Hyvinvointitalousajattelu ja tasa-arvotyö kulkevat käsi kädessä

Kirsi Marttinen hymyilee rintakuvassa, vieressä lukee hänen nimensä ja sana SOSTEblogi.

Etusivu / Blogi / Hyvinvointitalousajattelu ja tasa-arvotyö kulkevat käsi kädessä

Hyvinvointitalousajattelulla ja tasa-arvon edistämisellä on paljon yhteisiä päämääriä, mutta miten ne voisivat tukea toisiaan? Mitä ovat ne konkreettiset keinot, millä molempia voidaan edistää?

Näiden kysymysten ympärille Tasa-arvoasiain neuvottelukunta (Tane), SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry sekä Demos Helsinki järjestivät webinaarin ja työpajan 18.10. Käsittelen blogikirjoituksessani tilaisuuden keskeistä antia.

Katso tilaisuuden tallenne: Hyvinvointitalous ja tasa arvon edistäminen

Tasa-arvon edistämisen ja hyvinvointitalousajattelun yhtymäpinnat

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen nosti avauspuheenvuorossaan esiin Suomen aktiivisen roolin hyvinvointitalousajattelun eteenpäinviemisessä ja tasa-arvon edelläkävijänä. Sukupuolten tasa-arvo on osa kestävää talouden kehitystä, ja sen edistämiseen tarvitaan erilaisia keinoja. Päätöksenteossa pelkät vaikutusarviot eivät riitä, vaan päätöksentekijöillä pitää olla sukupuolta ja ihmisten hyvinvointia näkevät silmälasit. Ministeri Sarkkinen totesi myös, että talouspolitiikassa asiat eivät muutu, jos ilmiöistä keskustellaan taloudesta erillisinä asioina. Lisäksi on olennainen ero, nähdäänkö esimerkiksi lasten ja vanhusten hoiva kustannuksena vai investointina. Ministeri peräänkuulutti hyvinvointitalouden konkretisointia ja poikkihallinnollisen yhteistyön tärkeyttä hyvinvointitalouden edistämisessä.

Lue lisää: SOSTE: Hyvinvointitalous

Yliopistotutkija Anna Elomäki tiivisti tasa-arvotyön ja hyvinvointitalouden yhteisen agendan: talouden päämäärien ja mittareiden muutos, sekä hyvinvointi-investointien tärkeyden korostaminen. Lisäksi kansalaisyhteiskunnan osallisuus on tärkeä näkökulma niin hyvinvointitalousajattelussa kuin tasa-arvokeskustelussa.

SOSTEn pääekonomisti Jussi Ahokas mainitsi puheenvuorossaan tasa-arvon yhtenä hyvinvoinnin tekijöistä: jos meillä on tasa-arvoisempi yhteiskunta, yksilöt voivat paremmin. Tasa-arvotyö pyrkii edistämään tasa-arvoa, joten se on itsessään hyvinvointitalouden edistämistä. Hyvinvointi-investointien ja hyvinvoinnin jakamisen pohdintaan ”tasa-arvolinssit” tuovat näkyviin erilaisia asioita, kuten kasvatus- ja hoivavastuun ja hoivatyöstä maksettavat palkat.

Feminististä ajattelua hankala tuoda talouskeskusteluun

Anna Elomäki ja panelisti Katju Aro toivat molemmat esiin sen, että feministisen ajattelun tuominen talouskeskusteluun on hankalaa, tai se jää yksittäisten toimenpiteiden, kuten esimerkiksi sukupuolitietoisen budjetoinnin tai tasa-arvovaikutusten arvioinnin esiintuomiseen. Lisäksi jos ei osaa keskustella ”talouden kielellä”, vaatimuksia ei välttämättä oteta vakavasti. Talouspolitiikan muuttaminen tasa-arvoisemmaksi vaatii ajattelutavan muutosta ja pohdintaa siitä, mitä ja ketä varten talous on. Tasa-arvotavoitteita ei tulisi nähdä taloudelle alisteisina.

Elomäki nosti esiin, että palkaton työ ja hoiva usein sivuutetaan kokonaan talouskeskusteluissa. Feministit ovat esittäneet ajatuksia care economy (hoivaava talous) -ajattelusta, joka nostaa keskiöön elämää ylläpitävän toiminnan, mitä ilman yhteiskunnat ja taloudet eivät voisi toimia. Sekä hyvinvointitalous, että hoivaavan talouden ajattelu pyrkivät nostamaan ihmisen keskiöön ja myös vaaditut politiikkatoimet, kuten esimerkiksi investoinnit sosiaaliturvaan, ovat samankaltaisia. Elomäki totesi myös, etteivät vallitsevat ymmärrykset taloudesta ja taloudelle arvokkaasta toiminnasta huomioi sosiaalisen uusintamisen tai uusintavan talouden merkitystä talouden toiminnalle.

Kunnilla merkittävä rooli tasa-arvon ja hyvinvointitalousajattelun edistäjinä

Marja-Liisa Ylitalo Kuntaliitosta toi esille kuntien monipuolista roolia, niin hyvinvoinnin, tasa-arvon kuin laajemmaltikin kestävän kehityksen toteuttajina, ekologisten ja sosiaalisten haasteiden ratkojana. Koska kunnilla on näin vaikuttava ja monitahoinen tehtävä, on tärkeää tehdä toiminnan arviointia, resursoida riittävästi henkilöstöön ja pohtia, mihin investoidaan ja mitä investoinneilla tavoitellaan. Ei pidä unohtaa myöskään kuntalaisten osallistamista, sillä osallisuus tärkeä osa hyvinvointitaloutta.
Ylitalo totesi myös, että tasa-arvotavoitteet tulisi huomioida paremmin niin pitkän aikavälin kuntastrategioissa, kuin esimerkiksi kuntien hyvinvointikertomuksissa. Taloudellisena haasteena hyvinvointi- ja tasa-arvotyössä on sen huono resursointi.

Kriittinen tarkastelu on tarpeen

Anna Elomäki totesi, että hyvinvointitalousajattelua on tasa-arvon näkökulmasta tärkeää arvioida myös kriittisesti; on tärkeää tunnistaa sukupuolittuneet vallan ja risteävien erojen merkitykset, sekä hoivan keskeisyys talouden toiminnalle ja hyvinvoinnille. Olennaista on huomioida myös talouskasvuun vetoavien argumenttien riskit, sillä tuottavuudesta ja kasvusta puhuminen saattaa lisätä palkattoman työn ja hoivan aliarvostusta. Tasa-arvon edistäminen voi lisätä talouskasvua, mutta tämän argumentoinnin ongelma on se, että se ei haasta talouskäsitystä, vaan uusintaa sitä. Myös Ahokas nosti esille sen, että talouden käsitettä ei usein problematisoida, vaikka se ei ole yksiselitteinen.

Millä toimenpiteillä eteenpäin?

Hyvinvointitalous ja tasa-arvon edistäminen -webinaaraiss tuotiin esiin useita konkreettisia toimia, mitä tulevaisuudessa tarvitaan hyvinvoinnin ja tasa-arvon edistämisessä. Tarvitsemme:

Aiheesta lisää