Skip to content

Hetemäen työryhmän raportin anti jäi ylätasolle

2.6.2020 13.05

Hyvinvointitalous
Kohti hyvinvointitalouttaHallitusohjelma ja budjettiKansalaisyhteiskuntaKoronavirusKoronavirus ja järjestöjen tarjoama tuki ja apuHyvinvointitalous

Martti Hetemäen vetämän Exit- ja jälleenrakennustyöryhmän toinen raportti julkaistiin 1.6.2020. Tässä raportissa tavoitteena on ollut katsoa pidemmälle tulevaisuuteen koronakriisin jälkeen. Välittömien kriisitoimien lisäksi raportissa pohditaan jälkihoitoa sekä jälleenrakennusta. Kaikki edellä mainitut vaiheet limittyvät ajallisesti toistensa kanssa. Esimerkiksi joitain jälleenrakennuksen toimia voidaan työryhmän mukaan aloittaa jo siinä vaiheessa, kun painopiste on muutoin kriisin jälkihoidossa. Raportin kokoaminen on ollut iso työ, jossa on kiitettävästi osallistettu suomalaista yhteiskuntaa. Myös sosiaali- ja terveysalan järjestöjä on kuultu raportin valmisteluvaiheessa.

Raportin perustana hallitusohjelman kolmen kärjen tavoitteenasettelu

Jotta suomalainen yhteiskunta menestyy jatkossakin, pitää meidän pystyvä vastaamaan vähintään kolmeen kestävyyshaasteeseen. On pystyttävä yhtä aikaa turvaamaan sosiaalinen, ekologinen sekä taloudellinen kestävyys. Tätä visaista pulmaa Hetemäen työryhmä on lähtenyt ratkaisemaan hahmottelemalla koronakriisin jälkihoito- ja jälleenrakennusstrategian.

Sekä jälkihoito että jälleenrakennus rakentuvat kolmesta palikasta. Jälkihoitoa ovat luottamusta tukevat toimet, ihmisiä ja yhteisöjä tukevat toimet sekä talouden käynnistymistä tukevat toimet. Jälleenrakennusta puolestaan hiilineutraalin rakennemuutoksen toteuttaminen, hyvinvoinnin tukeminen sekä julkisen talouden kestävyyden turvaaminen. Kokonaisuus on siis alusta loppuun johdonmukainen – tavoitteista edetään toimenpidekokonaisuuksiin – mistä pitää antaa Hetemäen työryhmälle suuri kiitos.

Konkreettiset toimenpideohjelmat korvattu tavoitelistoilla

Hyvä jäsennys nostaa odotuksia, että viimein suomalaiselle yhteiskunnalle on onnistuttu laatimaan strategia ja keinot selvitä tulevaisuuden suurista haasteista. Valitettavasti raportti ei tältä osin lunasta kaikkia odotuksia. Kun päästään varsinaisiin jälkihoidon ja jälleenrakennuksen sisältöihin, tarjolla on ainoastaan melko yleisluonteisia listauksia siitä, mille alueille yhteiskunnassa pitäisi jatkossa huomiota kiinnittää ja missä pitäisi saada muutosta aikaiseksi. Kysymyksiin mitä, miten ja millä resursseilla ei kuitenkaan ole haluttu lähteä vastaamaan, vaikka työryhmälle annettu tehtävä olisi saattanut senkin mahdollistaa.

Kun päästään varsinaisiin jälkihoidon ja jälleenrakennuksen sisältöihin, tarjolla on ainoastaan melko yleisluonteisia listauksia.

Esimerkiksi jälleenrakennuksen hyvinvoinnin tukemisen osiossa on kiitettävällä tavalla esitetty hyvinvointitalouden perusohjelma, jossa toimenpiteiksi esitetään ”muun muassa lapsiköyhyyden torjuminen, sosiaalisen osallisuuden edistäminen, mielenterveystyön edistäminen, osaamisen lisääminen, sukupuolten tasa-arvon edistäminen, ml. sukupuolten palkkaerojen kaventaminen sekä terveyspalveluiden saatavuuden parantaminen”. Kun katsotaan listaa tarkemmin, huomataan kuitenkin, että kyseessä ei oikeastaan ole toimenpidelistaus vaan tavoitelistaus.

Sama pätee myös jälkihoidon osioihin ”luottamusta tukevat toimet” sekä ”ihmisiä ja yhteisöjä tukevat toimet”. Tavoitteet nuorten tukemisesta työmarkkinoilla ja koulutuspoluilla, heikommassa asemassa yhteiskunnassa olevien lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämisestä sekä osallisuuden ja kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten vahvistamisesta ovat kannatettavia, mutta konkretia puuttuu.

Ristiriidat jäävät päällimmäisinä mieleen

Kun raportissa samanaikaisesti edellä kuvattujen hyvinvointitavoitteiden rinnalla tavoitellaan siirtymistä hiilineutraaliin yhteiskuntaan sekä hahmotellaan miljardien suuruista julkisen talouden sopeutusta, herää väistämättä kysymys, onko tämä kaikki yhtäaikaisesti mahdollista ja jos on, niin millä käytännön toimilla.

Tämä entisestään vahvistaa ajatusta siitä, että mitä oikeasti yhteiskuntana juuri nyt tarvitsemme, on siirtymää ylätason strategiapuheesta konkreettisiin toimintasuunnitelmiin, jotka ovat sisäisesti koherentteja eli joissa kaikki osat ovat yhtä aikaa mahdollista toteuttaa. Niin kauan kuin pysymme strategiapuheen tasolla ja väistämme kieltämättä isoa haastetta tehdä valintoja eri tavoitteiden sekä toimenpiteiden välillä, olemme enemmän tai vähemmän kohtaamiemme haasteiden armoilla.

Kolmannella yrittämällä konkreettisiin toimenpiteisiin?

Hetemäen työryhmän raportti tarjoaa oivallisen ylätason jäsennyksen yhteiskunnan haasteista ja tavoitteista koronakriisin jälkeen. Seuraava tehtävämme on ottaa siitä askeleita konkreettisempaan suuntaan ja kirjoittaa yksiselitteisesti auki toimintasuunnitelma – toimenpiteet, tarvittavat resurssit, toteutusaika – jolla nämä tavoitteet voidaan yhtäaikaisesti saavuttaa.

Ekologisesti kestävä hyvinvointitalous on saavutettavissa vain siten, että otamme lusikan kauniiseen käteen. Ehkäpä Hetemäen työryhmälle annetaan vielä yksi toimeksianto ja sen mahdollinen kolmas raportti toimii toimintasuunnitelmatyössä kauan kaivattuna keskustelunavaajana.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Kohti hyvinvointitaloutta -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
erityisasiantuntija

17.11.2021 12:17

Hyvinvointitalousajattelu ja tasa-arvotyö kulkevat käsi kädessä

Hyvinvointitalous Hyvinvointitalousajattelulla ja tasa-arvon edistämisellä on paljon yhteisiä päämääriä, mutta miten ne voisivat tukea toisiaan? Mitä ovat ne konkreettiset keinot, millä molempia voidaan edistää? Näiden kysymysten ympärille Tasa-arvoasiain neuvottelukunta (Tane), SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry sekä Demos Helsinki järjestivät webinaarin ja työpajan 18.10. Käsittelen blogikirjoituksessani tilaisuuden keskeistä antia. Katso tilaisuuden tallenne: Hyvinvointitalous ja tasa arvon […]

Blogi
pääekonomisti

21.12.2020 13:45

Suomi liittyi johtavien hyvinvointitalousmaiden joukkoon

Hyvinvointitalous Tällä viikolla saatiin SOSTEnkin näkökulmasta iloisia uutisia, kun sosiaali- ja terveysministeriö tiedotti Suomen liittyneen kansainväliseen Wellbeing Economy Governments (WEGo) -verkostoon. Suomi on tästä eteenpäin yhä vahvemmin mukana pohtimassa Uuden-Seelannin, Skotlannin, Islannin ja Walesin kanssa sitä, miten yhteiskunnista voidaan rakentaa kaikkien ihmisten hyvinvoinnin edellytykset turvaavia, huolimatta aikamme suurista haasteista. Kansalaisyhteiskunta herättelijänä Uutinen on iloinen ennen kaikkea […]

Blogi
erityisasiantuntija

18.9.2020 16:52

SOSTEpodcast: Budjettiriihen merkittävimmät päätökset

Kansalaisyhteiskunta Velkaantuuko Suomi liikaa? Ovatko työllisyystoimet riittäviä? Miltä näyttää järjestörahoituksen tulevaisuus? SOSTE podcastissa keskustelussa hallituksen budjettiriihen merkittävimmät päätökset. Kirsi Marttisen johdolla keskustelemassa SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas sekä erityisasiantuntija Aleksi Kalenius. Kuuntele podcast alta. Podcastin tekstivastine löytyy vastaavasti podcast-upotuksen alta. Tutustu myös muihin SOSTEn podcasteihin. Podcastin tekstivastine #SOSTEpodcast Kirsi Marttinen: SOSTE podcast keskustelee ajankohtaisista asioista ihmisten hyvinvoinnin näkökulmasta. […]