Valtiovarainministeriön esitteli viime maanantaina (26.10.2026) julkisen talouden meno- ja rakennekartoituksen sekä verokartoituksen, jotka tarjoavat poliitikoille vaihtoehtoja vahvistaa julkista taloutta ja hillitä velkaantumista ensi vaalikaudella.
Vaihtoehdoissa on paljon etuuksiin kohdistuvia leikkauksia. Listalta löytyy esimerkiksi:
- kansaneläkeindeksin jäädytys, myös perustoimeentulotukeen
- lapsilisään erilaisia leikkausvaihtoehtoja tai lapsilisän poistaminen kokonaan
- elatustuesta luopuminen
- osittaisen ja joustavan hoitorahan sekä kotihoidontuen lakkautus
- vanhempainpäivärahojen leikkaaminen
- asumistuen leikkaaminen
- perustoimeentulotuen tason alentaminen itsenäisesti asuvilta lapsettomilta nuorilta aikuisilta
- yleistukeen puolison tuloihin perustuva tarveharkinta
- ansiosidonnaisen työttömyysturvan päivärahakauden enimmäiskeston lyhentäminen 300 päivään
- kansan- ja takuueläkkeiden indeksikorotuksista luopuminen, takuueläkkeen pienentäminen tai poistaminen, eläkkeensaajan lapsikorotuksen poistaminen
- opintorahan ja opintotuen asumislisän alentaminen
Ehdotuksiin sisältyy myös erilaisia maksujen korotuksia, kuten varhaiskasvatusmaksujen korotukset sekä toisen asteen oppimateriaali- ja ruokailumaksut.
Sosiaaliturvaan on jo tehty suuria leikkauksia
Tällä hallituskaudella sosiaaliturvaan on tehty poikkeuksellisen laajoja leikkauksia, muun muassa työttömyysturvaan, asumistukeen ja toimeentulotukeen. Lisäksi suuresta osasta etuuksia indeksit ovat jäädytettyinä vuosina 2024–2027.
Tämän seurauksena etuuksien taso jää jälkeen elinkustannusten kehityksestä. Etuudet ovat hallituskauden lopulla noin 9 prosenttia pienempiä kuin mitä ne ilman jäädytystä olisivat. Esimerkiksi työttömän perusturvassa tämä tarkoittaa noin 80 euroa kuukaudessa.
Myös asiakasmaksuja on korotettu ja lisää korotuksia on luvassa ensi vuodelle. Terveydenhuollon asiakasmaksujen korotukset ovat niin suuria, että niistä on tehty kantelu oikeuskanslerille.
- Lue lisää: SOSTEn lausunto: Asiakasmaksujen korotuksista ja uusista maksuista on luovuttava (soste.fi)
- Lue lisää: SOSTEn uutinen asiakasmaksuihin liittyvästä kantelusta (soste.fi)
Perusturva ei riitä kattamaan kohtuullisia elämisen kuluja
Perusturvan riittävyyden arvioinnin väliraportissa todetaan, että perusturvaetuuksia saavien tulot eivät riitä kattamaan kaikkia viitebudjettien mukaisia menoja, takuueläkkeen saajia ja yksinhuoltajia lukuun ottamatta.
Myös Laboren tuore selvitys kertoo, että työttömien rahat eivät riitä kohtuulliseen elämiseen. Selvitys osoittaa, että työssäkäyvien ja työttömien ostovoima erkaantuu rajusti tulevina vuosina.
- Lue lisää: THL:n raportti: Perusturvan riittävyys 2023–2025 – Hallituskauden väliarviointi (julkari.fi)
- Lue lisää: Laboren selvitys: Esimerkkiperheet 2026–2028: Työssäkäyvien ja työttömien ostovoima eriytyy (labore.fi)
Leikkausten on osoitettu kumuloituvan samoille pienituloisille ihmisille ja lisäävän köyhyyttä
STM:n syyskuussa 2025 julkaisema arvio sosiaaliturvamuutosten yhteisvaikutuksista osoitti, että leikkaukset osuvat erityisesti pienituloisiin ja haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin lisäten köyhyyttä.
Vuosien 2024–2026 sosiaaliturvaleikkausten arvioidaan nostavan pienituloisuusastetta koko väestössä 2,2, %-yksikköä (124 000 henkilöllä) ja lasten pienituloisuusastetta 3 %-yksiköllä (31 000 lapsella). Lisäksi valmiiksi köyhyydessä elävien ihmisten köyhyys syvenee entisestään.
SOSTEn keväällä 2026 julkaisema Köyhyysraportti totesi, että Suomi on epäonnistunut köyhyyden vähentämisen tavoitteessaan. Tilanne on heikentynyt eri mittareilla tarkasteltuna. Esimerkiksi pienituloisten määrä on lisääntynyt ja pienituloisuus on syventynyt, ihmisten koetut toimeentulovaikeudet ovat lisääntyneet, työttömyys on korkeaa ja asunnottomuus on kääntynyt kasvuun.
Raportin mikrosimulointilaskelmat osoittivat, että jos tilanteen kääntämiseksi ei tehdä toimia, pienituloisten määrä tulee edelleen kasvamaan vuosina 2026–2029 noin 26 000 henkilöllä. Heistä lapsia on noin 6 000. Jos indeksijäädytyksiä jatketaan myös vuodesta 2028 eteenpäin, lisääntyy pienituloisten määrä vielä lähes 10 000 henkilöllä enemmän, eli yhteensä noin 36 000:lla.
- Lue lisää: Hallituksen sosiaaliturvamuutosten yhteisvaikutuksia arvioivat muistiot (stm.fi)
- Lue lisää: SOSTEn raportti: Suomi on epäonnistunut köyhyyden vähentämisessä (soste.fi)
Pienituloisilta ei voi enää tulevalla vaalikaudella leikata
Leikkausten vaikutukset näkyvät pienituloisten ihmisten arjessa. Muun muassa ruoka-avun tarve on ollut kasvussa jo usean vuoden ajan.
Viime aikoina julkisuudessa on ollut esillä, että ihmisillä ei ole varaa käydä lääkärissä ja hoidattaa sairauksiaan. Esimerkiksi Husin sairaaloissa perutaan jo leikkauksia, koska sairailla ei ole niihin varaa.
Lapsen ääni 2026 -kysely kertoo, että arki jakautuu yhä voimakkaammin perheen taloudellisen tilanteen mukaan. Sosiaaliturvan leikkaukset painavat pienituloisten perheiden lasten arkea.
Sosiaaliturvaleikkausten polulla on nyt kuljettu jo niin pitkälle, että VM:n listaamat erilaiset sosiaaliturvaa koskevat vaihtoehdot johtaisivat kohtuuttomiin lopputuloksiin.
Tulevalla hallituskaudella päättäjien tulee ottaa kantaa siihen, haluammeko todella sellaisen Suomen, jossa osalla ihmisistä ei ole enää rahaa ruokaan, lääkkeisiin ja terveydenhoitoon? Jossa köyhien lasten määrä kasvaa, kun samalla tiedetään, että köyhyydellä on monia negatiivisia vaikutuksia pitkälle lasten tulevaisuuteen?
- Lue lisää: Köyhät jättävät Husilla leikkauksia väliin, koska raha ei riitä maksuihin (hs.fi)
- Lue lisää: Lapsen ääni 2026 – Lasten kokemuksia hyvinvoinnista, arjesta ja pienituloisuudesta (pelastakaalapset.fi)
Ehjä Suomi – turvataan ihmisten toimeentulo ja hyvinvointi
SOSTEn viestin on jo pitkään ollut se, että sosiaaliturvan indeksien jäädytyksiä ei tule enää jatkaa.
Vaikka yksittäisen vuoden kohdalta indeksijäädytyksen vaikutus voi tuntua kohtuullisen pieneltä, osoittaa yllä mainittu työttömyysturvaa koskeva laskelma, että hallituskaudessa vaikutus on jo useita kymppejä kuukaudessa.
Indeksien vaikutus näkyy myös lapsilisässä, joka ei ole ollut sidottuna indeksiin kuin lyhyen hetken. Verrattuna vuoteen 2000, tänä päivänä lapsilisä olisi 1,5-kertainen, jos se olisi kiinnitetty indeksiin.
Esitämme SOSTEn eduskuntavaalitavoitteissa, että seuraavalla hallituskaudella sosiaaliturvaetuuksiin tulee tehdä normaalisti indeksikorotukset.
Myös lapsiperheköyhyyden kasvu on saatava käännettyä laskuun. Yksi keino tähän olisi sisällyttää yleistukeen elatusvastuun huomioiva lisä lapsiperheille.
Kaikilla tulee olla taloudellinen mahdollisuus hakeutua terveydenhuoltoon, eikä sairastumisen ei tule romahduttaa kenenkään taloutta. Siksi SOSTE esittää, että asiakasmaksulakiin kirjataan velvoite alentaa tai poistaa terveyskeskus- ja poliklinikkamaksut, jos ne vaarantavat henkilön tai perheen toimeentulon.
Ensi vaalikaudella tarvitsemme päätöksiä ja tekoja, jotka vähentävät köyhyyttä, vahvistavat luottamusta ja tukevat ihmisten arjen turvallisuutta.
- Lue lisää: Lapsilisän taso on pudonnut merkittävästi 2000-luvun alusta (tietotarjotin.fi)
- Lue lisää: SOSTEn eduskuntavaalitavoitteet (soste.fi)
Köyhyysviikkoa vietetään 2.–8.11.2026. Seuraa 3.11. klo 15–17 Jumissa köyhyydessä -tilaisuutta verkossa: https://www.soste.fi/tapahtuma/jumissa-koyhyydessa-miksi-ihmisille-ei-anneta-mahdollisuutta-parantaa-tilannettaan/
Sosiaaliturvaleikkausten vaikutukset – mikä on hallituskauden lopputulos? 12.11.2026 klo 12–15, ohjelma ja ilmoittautuminen: https://www.soste.fi/tapahtuma/sosiaaliturvaleikkausten-vaikutukset-mika-on-hallituskauden-lopputulos/