Skip to content

Hetemäen työryhmän raportin anti jäi ylätasolle

2.6.2020 13.05

Hyvinvointitalous
Kohti hyvinvointitalouttaHallitusohjelma ja budjettiKansalaisyhteiskuntaKoronavirusKoronavirus ja järjestöjen tarjoama tuki ja apuHyvinvointitalous

Martti Hetemäen vetämän Exit- ja jälleenrakennustyöryhmän toinen raportti julkaistiin 1.6.2020. Tässä raportissa tavoitteena on ollut katsoa pidemmälle tulevaisuuteen koronakriisin jälkeen. Välittömien kriisitoimien lisäksi raportissa pohditaan jälkihoitoa sekä jälleenrakennusta. Kaikki edellä mainitut vaiheet limittyvät ajallisesti toistensa kanssa. Esimerkiksi joitain jälleenrakennuksen toimia voidaan työryhmän mukaan aloittaa jo siinä vaiheessa, kun painopiste on muutoin kriisin jälkihoidossa. Raportin kokoaminen on ollut iso työ, jossa on kiitettävästi osallistettu suomalaista yhteiskuntaa. Myös sosiaali- ja terveysalan järjestöjä on kuultu raportin valmisteluvaiheessa.

Raportin perustana hallitusohjelman kolmen kärjen tavoitteenasettelu

Jotta suomalainen yhteiskunta menestyy jatkossakin, pitää meidän pystyvä vastaamaan vähintään kolmeen kestävyyshaasteeseen. On pystyttävä yhtä aikaa turvaamaan sosiaalinen, ekologinen sekä taloudellinen kestävyys. Tätä visaista pulmaa Hetemäen työryhmä on lähtenyt ratkaisemaan hahmottelemalla koronakriisin jälkihoito- ja jälleenrakennusstrategian.

Sekä jälkihoito että jälleenrakennus rakentuvat kolmesta palikasta. Jälkihoitoa ovat luottamusta tukevat toimet, ihmisiä ja yhteisöjä tukevat toimet sekä talouden käynnistymistä tukevat toimet. Jälleenrakennusta puolestaan hiilineutraalin rakennemuutoksen toteuttaminen, hyvinvoinnin tukeminen sekä julkisen talouden kestävyyden turvaaminen. Kokonaisuus on siis alusta loppuun johdonmukainen – tavoitteista edetään toimenpidekokonaisuuksiin – mistä pitää antaa Hetemäen työryhmälle suuri kiitos.

Konkreettiset toimenpideohjelmat korvattu tavoitelistoilla

Hyvä jäsennys nostaa odotuksia, että viimein suomalaiselle yhteiskunnalle on onnistuttu laatimaan strategia ja keinot selvitä tulevaisuuden suurista haasteista. Valitettavasti raportti ei tältä osin lunasta kaikkia odotuksia. Kun päästään varsinaisiin jälkihoidon ja jälleenrakennuksen sisältöihin, tarjolla on ainoastaan melko yleisluonteisia listauksia siitä, mille alueille yhteiskunnassa pitäisi jatkossa huomiota kiinnittää ja missä pitäisi saada muutosta aikaiseksi. Kysymyksiin mitä, miten ja millä resursseilla ei kuitenkaan ole haluttu lähteä vastaamaan, vaikka työryhmälle annettu tehtävä olisi saattanut senkin mahdollistaa.

Kun päästään varsinaisiin jälkihoidon ja jälleenrakennuksen sisältöihin, tarjolla on ainoastaan melko yleisluonteisia listauksia.

Esimerkiksi jälleenrakennuksen hyvinvoinnin tukemisen osiossa on kiitettävällä tavalla esitetty hyvinvointitalouden perusohjelma, jossa toimenpiteiksi esitetään ”muun muassa lapsiköyhyyden torjuminen, sosiaalisen osallisuuden edistäminen, mielenterveystyön edistäminen, osaamisen lisääminen, sukupuolten tasa-arvon edistäminen, ml. sukupuolten palkkaerojen kaventaminen sekä terveyspalveluiden saatavuuden parantaminen”. Kun katsotaan listaa tarkemmin, huomataan kuitenkin, että kyseessä ei oikeastaan ole toimenpidelistaus vaan tavoitelistaus.

Sama pätee myös jälkihoidon osioihin ”luottamusta tukevat toimet” sekä ”ihmisiä ja yhteisöjä tukevat toimet”. Tavoitteet nuorten tukemisesta työmarkkinoilla ja koulutuspoluilla, heikommassa asemassa yhteiskunnassa olevien lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämisestä sekä osallisuuden ja kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten vahvistamisesta ovat kannatettavia, mutta konkretia puuttuu.

Ristiriidat jäävät päällimmäisinä mieleen

Kun raportissa samanaikaisesti edellä kuvattujen hyvinvointitavoitteiden rinnalla tavoitellaan siirtymistä hiilineutraaliin yhteiskuntaan sekä hahmotellaan miljardien suuruista julkisen talouden sopeutusta, herää väistämättä kysymys, onko tämä kaikki yhtäaikaisesti mahdollista ja jos on, niin millä käytännön toimilla.

Tämä entisestään vahvistaa ajatusta siitä, että mitä oikeasti yhteiskuntana juuri nyt tarvitsemme, on siirtymää ylätason strategiapuheesta konkreettisiin toimintasuunnitelmiin, jotka ovat sisäisesti koherentteja eli joissa kaikki osat ovat yhtä aikaa mahdollista toteuttaa. Niin kauan kuin pysymme strategiapuheen tasolla ja väistämme kieltämättä isoa haastetta tehdä valintoja eri tavoitteiden sekä toimenpiteiden välillä, olemme enemmän tai vähemmän kohtaamiemme haasteiden armoilla.

Kolmannella yrittämällä konkreettisiin toimenpiteisiin?

Hetemäen työryhmän raportti tarjoaa oivallisen ylätason jäsennyksen yhteiskunnan haasteista ja tavoitteista koronakriisin jälkeen. Seuraava tehtävämme on ottaa siitä askeleita konkreettisempaan suuntaan ja kirjoittaa yksiselitteisesti auki toimintasuunnitelma – toimenpiteet, tarvittavat resurssit, toteutusaika – jolla nämä tavoitteet voidaan yhtäaikaisesti saavuttaa.

Ekologisesti kestävä hyvinvointitalous on saavutettavissa vain siten, että otamme lusikan kauniiseen käteen. Ehkäpä Hetemäen työryhmälle annetaan vielä yksi toimeksianto ja sen mahdollinen kolmas raportti toimii toimintasuunnitelmatyössä kauan kaivattuna keskustelunavaajana.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Kohti hyvinvointitaloutta -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi

16.3.2020 10:30

Hyvinvointitalouden kolme kerrostumaa ja ystävällinen kehotus katsoa toisin

SOSTEn piirissä ja Suomen EU-puheenjohtajuuden yhteydessä olen seurannut keskustelua hyvinvointitaloudesta. Itse käsite on keskustelussa osoittautunut rajoiltaan himmeäksi ja monitulkintaiseksi; niin poliittis-hallinnollisessa kielessä usein käy. Olen kuitenkin tunnistanut keskustelussa vilpittömän ja yhteisen halun katsoa toisin. Toisin katsominen on ollut ystävällistä, pikemmin kehottavaa ja houkuttelevaa kuin vaativaa. Olen erottanut siinä kolme kerrostumaa. Päällimmäinen kerrostuma: hyvinvointitalous on kannattavaa […]

Blogi
pääekonomisti

9.1.2020 14:00

Pääekonomistin vuosikatsaus – Suomen talous ja hyvinvointitalous uudelle vuosikymmenelle

Vuosi on vaihtunut ja on taas perinteisen SOSTEn pääekonomistin vuosikatsauksen aika. Tällä kertaa uusi vuosi toi mukanaan myös uuden vuosikymmenen, joten tässä katsauksessa perspektiivi saattaa paikoitellen yltää yhtä vuotta pidemmälle. Keskiössä katsauksessa ovat kuitenkin vanhaan malliin Suomen talouden lähitulevaisuuden näkymät sekä hyvinvointitalouden lyhyen aikavälin suuntaviivat. Vuodet eivät ole veljiä keskenään ja toissa vuoden ”nappiin menneen” […]

Blogi
pääekonomisti

24.10.2019 09:15

Hyvinvointitaloudesta Euroopan tulevaisuuden tie

Hyvinvointitalouden tie on lähes yhtä pitkä kuin SOSTEn eli lähes kahdeksan vuotta. Hyvinvointitalous esiteltiin ensimmäisen kerran terminä SOSTEn alkumetreillä vuonna 2012. Hyvinvointitalous on siis alun perin järjestölähtöinen termi. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt näkevät hyvinvointitalouden yhteiskunnan perustana, jossa toimitaan kaikkien hyvinvoinnin varmistamiseksi. Keskustelu alkoi kirjan julkaisun myötä Varsinainen keskustelu hyvinvointitalouden käsitteestä alkoi Hyvinvointitalous-kirjan (pdf) julkaisemisen myötä […]