SOSTEn eduskuntavaalitavoitteet 2027:

Turvattu toimeentulo on yhteis­kunnallista vakautta

Sairastumisen ei tule romahduttaa kenenkään taloutta. Toimiva perusturva tukee järkeviä valintoja ja antaa mahdollisuuden rakentaa elämää eteenpäin. Vakaa toimeentulo on investointi yhteiseen turvallisuuteen, työkykyyn ja koko yhteiskunnan hyvinvointiin.

Asiakasmaksulakiin on kirjattava velvoite alentaa tai poistaa terveyskeskus- ja poliklinikkamaksut, jos ne vaarantavat henkilön tai perheen toimeentulon

Hallitusohjelmakirjaus
Asiakasmaksulakiin kirjataan velvoite alentaa tai jättää perimättä terveydenhuollon tasasuuruisia maksuja, jos ne vaarantavat henkilön tai perheen toimeentulon. Asia säädetään velvoittavaksi koko maassa.

Tausta: Suomessa kotitaloudet maksavat suhteessa enemmän terveydenhuollostaan verrattuna muihin Pohjoismaihin ja moniin Euroopan maihin (OECD). Lisäksi yhä useammin maksut joutuvat ulosottoon. Asiakasmaksut heikentävät terveyspalvelujen saatavuutta pienituloisille, mikä vaarantaa perustuslaissa turvatun oikeuden riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Perustuslakivaliokunta on linjannut, ettei henkilön taloudellinen tilanne saa olla esteenä palveluihin hakeutumiseen.

Perusteluosa: Vuonna 2025 ulosottoon päätyi yli 500 000 julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja, joista 74 000 oli terveyskeskusmaksua, noin 77 000 hammashoidon maksua ja noin 220 000 sairaala- ja muita laitoshoidon maksua. Ulosottomäärät ovat kaksinkertaistuneet vuodesta 2011.

Vuodesta 2023 vuoteen 2026 perusterveydenhuollon lääkäripalvelun käyntimaksu nousee 20,90 eurosta 30,20 euroon (44 %) ja sairaalan poliklinikkamaksu 41,80 eurosta 71,30 euroon (71 %). Asiakasmaksukorotusten lisäksi pienituloisten taloutta heikentävät lääkkeiden kallistuminen ja sosiaaliturvan leikkaukset. Kolmasosa terveyspalvelujen käyttäjistä kokee maksujen vaikeuttavan hoitoon pääsyä. Hyvinvointialueet perivät lähes poikkeuksetta enimmäismaksut, eikä tasasuuruisia maksuja yleensä huojenneta, koska siihen ei ole velvollisuutta.

Eriarvoisuutta lisää se, että pienituloiset ja työelämän ulkopuolella olevat, jotka usein tarvitsevat palveluja eniten, joutuvat maksamaan hoidostaan, kun taas työterveyden piirissä olevat saavat vastaavat palvelut maksutta.

Vaikutusarvio: Muutoksen ansiosta pienituloisten pääsy terveydenhuollon palveluihin turvattaisiin, ja samalla ulosottojen määrä vähenisi.

Kustannukset: Maksujen alentaminen ja perimättä jättäminen vähentävät hyvinvointialueiden suoria asiakasmaksutuottoja. Lopullinen vaikutus talouteen riippuu siitä, millaiset kriteerit hyvinvointialueet asettavat maksujen alentamiselle ja perimättä jättämiselle. Toisaalta muutos voi vähentää raskaampien ja kalliimpien terveyspalvelujen tarvetta, kun ihmiset hakeutuvat palveluihin oikea-aikaisesti.

Anne Perälahti edunvalvontapäällikkö

Lääkeluotto on vakinaistettava

Hallitusohjelmakirjaus
Helpotetaan suurista lääkemenoista kärsivien henkilöiden alkuvuodelle kasautuvaa taloudellista kuormitusta ja turvataan heidän hoitonsa jatkuvuus. Tämän toteuttamiseksi vakinaistetaan Kelan lääkeluotto, joka mahdollistaa lääkkeiden vuosiomavastuun maksamisen joustavasti pienemmissä erissä. Lääkeluottoa kehitetään ja laajennetaan niin, että se turvaa hoidon jatkuvuuden kaikille siitä hyötyville.

Tausta: Suomessa korvattuja lääkkeitä ostettiin yhteensä 2,5 miljardilla eurolla, ja Kela maksoi lääkekorvauksia 1,9 miljardia euroa. Korvauksia maksettiin noin 3,2 miljoonalle henkilölle, ja lääkemaksukaton vuosiomavastuun ylitti 281 000 henkilöä.  Lääkkeiden vuosiomavastuu eli lääkekatto on 636,12 euroa. Tämä on monille pienituloisille liian korkea. Vaikka katto pyrkii suojaamaan vuositasolla korkeilta kustannuksilta, ovat alkuvuoden suuret kertamaksut ylivoimaisia niille, joilla ei ole taloudellista puskuria selvitä suurista kertamenoista.

Kelan kolmivuotinen lääkeluottokokeilu käynnistyi lokakuussa 2025. Sen tavoitteena on tarjota pienituloisille henkilöille luottoa lääkkeiden vuosiomavastuun maksamiseen.

Perusteluosa: Potilasjärjestöjen tekemän tutkimuksen mukaan pitkäaikaissairaista 36 % on siirtänyt lääkkeiden hankkimista, 15 % on jättänyt lääkärin suositteleman lääkkeen hankkimatta ja 22 % on jättänyt ostamatta muita välttämättömiä hankintoja lääkkeiden hinnan vuoksi. Monet joutuvat pyytämään rahaa läheisiltään (23 %) tai ottamaan lainaa (7 %).

Suuret alkuvuoden lääkemenot voivat johtaa lääkkeiden hankinnan lykkäämistä, mikä heikentää hoidon jatkuvuutta. Oikein toteutetulla lääkehoidolla voidaan ehkäistä sairauden pahenemista sekä vähentää kalliimpien palveluiden tarvetta.

Lääkeluotto on toimiva ratkaisu alkuvuodelle kasautuvaan lääkemaksurasitukseen. Se ei tosin korjaa sitä, että lääkekatto voi olla pienituloiselle tasoltaan liian korkea.

Vaikutusarvio: Lääkeluotto mahdollistaa välttämättömien lääkkeiden hankkimisen ajoissa. Tämä parantaa hoidon jatkuvuutta ja ehkäisee sairauksien pahenemista, mikä puolestaan vähentää kalliimpien palvelujen tarvetta kuten päivystyskäyntejä, sairaalahoitoja ja erikoissairaanhoitoa.

Kustannukset: Lääkeluotto on yhteiskunnalle edullinen. Lääkeluotto aiheuttaa yhteiskunnalle hallinnollisia kuluja, mahdollisia luottotappioita ja rahoituskustannuksia (luotto on korotonta).

Anne Perälahti edunvalvontapäällikkö

Sosiaalietuuksien riittävästä tasosta on huolehdittava

Hallitusohjelmakirjaus
Sosiaaliturvaetuuksiin tehdään normaalisti indeksikorotukset. Yleistukeen sisällytetään elatusvastuun huomioiva lisä lapsiperheille.

Tausta: Vuonna 2024 Suomessa oli pienituloisia ihmisiä 720 000, joista lapsia oli 137 000. Pientuloisten määrä kasvoi 45 500 henkilöllä edellisestä vuodesta. Erityisen huolestuttavaa on lapsiköyhyyden kasvu. Pienituloisissa perheissä elävien lasten määrä lisääntyi yli 14 000:lla.

Suomi on sitoutunut osana Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpanoa vähentämään köyhyys- ja syrjäytymisriskissä olevien ihmisten määrää 100 000:lla vuoteen 2030 mennessä. Määrästä kolmasosan tulisi olla lapsia. Sosiaaliturvaan tehdyt leikkaukset ovat vieneet kehitystä vastakkaiseen suuntaan. Joulukuussa 2025 Suomi joutuikin EU:n sosiaalisen kehityksen tarkkailuluokalle eriarvoisuuden kasvun takia, yhdessä muun muassa Liettuan, Bulgarian ja Romanian kanssa.

Sosiaaliturvaleikkaukset ovat lisänneet ihmisten ahdistusta ja toimeentulo-ongelmia. Vuokrarästit, häädöt, ylivelkaantuminen ja maksuvaikeudet ovat yleistyneet. Monilla ei ole varaa ruokaan tai lääkkeisiin, ja ruoka-avun tarve on kasvanut. Tilanne on monin osin hyvin vaikea.

Perusteluosa: Orpon hallitus on tehnyt huomattavia sosiaaliturvaleikkauksia vuosina 2024 ja 2025 muun muassa asumistukeen ja työttömyysturvaan. Vuonna 2026 toimeentulotuen ehtoja kiristettiin edelleen. Useiden etuuksien indeksit on jäädytetty vuosiksi 2024–2027, minkä seurauksena etuuksien taso jää jälkeen elinkustannusten kehityksestä.

Leikkaukset ovat kumuloituneet samoille pienituloisille ihmisille. Vuosien 2024–2026 sosiaaliturvaleikkausten arvioidaan nostavan pienituloisuusastetta koko väestössä 2,2, %-yksikköä (124 000 henkilöllä) ja lasten pienituloisuusastetta 3 %-yksiköllä (31 000 lapsella). Lisäksi valmiiksi köyhyydessä elävien ihmisten köyhyys syvenee entisestään.

Vaikutusarvio: Köyhyyden vähentämisessä sosiaaliturvaetuuksien riittävä taso on merkittävä tekijä. Kun indeksikorotukset tehdään normaalisti etuuksiin, pysyy niiden taso mukana elinkustannusten kehityksessä.

Tutkijat ovat aiemmin arvioineet, että työttömyysturvan lapsikorotusten korottaminen olisi ollut kustannustehokas tapa vähentää lapsiköyhyyttä sosiaaliturvan avulla. Uudessa yleistuessa ei huomioida tuen saajien vastuuta lastensa elatuksesta. Sisällyttämällä tukeen elatusvastuun huomioiva lisä, voidaan osaltaan vähentää lapsiperheköyhyyttä.

Kustannukset: luvut täsmentyvät / SOSTE tekee laskelmat

Anna Järvinen erityisasiantuntija