Skip to content

Anna-Maja Henriksson: Hoitojonot lyhyemmiksi palveluseteleillä – kaikkia järjestäjätahoja tarvitaan

8.6.2021 13.00

Kuntavaalit
Hyvinvointi ja terveysKoronavirus ihmisten arjessaVallan käytäviltäKuntavaalitSosiaali- ja terveyspalvelutSote-järjestöt

Tulevaisuuden hyvinvointikunta - eduskuntapuolueiden blogisarja.

Kuinka kauan olet saanut odottaa pääsyä kiireettömään hoitoon koronapandemian aikana? Vastaus riippuu täysin siitä, missä päin Suomea asut, sillä pandemia on vaikuttanut hoitojonoihin epätasaisesti eri puolilla Suomea.

Koronan aiheuttamia hoitojonoja voidaan purkaa palveluseteleillä

On kuitenkin niin, että julkisen terveydenhuollon resurssit on ollut täysin välttämätöntä suunnata koronaviruksen torjumiseen. Kansainvälisesti vertailtuna Suomi on onneksi selvinnyt koronakriisistä hyvin niin taloudellisesti kuin tautiin sairastuneiden määrään nähden. Kuitenkin resurssien tilapäisen kohdentamisen seurauksena kiireettömän hoidon jonot ovat kasvaneet, ja se näkyy potilaille pidempinä jonotusaikoina. Asiaan on ehdottomasti puututtava, ja siksi hallitus on suunnannut viime syksyn budjetista 450 miljoonaa euroa hoito- ja palveluvelan purkuun vuosina 2022–2023. Samalla on uutisoitu, että jonojen purkamiseen voi mennä jopa vuosia. Näin ei tarvitse olla, sillä meiltä löytyy itse asiassa jo väline tämän haasteen selättämiseksi – nimittäin palvelusetelit.

Hoitovelan purkamisessa hyödynnettävä enemmän myös kolmatta sektoria

Meidän tulisi purkaa tätä niin kutsuttua hoitovelkaa hyödyntämällä yksityistä terveydenhoitoa ja kolmatta sektoria suuremmassa määrin. Suomessa on paljon eri terveydenhuollon toimijoita, ja niille kaikille on käyttöä. Uskon vahvasti siihen, että jonoja voidaan lyhentää nopeammin lisäämällä palveluseteleiden käyttöä kunnissa ja sairaanhoitopiireissä. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että saisimme enemmän käsipareja purkamaan jonoja ja potilas pääsisi nopeammin lääkäriin verrattuna tilanteeseen, jossa palveluseteleitä ei käytetä. Tässä pitää muistaa, että terveydenhuollon on tietenkin lähdettävä potilaasta ja hänen tarpeistaan. Potilaan näkökulmasta keskeistä on hoitoon pääsy, ei sen järjestäjätaho.

Koronapandemia asetti lääkärit, sairaanhoitajat ja koko sairaanhoitohenkilöstön ennenäkemättömään tilanteeseen. Samalla he ovat antaneet merkittävän panoksen pandemian hoitamiseen. He todella ansaitsevat sydämellisen lämpimän kiitoksen työstään. Nyt on huolehdittava myös heidän jaksamisestaan ja siitä, että he kaikki saavat ansaitsemansa kesäloman. On erittäin tärkeää, että työhyvinvointiin panostetaan ja että hoitotyö on vetovoimainen ja houkutteleva ala.

Järjestöjen osaaminen vaivojen pahenemisen ennaltaehkäisyssä saatava käyttöön

Hallitusohjelmassa on sovittu, että valmistelemme palvelusetelilain uudistuksen. Vaikka nykylainsäädäntö mahdollistaa palvelusetelit laajasti jo nyt, on niiden käyttö tähän asti ollut aika vaatimatonta. Palveluseteleiden käyttö on kaavaillun sote-uudistuksen myötä jatkossakin mahdollista. Esimerkiksi kiireettömien leikkausten, silmätautien ja suun terveydenhuollon jonoja olisi tärkeää purkaa palvelusetelien avulla. Järjestöillä taas on paljon annettavaa ennen kaikkea ennaltaehkäisevien palveluiden saralla, ja tätä osaamista on ehdottomasti hyödynnettävä. Me tiedämme nopean hoitoon pääsyn ennaltaehkäisevän sitä, ettei pieni vaiva ehdi kasvaa suureksi. Ratkaisun ainekset ja työkalut jonojen lyhentämiseksi ovat jo olemassa. Nyt niitä pitää käyttää.

Jokaisella meistä on oikeus toimivaan terveyden- ja sairaanhoitoon. Tässä tarvitaan sekä julkista että yksityistä sektoria. Palveluseteleiden avulla purkaisimme hoitojonon nopeammin ja helpottaisimme julkisen terveydenhuollon työtaakkaa. Keskeistä on se, että jokainen suomalainen pääsee nopeasti lääkäriin.

Anna-Maja Henriksson
oikeusministeri, RKP:n puheenjohtaja
anna-maja.henriksson(at)eduskunta.fi


Tulevaisuuden hyvinvointikunta – eduskuntapuolueiden blogisarja
Kuntavaaleissa päätetään, miten arjen asiat hoidetaan paikallisesti seuraavan neljän vuoden aikana. Kuntien rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä korostuu sote-uudistuksen jälkeisessä maailmassa. SOSTE mahdollistaa moniäänisen näkemysten esittämisen ja keskustelun hyvinvointikunnan rakennuselementeistä kutsumalla eduskuntapuolueiden puheenjohtajat kirjoittamaan blogisarjaamme. Tekstissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa SOSTEn kantoja. Löydät kaikki sarjan bloggaukset Vallan käytäviltä -tunnisteella.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvointi ja terveys -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi

3.6.2021 10:00

Toimiva sosiaaliturva edistää terveyttä ja ehkäisee köyhyyttä ja syrjäytymistä – lisää sotua hyte-pakkiin!

Sosiaaliturvauudistus Sosiaaliturvan kehittäminen ihmisten tarpeita paremmin vastaavaksi, toimeentulon eri tilanteissa turvaavaksi, joustavammaksi ja kattavammaksi on erinomaista terveyspolitiikkaa. Tämä johtuu siitä, että suurin vaikuttavuus kansanterveyden tasolla saadaan köyhyyttä ja syrjäytymistä vähentämällä. Esimerkiksi diabetesta, kuten muitakin yleisiä kansansairauksia, esiintyy enemmän alemmissa tuloluokissa. Myös diabeteksen lisäsairaudet kasaantuvat alempiin tuloluokkiin. Alemmissa tuloluokissa myös koetaan oma terveys huonompana. Toimiva sosiaaliturva tekee […]

Blogi
erityisasiantuntija

6.5.2021 13:00

Missä sote-uudistus menee nyt? – jatkossa on syytä kääntää katsetta yhä enemmän tuleville hyvinvointialueille

Sote-uudistus SOSTEa kuultiin hallituksen sote-lakiesityksestä asiantuntijana alkuvuoden aikana kuudessa eri eduskunnan valiokunnassa. SOSTEn perusviesti muun muassa palveluiden yhdenvertaisesta ja esteettömästä saatavuudesta ja saavutettavuudesta, palveluintegraation tärkeydestä, hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen panostamisesta sekä järjestöjen toimintaedellytyksien turvaamisesta pysyi koko ajan samana, mutta sitä kohdennettiin hieman eri tavoin riippuen valiokunnan toimialasta. Lue lisää: SOSTEn suositukset sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistustyöhön Valiokunnat […]

Blogi

5.5.2021 13:30

Kuntavaalit: Eväät hyvään elämään rakennetaan yhteistyöllä muistiystävällisessä kunnassa

Kuntavaalit Muistisairaudet ovat kansanterveydellinen ja kuntataloudellinen haaste. Vuosittain diagnoosin saa 14 500 ihmistä. Suomessa on noin 200 000 sairastunutta ja läheistensä kautta asia koskettaa noin miljoonaa suomalaista. Väestön ikääntyessä muistisairaiden määrä kaksinkertaistuu tulevina vuosikymmeninä. Inhimillisesti ja taloudellisesti kestäviä toimintatapoja Muistisairauksien mittavat kustannukset johtuvat sairastuneiden suuresta määrästä ja erityisesti ympärivuorokautisen hoidon tarpeesta. Tähän tarpeeseen voidaan kuitenkin vastata ja varautua. […]