvelutarpeeseen vastaaminen edellyttää terveydenhuollon koulutusohjelmien uudistamista ja ammatillisen täydennyskoulutuksen järjestämistä. Tähän työhön tuleekin nyt varata riittävästi resursseja, sillä jatkossa genomikysymyksiin liittyvää osaamista tarvitaan erikoissairaanhoidon ohella myös perusterveydenhuollossa. Kukapa tietää, kenties jo lähitulevaisuudessa korkeakouluissamme koulutetaan nimenomaan genomitiedon käyttöön perehtyneitä genominomeja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvointi ja terveys -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi

16.12.2019 09:40

Vanhemman ja nuoren yhteinen aika ei vaadi ihmetekoja

Näin joulun lähestyessä monet odottavat rauhoittumista ja yhdessäoloa läheisten kanssa. Se, että vanhemmat pysähtyvät arjen kiireistä olemaan läsnä ja keskustelemaan nuoren kanssa, on monelle nuorelle juuri sitä, mitä hän kaipaa. Tunne- ja vuorovaikutustaitoja opettavan Friends-ohjelman tiimi haastatteli nuoria Aseman Lapset ry:n ylläpitämässä nuorisokahvilassa ”Parasta on kun ei oo mihinkään kiire, katotaan joku leffa tai uutiset […]

Blogi

28.11.2019 13:00

Tulevaisuuden sote-keskuksiin saatava mukaan brändätyt järjestöpalvelut

Edellisessä sote-valmistelussa järjestöjen palvelujen laajuutta ja monimuotoisuutta ei tunnettu, koska järjestöt eivät olleet kuvanneet ja brändänneet niitä. Jos Minna Kivipellon kanssa hahmottelemamme sote-keskustoiminnan mallinnus etenee, se edellyttää, että järjestöjen arvokkaat ja vaikuttavat toiminnot ja palvelut tunnetaan. Blogini 1. osassa käsittelin: Miten rakentaa Sosiaalibarometri 2019:n mukainen sote-keskus? Nyt tarkastelen, miten järjestöt asemoidaan sinne ja miten ne […]

Blogi

15.11.2019 12:00

Vardagen på halvvägshemmet i Malax

Det är början på en ny vecka i november, höstmörkret är påtagligt över Pixnebacken i Malax. Personalen gör frukost och kaffe, och boende på halvvägshemmet och personer från närområdet droppar in för att delta i den dagliga gruppverksamheten. I skymningen gör sig ljuset på bordet mysigt och man slår sig ner i sofforna för att […]