1
En hyväksy hallituksen sote-ratkaisua, koska rahaa menee liikaa hallintoon, kun pitäisi panostaa hoitoon ja palveluihin. Pelkästään hallintomallin rakentamiseen hallitus on kertonut kuluvan 3–4 miljardia euroa. Seuraavan hallituksen on pystyttävä korjaamaan mallia niin, että rahat käytetään hoitajiin ja lääkäreihin. Tässä mallissa monen alueen rahat ovat loppu ennen kuin uudistus on edes valmis. Kunnat ajautuvat taloudelliseen ahdinkoon. Niiltä viedään verotulot ja jäljelle jäävät vain velat ja tyhjät kiinteistöt. Ja suomalainen veronmaksaja lopulta maksaa kaiken joko uusina veroina tai korkeampina palvelumaksuina.
2
Hyvinvointialueita on tässä mallissa yksinkertaisesti liikaa. Alueiden maksukyky on niin vaihtelevaa, että kansalaisten yhdenvertainen kohtelu vaarantuu. Alueille ei myöskään voi ajatella verotusoikeutta. Uudistus pitäisi tehdä viiden yliopistosairaalan erityisvastuualueiden pohjalle ja myös terveyskeskukset pitäisi liittää niihin. Näin pystyttäisiin luomaan yhdenvertaiset ja dynaamiset alueet, joiden oma rahoituspohja olisi kestävämpi.
3
Vanhustenhoito olisi pitänyt jättää kuntiin, koska kunnat tuntevat nämä ihmiset paremmin. Pienituloisten eläkeläisten lääkekorvauksia pitää korottaa niin, että heillä on varaa ostaa heille määrätyt lääkkeet. Näin elämänlaatu paranee ja myös terveyskuluja säästyy. Arvokas vanheneminen kuuluu kaikille. Hyvinvointimme tasoa mittaa se, kuinka pidämme huolta heistä, jotka vähiten pystyvät pitämään puoliaan. Ketään ei saa jättää yksin. Omaishoitajia ei pidä unohtaa. Heidän arvokasta työtään pitää tukea myös rahallisesti paremmin.
4
Hallituksen ideologia ajaa yksityisiä ahtaalle, vaikka kokonaisuus ei mitenkään voi tulla toimeen ilman julkisen, yksityisen ja järjestöjen rinnakkaista toimintaa. Vastakkainasettelua tämä uudistus vähiten kaipaa. Kela-korvausta pitää nostaa ja palvelusetelit ottaa laajasti käyttöön, että ihmiset pääsevät hoitoon ja jonoja saadaan purettua. Sote-alalla toimii 18 000 yritystä, joista suurin osa hyvin pieniä. Kustannusten pitää olla läpinäkyviä ja julkisten hankintojen avoimia niin, että myös pienet yritykset pystyvät jatkamaan. Palvelun laatu ja kustannustehokkuus ovat keskiössä.
5
Tilanne ei parane lakeja säätämällä. Toimeenpano on tärkeintä. Hoitotakuu tai hoitajamitoitus eivät ole mitään taikasanoja. Päinvastoin, hoitajamitoitus voi ajaa tilanteeseen, jossa hoitokoteja joudutaan sulkemaan, kun mitoitusta ei pystytä täyttämään. Sote-alan palkkoja pitää pystyä kohdistetusti tarkistamaan niin, että työvoiman saatavuus paranee ja kompensaatio on oikeudenmukainen. Myös työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan alalle.
6
Perhelääkärimallista on hyviä kokemuksia Norjassa. Se pitäisi tuoda myös Suomeen. Yhdessä digitalisaation kanssa sillä säästyttäisiin turhilta lääkärikäynneiltä ja tehokkuus ja palvelun laatu kasvaisivat yhtä aikaa. Tässä mallissa lääkärit voisivat toimia joko työntekijöinä tai yksityisinä ammatinharjoittajina. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin pitää saada lisää resursseja. Korona on jättänyt sinnekin syvät jälkensä.
Terveys ja hyvinvointi ovat meille kaikille elämän tärkeimpiä asioita. Niihin voi vaikuttaa. Siksi kannattaa äänestää aluevaaleissa.
Harry Harkimo
kansanedustaja, Liike Nytin puheenjohtaja
harry.harkimo(at)eduskunta.fi
Kohti hyvinvointialueita – Minä äänestän aluevaaleissa! -blogisarja
Tammikuun aluevaaleissa päätetään sosiaali- ja terveyspalvelujen suunta tulevilla hyvinvointialueilla. Kohti hyvinvointialueita – Minä äänestän aluevaaleissa! -blogisarjassa eduskuntapuolueet kertovat oman puolueensa keskeisiä keinoja turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset sote-palvelut, miten hyvinvointia ja terveyttä parhaimmin edistetään uusilla hyvinvointialueilla ja miten hyvinvointialueiden kumppanuus voidaan toteuttaa yhdessä järjestöjen kanssa. SOSTE on pyytänyt puolueiden puheenjohtajia kirjoittamaan blogisarjaamme. Kirjoitusten ilmestymisjärjestys on arvottu, ja teksteissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa SOSTEn kantoja. Löydät kaikki sarjan bloggaukset Vallan käytäviltä -tunnisteella.