Pääministeri Antti Rinteen ja sittemmin pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa luvataan puuttua määrätietoisesti köyhyys- ja syrjäytymisriskissä olevien ihmisten tilanteisiin. Erityisesti halutaan vähentää eläkeläisten ja lapsiperheiden köyhyyttä. Erikseen mainitaan yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden toimeentulon parantaminen.
Mitä hallituskaudelta jäi käteen?
Plussat
- Kauden alkupuolella köyhyys hieman vähentyi.
- Perusturvaan tehtiin parannuksia.
- Sosiaaliturva suojasi kotitalouksia melko hyvin koronaepidemian taloudellisilta vaikutuksilta.
- Sosiaaliturvauudistus käynnistettiin.
- Pienituloisten toimeentuloa helpottavia uudistuksia tehtiin, mm. maksuton toisen asteen koulutus, varhaiskasvatusmaksujen alennukset, harrastamisen Suomen malli. Sairastamisesta aiheutuvaa maksutaakkaa hieman kevennettiin. Ylivelkaantuneiden tilanteen helpottamiseksi on mm. tiukennettu korkokattoja, lyhennetty maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikoja sekä lisätty ulosoton vapaakuukausia ja korotettu määräaikaisesti velallisen suojaosuutta vuodelle 2023.
- Suomi asetti kansallisen köyhyyden vähentämisen tavoitteen ja laati toimintasuunnitelman köyhyyden vähentämiseksi.
Miinukset
- Perusturvan taso on edelleen riittämätön.
- Vuonna 2022 elinkustannusten nopea nousu on lisännyt köyhyyttä, eivätkä sen seurausten helpottamiseksi luodut tuet ole kaikilta osin kohdentuneet niille, jotka tukea eniten tarvitsisivat.
- Ruoka-avun tarve on lisääntynyt samalla kun jaettavan ruoan määrä on vähentynyt. EU-ruoka-puun tuli katkos, kun elintarvikepakettien jakaminen päättyi maaliskuussa 2022 ja uutta maksukorttijärjestelmää ei saatu käyttöön.
- Sosiaaliturvauudistuksessa ei päästy konkreettisiin uudistuksiin.
- Köyhyyden vähentämisen toimintasuunnitelma jäi yleiselle tasolle.
Hallitusohjelmaan kirjatut perusturvan korotukset tehtiin
Hallituskauden alussa vähimmäismääräisiin sairaus- ja vanhempainpäivärahoihin, erityishoitorahaan, kuntoutusrahaan sekä työttömyyspäivärahoihin tehtiin pieni korotus. Korotukset olivat oikean suuntaisia toimia, mutta ne eivät kuitenkaan korjanneet kaikilta osin edes edellisellä hallituskaudella tehtyjä heikennyksiä.
Lapsilisän yksinhuoltajakorotusta korotettiin siten, että siitä hyötyivät myös toimeentulotuen varassa olevat perheet. Neljännen ja viidennen lapsen lapsilisiä korotettiin. Elatustukea nostettiin ja opintorahan huoltajakorotusta korotettiin. Kansan- ja takuueläkeitä korotettiin. Aktiivimalli kumottiin.
Edellisellä hallituskaudella etuuksiin jätettiin tekemättä indeksikorotukset. Nyt indeksikorotukset tehtiin kansaneläkeindeksin ja kuluttajahintaindeksin mukaisina vuoden 2020 alusta alkaen. Opintoraha sidottiin indeksiin.
Uusia tukimuotoja ja väliaikaisia korotuksia vastauksena kriiseihin
Hallitusohjelmassa luvattiinarvioida jokaisen budjettiriihen yhteydessä mahdollisuuksia tehdä uusia panostuksia köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Pitkäjänteisen köyhyyden vähentämisen sijaan vastaan tulleet kriisit pakottivat arvioimaan akuutisti lisätukien tarvetta.
Koronakriisin keskellä jouduttiin luomaan nopeasti uusia etuuksia tukemaan ihmisten toimeentuloa. Esimerkiksi työttömyysturvaan tehtiin määräaikaisia helpotuksia, yrittäjille myönnettiin väliaikainen oikeus työmarkkinatukeen tavallista kevyemmin ehdoin ja perustoimeentulotuen saajille maksettiin ylimääräistä tukea. Selvityksissä on todettu sosiaaliturvan suojanneen kotitalouksia melko hyvin koronaepidemian taloudellisilta vaikutuksilta.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, energiakriisi ja elinkustannusten nopea nousu taas on pakottanut etsimään keinoja tukea kasvaneiden elinkustannusten ja sähkölaskujen kanssa kamppailevia ihmisiä. Erilaisten sähkötukien lisäksi erityisesti lapsiperheiden etuuksiin on tehty määräaikaisia korotuksia. Etuuksiin tehtiin myös ylimääräinen indeksikorotus elokuussa 2022.
Osan sähkötuista on arvioitu kohdentuvan huonosti kaikkein pienituloisimmille. Myös esimerkiksi ylimääräinen lapsilisä maksettiin kaikille perheille. Leuto ja tuulinen talvi ja sähkön hinnan maltillinen kehitys ovat helpottaneet tilannetta, ja tuet eivät ole joutuneet tiukimpaan testiin.
Sosiaaliturvakomiteassa ei päästy konkreettisiin toimenpiteisiin
Hallitusohjelman mukaisesti käynnistettiin sosiaaliturvauudistus. Sosiaaliturvakomitean välimietintö valmistui alkuvuonna 2023. Monet sosiaaliturvaa koskevat hallitusohjelman kirjaukset ovat olleet komiteassa selvittelyssä, mutta konkreettisiin toimenpiteisiin ei päästy. Välimietinnön ehdotukset koskevat lähinnä erilaisten selvitysten käynnistämistä.
Esimerkiksi vuorovanhemmuusperheiden asemaa asumistuessa ei parannettu. Luvatusti on selvitetty syitä toimeentulotukiriippuvuuteen, myös erityisesti nuorilla. Asia jäi kuitenkin ratkottavaksi tulevaisuudessa. Hallitusohjelmassa myös luvattiin yhtenäistää etuuksien käsitteistöä ja maksuajanjaksoja. Näitä on sosiaaliturvakomiteassa selvitetty, mutta päätöksiin asti ei päästy.
Hallitusohjelmassa luvattiin myös ratkaista ns. tosiasiassa työkyvyttömien työttömien tilanne niin, että ihmisille löytyisi aina tarpeenmukainen etuus. Etuuksien sitomista toimintakykyyn diagnoosin sijasta luvattiin selvittää. Tosiasiassa työkyvyttömien asemaa on selvitetty sosiaaliturvakomiteassa, mutta toimenpiteet jätettiin seuraavalle hallituskaudelle ehdotetulle kolmikantaiselle työryhmälle.
Hallitusohjelmassa luvattiin myös toteuttaa toimeentulotuen kokonaisuudistus. Joitakin muutoksia astuikin voimaan vuoden 2023 alusta, mutta varsinaiseksi kokonaisuudistukseksi niitä ei voi kutsua. Hallitusohjelmassa luvattua toimeentulotuen suojaosajärjestelmän selkiyttämistä ja työnteon esteiden helpottamista ei uudistuksiin sisältynyt.
Mitä seuraavalla hallituskaudella pitää tehdä?
- Köyhyyden vähentämiseksi tarvitaan määrätietoista politiikkaa. Suomi on sitoutunut vähentämään köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrää 100 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteeseen pääsemiseksi on laadittu toimintasuunnitelma. Se tulee muuttaa konkreettisiksi toimiksi. Suunnitelmassa listattuja indikaattoreita tulee seurata ja varmistaa, että köyhyys todella vähenee.
- Yhtenä keinona köyhyyden vähentämisessä on huolehdittava sosiaaliturvan riittävästä tasosta. Tuore perusturvan riittävyyden arviointi totesi, että edelleen Suomen perusturvaetuudet yhdessä asumistuen kanssa eivät riitä kattamaan viitebudjettien mukaista kulutustasoa takuueläkettä lukuun ottamatta. Seuraavan hallituksen on laadittava pitkän aikavälin suunnitelma perusturvan korottamiseksi kohti viitebudjettien määrittelemää kohtuullisen minimin tasoa. Perusturvan parantaminen tulee aloittaa korottamalla vähimmäismääräisiä päivärahoja 20 prosentilla.
- Sosiaaliturvauudistuksessa on edettävä konkreettisiin uudistusehdotuksiin ja toimenpiteisiin. Esimerkiksi toimeentulotuen kehittämistä tulee jatkaa. Yhden perusturvaetuuden konkretisointia pitää edistää niin, että sosiaaliturvajärjestelmä muuttuu selkeämmäksi ja ihmisten putoamiset eri etuuksien väliin vähenevät. Etuuksien hakemista pitää helpottaa. Käyttöön tulee ottaa veroehdotuksen kaltainen etuusehdotus, jossa viranomainen kertoo asiakkaalle kaikki ne etuudet, joihin hän on oikeutettu. Erilaisia ihmisiä edustavat järjestöt tulee pitää tiiviisti mukana uudistuksessa.