Skip to content

Ihmisoikeuksien on toteuduttava myös verkossa

1.11.2021 13.00

Hyvinvointi ja terveys
Hyvinvoivat ihmisetHyvinvointi ja terveysKansalaisyhteiskuntaSosiaali- ja terveyspalvelut

Elämme keskellä massiivista digitalisaation murroskautta. Koronapandemia on vienyt yhä useammat palvelut verkkoon, ja etäosallistumisen kanavista on tullut arkipäivää yhä useammalle meistä. Siinä missä joidenkin palvelut ovat tehostuneet, helpottuneet ja tulleet digitaalisesti suorastaan kotiin, osalla muutos on ollut täysin päinvastainen.

Eri palveluiden sulkeutuminen koronan vuoksi ja yhä useamman kohtaamisen siirtyminen verkkoon on asettanut meidät eriarvoiseen asemaan esimerkiksi digitaalisten taitojen, mahdollisuuksien tai vaikkapa vain toimivan nettiyhteyden perusteella. Digisyrjäytymiseen ja saavutettavuuden haasteisiin on viime aikoina alettu kiinnittää huomiota ja ongelmiin suhtautua vakavasti. Digitaalisten palveluiden saavutettavuus on kuitenkin vain yksi digitalisaatioon liittyvistä haasteista.

Valtiovarainministeriön asettama Digi arkeen -neuvottelukunta nosti viime viikolla julkaistussa raportissaan esille tarpeen lisätä ihmisten ymmärrystä omista digioikeuksistaan. Samalla se kiinnitti huomiota digitaalisten palveluiden säätelyn puutteeseen, jonka nähtiin niin ikään aiheuttavan merkittäviä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen liittyviä ongelmia. Neuvottelukunta järjesti keväällä kaksiosaisen pyöreän pöydän keskustelun, jonka pohjalta laaditussa raportissa esitetään useita erinomaisia ehdotuksia esimerkiksi lainsäädännön ja sen valvonnan kehittämiseen sekä koulutuksen ja neuvonnan lisäämiseen.

Jokainen tarvitsee ymmärrystä digioikeuksista ja tietoturvasta

Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurron kaltaiset yksityisyyteen kohdistuvat rikokset ovat karuimpia esimerkkejä siitä, millaisten uusien uhkien kanssa olemme tekemisissä. Törmäämme lähes päivittäin erilaisten nettitrollien levittämään väärään ja valheelliseen tietoon sekä tietojen kalasteluun erityisesti sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisen median palveluille luovuttamistamme tiedoista on jo nyt tullut kauppatavaraa ja niin sanotut algoritmit ohjaavat toimintaamme enemmän kuin tulemme edes ajatelleeksi. Tarve omien digioikeuksien ja tietoturvan ymmärtämykselle ei siis koskaan ole ollut niin suurta kuin nyt.

Internet ja sen erilaiset palvelut ovat syntyneet ja kehittyneet vuosien saatossa vastaamaan vain niiden käyttäjien lähtökohtia ja kulloisiakin tarpeita. Ihmisoikeuksiin ja palveluiden sääntelyyn on herätty vasta paljon myöhemmin. Siksi niin moni näihin oikeuksiin liittyvä asia on jäänyt yksittäisen käyttäjän omien tietojen ja taitojen varaan. Kun yhä useampi palvelu muuttuu digitaaliseksi, ei pelkästään käyttäjän omien tietojen ja taitojen varaan voi laskea – tarvitaan sääntelyä, lainsäädäntöä ja kansainvälisiä sopimuksia. Niinkin ilmeisistä ihmisoikeuksista kuin yhdenvertaisuudesta ja erityisesti yksityiselämän suojasta on pidettävä huolta myös digitaalisissa ympäristöissä.

Yhä suurempi osa arjesta tapahtuu digitaalisessa ympäristössä

Lapset ja nuoret kasvavat nykyisin maailmassa, jossa digitaaliset palvelut, sosiaalinen media ja erilaiset sovellukset muodostavat jatkuvasti kasvavan osan heidän elinpiiristään. Jo nyt näemme ympärillämme ilmiöitä, joihin on suhtauduttava äärimmäisen vakavasti. Nettikiusaamisesta sekä lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta häirinnästä kuuluu yhä enemmän surullisia viestejä. Lasten ja nuorten digikasvatukseen tulee jatkossa panostaa enemmän. Tällä tavoin voimme varmistaa, että tulevat sukupolvet kasvavat entistä valveutuneimmiksi digipalveluiden käyttäjiksi ja kykenevät hyödyntämään niiden mahdollisuuksia entistä tietoisempina omista oikeuksistaan.

Digitalisaatio etenee nyt suuremmilla harppauksilla kuin koskaan aiemmin. Samalla on syytä tunnistaa ja tunnustaa myös se tosiasia, että muutos tuskin tulee tästä hidastumaan. Vaikka lisääntyvät digitaaliset palvelut heittävät eteemme erilaisia haasteita ratkottavaksi, on meidän kyettävä näkemään myös ne mahdollisuudet, joita digitalisaatioon liittyy. Mitä enemmän kykenemme ratkomaan näitä eteen heitettyjä haasteita, sitä paremmin pystymme hyödyntämään digitaalisten palveluiden mahdollisuuksia saavutettavuuden ja tasa-arvon lisäämisessä.

Kyse on siitä, kumman ehdoilla tulevaisuuden digitaalista palveluverkkoa rakennetaan: meidänkö eli palvelujen käyttäjien vai palveluja markkinoille tuottavien, usein kasvottomien toimijoiden.

Kirjoittaja on Digi arkeen -neuvottelukunnan jäsen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
erityisasiantuntija

22.6.2022 08:00

SuomiAreena: Erilainen Mingle 12.7. nostaa esiin ihmisten kokemuksia köyhyydestä

Toimeentulo Heinäkuun puolessavälissä Pori täyttyy jälleen yhteiskunnallisesta keskustelusta SuomiAreenalla. Kevään ja kesän aikana turvallisuuskeskustelu on ollut vilkasta. Yhteiskunnan eheys on sisäisen turvallisuuden tae, ja siksi on tärkeä nostaa esiin myös ne äänet, jotka eivät yhteiskunnassa kuulu. Millaista on olla köyhä 2020-luvun Suomessa? Jo kuudennen kerran järjestettävä Erilainen Mingle tuo yhteen joukon erilaisia ihmisiä heidän omien kokemustensa […]

Blogi

7.6.2022 16:00

Kriisitilanteissa järjestöjen rooli haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten auttamisessa on merkittävä

Sote-järjestöt Elämme maailmantilanteessa, jossa varautuminen, kokonaisturvallisuus ja henkinen kriisinkestävyys ovat sanoja, jotka toistuvat päättäjien puheissa. Järjestöjen erityisosaamiselle on viranomaisten työn rinnalla tarvetta, kun varaudumme onnettomuuksiin ja kriiseihin. Verkostojen ja kumppanuuksien rakentaminen sekä ylläpitäminen ovat avainasemassa kriiseihin varautuessa. Mitä paremmin eri tahot tuntevat toisensa, sitä paremmassa valmiudessa olemme. Ihmiset voivat olla haavoittuvassa asemassa monesta eri syystä Haavoittuvassa […]

Blogi
erityisasiantuntija

28.4.2022 12:00

Palkkatuen uudistus huolestuttaa – kerro meille näkemyksesi!

Hyvinvointi ja terveys Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on valmistellut lakiesityksen, jolla muutetaan palkkatukijärjestelmää. Palkkatuen kokonaisuudistus on tarpeellinen: byrokratian yksinkertaistamista, järjestelmän ennakoitavuutta ja maksatusprosessin nopeuttamista on kaivattu. Hyvistä tavoitteista huolimatta lakiluonnoksen kokonaisvaikutus järjestöjen ja heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien kannalta näyttää huonolta. Muutokset järjestöjen 100 % tukeen eivät ole hyväksyttäviä Uudistuksella tullaan leikkaamaan järjestöjen mahdollisuuksia työllistää 100 % palkkatuella. Leikkaus koskisi […]