Skip to content

Hallituksen esitys Pohjoismaisesta työvoimapalvelumallista herättää kysymyksiä – nyt on aika vaikuttaa

15.6.2021 13.00

Työllisyys
Hyvinvoivat ihmisetJärjestöilleToimeentuloTyöllisyys

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on valmistellut lakiesityksen, jossa säädetään työnhakijan palveluista sekä muutetaan työttömyysturvan ehtoja. Kyseessä on merkittävä muutos työnhakijoiden palveluihin.

Pohjana hallituksen uudessa mallissa on Sipilän hallituksen esitys aktiivimalli kakkosesta, jonka järjestöt systemaattisesti tyrmäsivät.

Aktiivimalli kakkoseen verrattuna uudessa esityksessä on lisätty määrälliseen työnhakuvelvoitteeseen paljon poikkeuksia, esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien työnhakuvelvoitteisiin. Poikkeuksista huolimatta lakiluonnoksessa on useita heikossa työmarkkina-asemassa olevien kannalta kysymyksiä herättäviä linjauksia.

Paljon hyvää, mutta myös paljon kysymyksiä

Uudessa esityksessä on nopean arviomme mukaan paljon hyvää:

  • Työttömän työnhakijan alkuhaastattelu järjestettäisiin viiden arkipäivän kuluessa työnhakijaksi ilmoittautumista. Nykyisin määräaika on kaksi viikkoa.
  • Työttömät työnhakijat tavattaisiin nykyistä säännöllisemmin: kahden viikon välein kolmen kuukauden ajan, ja sen jälkeen joka kolmas kuukausi. Nykyisin työnhakija tavataan alkuhaastattelun jälkeen kolmen kuukauden välein. Lisäksi tiiviimpi kuukauden kestävä tapaamisjakso toistuu tarvittaessa aina puolen vuoden välein.
  • Hallitus aikoo lisätä työ- ja elinkeinotoimistojen työntekijöiden määrää 1 200 henkilöllä. SOSTE on jo pitkään tuonut esiin, että TE-toimistoissa on liian vähän henkilökuntaa tarpeeseen nähden. Koronan myötä tämä on korostunut. Henkilöstön lisäys on siis tarpeen.

Esitettyjen muutosten arvioidaan tehostavan työnhakijoiden ohjaamista heidän palvelutarpeensa mukaisiin palveluihin. Kysymys kuuluu, kuinka yksilöllinen tällainen kaavamainen palvelumalli on?

Tiheämpi asiakkaiden tapaaminen ja ohjaus todennäköisesti johtaa siihen, että ihmisiä hakeutuu enemmän palveluihin. Esitys ei huomioi lainkaan palveluiden kysynnän kasvua ja tarvittavia lisäresursseja. Kuinka tarvelähtöiset palvelut tullaan turvaamaan?

Osatyökykyisten asema kaipaa selvennystä

Palvelumallin lisäksi työttömille työnhakijoille luodaan määrällinen työnhakuvelvoite. Lähtökohtaisesti työnhakijalta edellytettäisiin neljän työmahdollisuuden hakemista kuukauden kestävän tarkastelujakson aikana.

Työpaikkoja ei tarvitse hakea näin paljon, mikäli tietyt edellytykset täyttyvät. Työnhakuvelvoitetta ei esimerkiksi ole pitkäaikaistyöttömillä, joilla on monialaisen palvelun tarve ja joiden ei katsota voivan kyseisellä hetkellä työllistyä avoimille työmarkkinoille.

Kysymyksiä herättää osatyökykyisten asema. Osatyökykyinen henkilö, joka on työssä ja jolle on löytynyt oikea työnkyvyn ja työtuntimäärien tasapaino, joutunee silti hakemaan kokoaikaista työtä. Tähänkin toivomme SOSTEssa vielä joustavuutta ja selkeyttämistä.

Nyt on mahdollisuus vaikuttaa tuleviin linjauksiin

Hallituksen esitys muuttaa myös työnhakuun ja työvoimapalveluihin liittyvien laiminlyöntien seuraamuksia selvästi nykyistä lievempään suuntaan. Työnhakijan laiminlyönteihin luodaan uusi, porrastettu seuraamusmalli. Nämä ovat oikeansuuntaisia muutoksia.

Kokonaisuudessaan esitetyt muutokset voivat kuitenkin johtaa siihen, että työttömyysturvaseuraamuksia asetettaisiin nykyistä enemmän ja nykyistä useammalle työnhakijalle. Työttömän voi olla hankalaa ymmärtää tätä uutta velvoiteviidakkoa. Huolena on, että seuraamukset kohdistuvat eniten heikossa työmarkkina-asemassa oleviin.

Jotta tulevaisuuden työvoimapalvelut huomioivat työnhakijoiden yksilölliset tarpeet, on tärkeää nostaa esiin esityksen vaikutuksia järjestöjen kohderyhmiin. Kommentteja hallituksen esitykseen voi antaa lausuntopalvelu.fi:n kautta 15.8.2021 saakka.

Lähetä kommentteja SOSTEn lausuntoa varten ennen kesälomia

SOSTE antaa myös oman lausuntonsa esityksestä. Otamme mielellämme vastaan esimerkkejä vaikutuksista eri kohderyhmiin sekä mahdollisia ratkaisuehdotuksia. Toivomme kommentteja SOSTEn lausuntoa varten 28.6. mennessä osoitteeseen paivi.kiiskinen@soste.fi. Yhdessä voimme vaikuttaa siihen, että esityksestä tulee parempi.

Lisätiedot: erityisasiantuntija Päivi Kiiskinen.

Lue lisää TEMin sivuilta: Työnhakijalle lisää yksilöllistä tukea – esitysluonnos pohjoismaisesta työvoimapalvelumallista lausuntokierrokselle

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
hankepäällikkö

8.7.2021 12:15

Sote-uudistus etenee kohti toimeenpanoa – järjestöillä edessä vaikuttamisen syksy

Sosiaali- ja terveyspalvelut Mennyt kevät on ollut vilkasta aikaa sote-vaikuttamisen kentällä. Järjestöjen sote-muutostuki on tehnyt omaa työsarkaansa tunnetuksi muun muassa valtakunnallisilla foorumeilla ja SOSTEn järjestöverkostoissa. Muutostuen koordinaation väki on tavannut sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehiä, jotka vastaavat sote-uudistuksen toimeenpanon alueellisesta valmistelusta. Muutostuesta on myös edustus esimerkiksi yhdyspintojen valmisteluryhmässä, minkä lisäksi koko muutostuen joukkue on tehnyt tiivistä yhteistyötä Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman ja Työkykyohjelman Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen väen kanssa. Aluetyön rooli kasvaa, järjestöjen ja julkisen yhteistyössä vielä parannettavaa Sote-uudistus meni […]

Blogi

29.6.2021 09:00

Käsitteillä on väliä – tarveharkinnan voi ymmärtää monella tavalla

Sosiaaliturvauudistus Sosiaalibarometri 2021:ssä selvitettiin vastaajien näkemyksiä siitä, miten asumistukijärjestelmää pitäisi uudistaa. Näkemyksiä kysyttiin sote-johtajilta, Kelan esihenkilöiltä ja sosiaalityöntekijöiltä. Heiltä tiedusteltiin näkemyksiä erilaisiin väittämiin koskien muun muassa asumistuen tasoa, tuen yksilökohtaiseksi muuttamista ja asumistuen tulorajojen nostamista. Yksi väittämistä kuului ”Asumistukeen tulisi lisätä tarveharkintaa”. Etuuksissa tarveharkinnalla tarkoitetaan niitä kriteerejä, joiden perusteella etuus myönnetään. Esimerkiksi hakijan omat, puolison tai […]

Blogi
yhteiskuntasuhdepäällikkö

23.6.2021 12:15

Nukkuvien puolue voitti kuntavaalit. Mitä on käymässä demokratialle?

Kuntavaalit Kuntavaalit käytiin korona-ajan vaaleina, kertaalleen siirrettyinä. Ajankohdaksi valikoitui kesäkuinen sunnuntai. Osalle puolueista vaalien siirto antoi mahdollisuuden kasvattaa ehdokasmääriään. Tulosten perusteella vaaleissa nähtiin oikeisto-vasemmistoblokin välinen taistelu, joka päättyi kokoomuksen voittoon. Hallituspuolueiden suosio laski ja oppositiopuolueet paransivat kannatustaan. Ylivoimaisesti suurin voittaja oli kuitenkin nukkuvien puolue. Kuntavaalien äänestysaktiivisuus oli sodan jälkeisen historian huonoin, 55,1 prosenttia. Luku on pysäyttävä. […]