Skip to content

Hyvinvointitalousajattelu ja tasa-arvotyö kulkevat käsi kädessä

17.11.2021 12.17

Hyvinvointitalous
Kohti hyvinvointitalouttaEriarvoisuusHyvinvointitalous

Hyvinvointitalousajattelulla ja tasa-arvon edistämisellä on paljon yhteisiä päämääriä, mutta miten ne voisivat tukea toisiaan? Mitä ovat ne konkreettiset keinot, millä molempia voidaan edistää?

Näiden kysymysten ympärille Tasa-arvoasiain neuvottelukunta (Tane), SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry sekä Demos Helsinki järjestivät webinaarin ja työpajan 18.10. Käsittelen blogikirjoituksessani tilaisuuden keskeistä antia.

Katso tilaisuuden tallenne: Hyvinvointitalous ja tasa arvon edistäminen

Tasa-arvon edistämisen ja hyvinvointitalousajattelun yhtymäpinnat

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen nosti avauspuheenvuorossaan esiin Suomen aktiivisen roolin hyvinvointitalousajattelun eteenpäinviemisessä ja tasa-arvon edelläkävijänä. Sukupuolten tasa-arvo on osa kestävää talouden kehitystä, ja sen edistämiseen tarvitaan erilaisia keinoja. Päätöksenteossa pelkät vaikutusarviot eivät riitä, vaan päätöksentekijöillä pitää olla sukupuolta ja ihmisten hyvinvointia näkevät silmälasit. Ministeri Sarkkinen totesi myös, että talouspolitiikassa asiat eivät muutu, jos ilmiöistä keskustellaan taloudesta erillisinä asioina. Lisäksi on olennainen ero, nähdäänkö esimerkiksi lasten ja vanhusten hoiva kustannuksena vai investointina. Ministeri peräänkuulutti hyvinvointitalouden konkretisointia ja poikkihallinnollisen yhteistyön tärkeyttä hyvinvointitalouden edistämisessä.

Lue lisää: SOSTE: Hyvinvointitalous

Yliopistotutkija Anna Elomäki tiivisti tasa-arvotyön ja hyvinvointitalouden yhteisen agendan: talouden päämäärien ja mittareiden muutos, sekä hyvinvointi-investointien tärkeyden korostaminen. Lisäksi kansalaisyhteiskunnan osallisuus on tärkeä näkökulma niin hyvinvointitalousajattelussa kuin tasa-arvokeskustelussa.

SOSTEn pääekonomisti Jussi Ahokas mainitsi puheenvuorossaan tasa-arvon yhtenä hyvinvoinnin tekijöistä: jos meillä on tasa-arvoisempi yhteiskunta, yksilöt voivat paremmin. Tasa-arvotyö pyrkii edistämään tasa-arvoa, joten se on itsessään hyvinvointitalouden edistämistä. Hyvinvointi-investointien ja hyvinvoinnin jakamisen pohdintaan ”tasa-arvolinssit” tuovat näkyviin erilaisia asioita, kuten kasvatus- ja hoivavastuun ja hoivatyöstä maksettavat palkat.

Feminististä ajattelua hankala tuoda talouskeskusteluun

Anna Elomäki ja panelisti Katju Aro toivat molemmat esiin sen, että feministisen ajattelun tuominen talouskeskusteluun on hankalaa, tai se jää yksittäisten toimenpiteiden, kuten esimerkiksi sukupuolitietoisen budjetoinnin tai tasa-arvovaikutusten arvioinnin esiintuomiseen. Lisäksi jos ei osaa keskustella ”talouden kielellä”, vaatimuksia ei välttämättä oteta vakavasti. Talouspolitiikan muuttaminen tasa-arvoisemmaksi vaatii ajattelutavan muutosta ja pohdintaa siitä, mitä ja ketä varten talous on. Tasa-arvotavoitteita ei tulisi nähdä taloudelle alisteisina.

Elomäki nosti esiin, että palkaton työ ja hoiva usein sivuutetaan kokonaan talouskeskusteluissa. Feministit ovat esittäneet ajatuksia care economy (hoivaava talous) -ajattelusta, joka nostaa keskiöön elämää ylläpitävän toiminnan, mitä ilman yhteiskunnat ja taloudet eivät voisi toimia. Sekä hyvinvointitalous, että hoivaavan talouden ajattelu pyrkivät nostamaan ihmisen keskiöön ja myös vaaditut politiikkatoimet, kuten esimerkiksi investoinnit sosiaaliturvaan, ovat samankaltaisia. Elomäki totesi myös, etteivät vallitsevat ymmärrykset taloudesta ja taloudelle arvokkaasta toiminnasta huomioi sosiaalisen uusintamisen tai uusintavan talouden merkitystä talouden toiminnalle.

Kunnilla merkittävä rooli tasa-arvon ja hyvinvointitalousajattelun edistäjinä

Marja-Liisa Ylitalo Kuntaliitosta toi esille kuntien monipuolista roolia, niin hyvinvoinnin, tasa-arvon kuin laajemmaltikin kestävän kehityksen toteuttajina, ekologisten ja sosiaalisten haasteiden ratkojana. Koska kunnilla on näin vaikuttava ja monitahoinen tehtävä, on tärkeää tehdä toiminnan arviointia, resursoida riittävästi henkilöstöön ja pohtia, mihin investoidaan ja mitä investoinneilla tavoitellaan. Ei pidä unohtaa myöskään kuntalaisten osallistamista, sillä osallisuus tärkeä osa hyvinvointitaloutta.
Ylitalo totesi myös, että tasa-arvotavoitteet tulisi huomioida paremmin niin pitkän aikavälin kuntastrategioissa, kuin esimerkiksi kuntien hyvinvointikertomuksissa. Taloudellisena haasteena hyvinvointi- ja tasa-arvotyössä on sen huono resursointi.

Kriittinen tarkastelu on tarpeen

Anna Elomäki totesi, että hyvinvointitalousajattelua on tasa-arvon näkökulmasta tärkeää arvioida myös kriittisesti; on tärkeää tunnistaa sukupuolittuneet vallan ja risteävien erojen merkitykset, sekä hoivan keskeisyys talouden toiminnalle ja hyvinvoinnille. Olennaista on huomioida myös talouskasvuun vetoavien argumenttien riskit, sillä tuottavuudesta ja kasvusta puhuminen saattaa lisätä palkattoman työn ja hoivan aliarvostusta. Tasa-arvon edistäminen voi lisätä talouskasvua, mutta tämän argumentoinnin ongelma on se, että se ei haasta talouskäsitystä, vaan uusintaa sitä. Myös Ahokas nosti esille sen, että talouden käsitettä ei usein problematisoida, vaikka se ei ole yksiselitteinen.

Millä toimenpiteillä eteenpäin?

Hyvinvointitalous ja tasa-arvon edistäminen -webinaaraiss tuotiin esiin useita konkreettisia toimia, mitä tulevaisuudessa tarvitaan hyvinvoinnin ja tasa-arvon edistämisessä. Tarvitsemme:

  • ajattelumallin muutosta, missä keskiössä ei ole talouskasvu vaan ihmisten hyvinvointi
  • monipuolisia työkaluja, kuten sukupuolitietoista ja lapsilähtöistä budjetointia,- sukupuolivaikutusten ja hyvinvointivaikutusten arviointia sekä resursointia tasa-arvotyöhön
  • tiedon parempaa hyödyntämistä päätöksenteossa
  • hyvinvointi-investointeja, sillä mitä enemmän investoidaan hyvinvointiin, sitä vähemmän joudutaan panostamaan korjaaviin toimiin
  • ohjausmalleja, mittaristoja ja poikkihallinnollista yhteistyötä hyvinvointitalouden edistämiseen
  • huomion kiinnittämistä niin hoidon, hoivan kuin kasvatuksen kysymyksiin: naisenemmistöisen työn halpuuttaminen on tullut tien päätökseen, ja huoltovastuun muutos vaatii uusia ratkaisuja
  • intersektionaalista ajattelua niin hyvinvoinnin edistämisessä kuin tasa-arvotyössä
  • ekologisen kestävyyden huomioimista

Aiheesta lisää

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Kohti hyvinvointitaloutta -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
pääekonomisti

21.12.2020 13:45

Suomi liittyi johtavien hyvinvointitalousmaiden joukkoon

Hyvinvointitalous Tällä viikolla saatiin SOSTEnkin näkökulmasta iloisia uutisia, kun sosiaali- ja terveysministeriö tiedotti Suomen liittyneen kansainväliseen Wellbeing Economy Governments (WEGo) -verkostoon. Suomi on tästä eteenpäin yhä vahvemmin mukana pohtimassa Uuden-Seelannin, Skotlannin, Islannin ja Walesin kanssa sitä, miten yhteiskunnista voidaan rakentaa kaikkien ihmisten hyvinvoinnin edellytykset turvaavia, huolimatta aikamme suurista haasteista. Kansalaisyhteiskunta herättelijänä Uutinen on iloinen ennen kaikkea […]

Blogi
erityisasiantuntija

18.9.2020 16:52

SOSTEpodcast: Budjettiriihen merkittävimmät päätökset

Kansalaisyhteiskunta Velkaantuuko Suomi liikaa? Ovatko työllisyystoimet riittäviä? Miltä näyttää järjestörahoituksen tulevaisuus? SOSTE podcastissa keskustelussa hallituksen budjettiriihen merkittävimmät päätökset. Kirsi Marttisen johdolla keskustelemassa SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas sekä erityisasiantuntija Aleksi Kalenius. Kuuntele podcast alta. Podcastin tekstivastine löytyy vastaavasti podcast-upotuksen alta. Tutustu myös muihin SOSTEn podcasteihin. Podcastin tekstivastine #SOSTEpodcast Kirsi Marttinen: SOSTE podcast keskustelee ajankohtaisista asioista ihmisten hyvinvoinnin näkökulmasta. […]

Blogi

21.8.2020 10:00

Talouspolitiikka koronan jälkeen: opettaako historia?

Hyvinvointitalous Suomen talouden tulevaisuus on edelleen melkoisen epävarmuuden verhoama. Koronapandemian eteneminen meillä ja maailmalla ei ole ohi, ja uusi tautiaalto voi katkaista talouden lupaavasti alkaneen toipumisen. Kun talouden kehitystä on nyt poikkeuksellisen vaikea ennustaa, voi olla hyödyllistä vilkuilla tulevaisuuteen historian peilistä. Niinpä arvioin tässä kirjoituksessa meneillään olevaa kriisiä taloushistorian näkökulmasta ja pohdin sen valossa talouspolitiikkamme haasteita. […]